Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Mäkwe tödeka niaratre erere

Kukwe mrä

Kukwe mrä

“Nitre tä tödeke aune kukwe ngübare bätärekä ye köböire jondron käbämikata ye tä nemen kwetre ye erere munkwe ja ngwan.” (HEBREOS 6:12TNM)

1, 2. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre jötrö ngwarbe tödekakäre? Mä raba bämike kukwe keteitibiti.

TÖDEKA. ¡Ye kwin krubäte! Nita töbike kukwe yebätä angwane, jötrö ngwarbe kukwe ye ütiäte krubäte tä nüke ni töite. Akwa, nikwe ketadre kukwe mada nebätä ye kwin krubäte: jondron nuaindre jötrö ngwarbe. ¿Ñobätä kukwe ketebu ye ütiäte? Ni jämi tödeke angwane: jötrö ngwarbe nikwe ja töi mikadre nuainne; ni niena tödeke angwane jötrö ngwarbe nikwe kriemikadre aune mikadre dite. ¿Ñobätä jondron nuaindre jötrö ngwarbe ye ütiäte krubäte?

2 Ja bämike näin kä ngwarbe nötare kri yete ta. Mä nibira ngatain tomana kisete, mrä ñö kwandre mäi ye ngwane, mäkwe ja di ngwandre kriemikakäre ñänä yebätä, ñobätä ñan aune mä ñaka raba tuenmetre ngrötökä. Akwa ye ñan ngörä: mäkwe ñö mada bäkädre ne kwe mä rabadre mä tö näin yekänti. Kä nengwane nita nüne kä ngwarbe nötare ye kwrere te ja üairebiti, ñö ñakare aune “tä ngrötökä” jötrö ngwarbe ye erere tä nemen bare tödeka metre yebätä, ni ñaka kriemike aune mike dite ye ngwane raba nete nikän. Yebätä, nikwe ja di ngwandre jötrö ngwarbe: ni ñaka ñö ñain angwane ni raba krüte ye erere ni ñaka tödeke angwane ni ñaka raba ja mäke jankunu Jehovabe (Rom. 1:17).

3. ¿Drebiti Jehová tä ni dimike tödekakäre bäri, aune kukwe meden ketebu nikwe nuaindre?

3 Nita tödeka ye ribere krubäte jai aune ñaka nuäre ni kräke mikakäre nirien kä käme nete ye gare Jehovai. Yebätä, nitre kukwe kwin bämikani ye tikamananbare kwe Bibliabätä ne kwe nikwe ja ngwandre niaratre erere. Apóstol Pablo yebiti Ngöböta niere nie: “Nitre tä tödeke aune kukwe ngübare bätärekä ye köböire jondron käbämikata ye tä nemen kwetre ye erere munkwe ja ngwan” (Heb. 6:12TNM). Yekäre, juta Jehovakwe tä ni nübaire ne kwe nikwe ja ngwandre nitre brare aune merire kirabe ja ngwani metre kädrieta tärä nebätä nikwe miri gare jai ye erere. ¿Nikwe dre nuaindre? Käne, nikwe tödeka nikwe ye mikadre dite jankunu, aune ketebukäre, jondron kwin tä ni kräke yebätä nikwe ja töi mikadre kwatibe.

4. ¿Satana tä dre nuainne tödeka ye rüere, akwa ñobätä nikwe ñaka jürä ngwandre jabätä?

4 Nikwe tödeka nikwe ye mikadre dite jankunu. Satana tä kä ne gobraine ye tä ja mike tödeka ye rüere. Niara tä nitre töi mike kä ngwarbe nötare ye kwrere, ye köböite tödeka ye nibira nete. Erametre, Satana ye bäri dite ni kräke, akwa ye ñan aibebätä nikwe jürä ngwandre jabätä. Ni raba tödeka nikwe ye mike nirien ne kwe ñaka riadrete nikän. Nire nire tö tödekai erametre ye Jehová tä kain ngäbiti ja ketamuko kwe ye erere ye nikwe ngwandre törö jai. Ñodre, niara täi nibe angwane, ni raba ja mike dite Diablu ye rüere aune Diablu ye kämikaikä nibätä tä käbämike nie (Sant. 4:7). Akwa nikwe kä ngwandre  nüke jai yekäre, mantre jetebe nikwe tödeka nikwe ye mikadre dite tö ngwankäre Ngöböi. ¿Nuaindre ño?

5. ¿Ñokänti nitre kädrieta Bibliabätä ye namanintre tödeke?

5 Nibira gare nie ye erere, nitre Ngöbö mikaka täte kädrieta Bibliabätä ye ñaka därebare tödeke. Ngöbö üai deme ye köböire tödeka ye namani kwetre mikata gare (Gál. 5:22, 23). Niaratre nämene orare ja di käräkäre Ngöböi angwane, niara nämene tödeka kwetre ye mike dite. Nikwe nuaindre ye erere arato: nikwe üai deme ye kärädre Jehovai aune nita orare ye ererebätä nikwe ja ngwandi angwane niarakwe ja di bian krubäte nie ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jire jabiti (Luc. 11:13). Akwa ¿ni raba kukwe mada nuainne?

6. ¿Ñokänti kukwe kädrieta Bibliabätä ye raba ni dimike bäri?

6 Nitre tödekabare krubäte ye ruäre aibe nikwe miri gare jai tärä nebätä. Akwa nitre mada tärä kwati (mäkwe ñäkä Hebreos 11:32 yebätä). Nita ja tötike kaibe ye ngwane, ni raba ja tötike kwin aune bökän nitre yebätä. ¡Nitre itire itire kädrieta Bibliabätä yebätä ni raba kukwe keta kabre mike gare jai! Nikwe ñäkäi jerekäbe biti ta angwane, tödeka nikwe ñaka rabai dite. Nitre ye nünanbare ño aune kukwe meden ben ja tuani kwetre yebätä nikwe ja tötikadre nguseta bätä kukwe mada känändre niaratre yebätä ne kwe kukwe yekwe ni dimikadre bäri. Nitre brare aune merire ye “abko ni [...] kwrere” ye nikwe ngwandre törö jai angwane, nitre ye rabai tuin bäri metre nie (Sant. 5:17). Nikwe ja mikai nitre ye täte angwane, kukwe tä nemen bare nibätä kä nengwane ye erere ben ja tuani kwetre ye ngwane ja namani ruin ño ietre ye nikwe bämikai jai töite.

7-9. a) Nitre kirabe Ngöbö mikaka täte ye rabadre Jehová mike täte nita nuainne kä nengwane ye erere akräke, ¿ja rabadre ruin ño ietre? b) ¿Ñobätä nikwe tödeka nikwe ye mikadre dite jankunu nita jondron nuainne yebiti?

7 Nikwe dre nuaindre Jehová tä ribere nie ye erere nikwe nuaindi angwane tödeka nikwe ye rabai dite arato. Ye erere, “nita jändrän kuinkuin nuene ñakare [...], ye ngwane nita tödeke ñakare metre” (Sant. 2:26). Jehová tä sribi mike ni kisete kä nengwane ye mikadre nitre kirabe kädrieta Bibliabätä ye kisete akräke nuaindre kä jutobiti kwetre yebätä ni raba töbike.

8 Ñodre, Abrahán ñaka rabadre Jehová mike täte jä ükaninte jondron kukwakäre ye känenkri, ñakare aune rabadre nuainne ja mräkätre yebe ngwaire Ju ja Ükarakrö aune gätä krikri yete niedre ie, ye ngwane ja rabadre ruin ño ie ye ni raba bämike ja töite. Kukwe käbämikani ie ye “tuani ñakare” kwe ye mikata gare mrebe kä nengwane ye rabadre gare ie angwane, ¡käi rabadre jutobätä! (Mäkwe ñäkä Hebreos 11:13 yebätä.) O Elías ie sribi biandre akwa ñaka nitre Baal mikaka täte ye kämikakäre o Ngöbö mike täte akwa ñaka gobran käme krubäte ye näire; ñakare aune raba niken töi jämebiti nitre gwirete kukwe kwin ye mikakäre gare ietre ye ngwane ja rabadre ruin ño ie yebätä ni raba töbike. Erametre: sribi nuainta nikwe ye nitre ja ngwanka metre ne käkwe kadre ngäbiti jötrö ngwarbe.

9 Yebätä nikwe tödeka nikwe ye mikadre dite  jankunu nita jondron nuainne yebiti. Ye köböire nitre Ngöbö mikaka täte ja ngwani ño nibi gare nie Kukwe Ngöbökwe yebätä ye erere ni tädi nuainne. Tärä nebätä nikwe mikaba gare jai kukwe kena yebätä ye erere, nitre ye rabai ja ketamuko nikwe ye kwrere ni kräke. Akwa, gwäune nitre ye rabai metre ja ketamuko nikwe.

10. ¿Dre käi rabai juto nibätä Kä Bä Nuäre yete?

10 Jondron kwin tä ni kräke yebätä nikwe ja töi mikadre kwatibe. Nitre Ngöbö mikani metre täte kirabe yei Ngöbökwe jondron käbämikani yebätä käre ja töi mikani kwetre. ¿Ye erere ni töita arato? Nitre kukwe kwin nuainkä ye ngätäite nitre brare aune merire ja ngwani metre Ngöböi ye gaikröta ye käi rabai juto nibätä ka ngäbitikäre ye ni raba bämike ja töite (mäkwe ñäkä Hechos 24:15 yebätä). ¿Mä törba kukwe meden ngwaintari ietre yebätä mä tärä töbike?

11, 12. ¿Mä törba kukwe meden ngwaintari nitre Ngöbö mikaka metre täte ne ie kä mrä yete? a) Abel. b) Noé. c) Abrahán. d) Rut. e) Abigail. f) Ester.

11 Ñodre, ¿mäkwe kukwe meden ngwandretari Abel ie? Niara ye rün aune meye ye ño o querubines nämene jardín Edén ngübarebiti yebe blitabare kwe o ñakare ye mä törba ngwaintari ie. ¿Aune mä tö dre mikai gare jai Noé yebätä? Nefilim ye jürä namanibätä o dre nuainbare kwe jondron nire kabre ye ngübakäre arkate kä kwati te ye mä törba ngwaintari ie. ¿Aune ni raba dre niere Abrahán yebätä? Namani nuäre kräke juta Ur ye tuenmetre o Sem ye aikwe tötikani Jehová yebätä ye mä törba ngwaintari ie.

12 Ne madakäre, mä tärä töbike kukwe ruäre ngwantarikäre meritre Ngöbö mikaka täte kirabe yei. Ñodre, drekwe Rut töi mikani Jehová mike täte, Abigail jondron nuainbare David kräke yebätä kä jürä namanibätä mikakäre gare Nabal ie o Ester aune Mardoqueo ja tuani kukwe tare ben nieta Bibliakwe ye bitikäre niaratre nünanbare ño ye mä törba mikai gare jai.

13. a) ¿Nitre gaikröta yekwe kukwe meden ngwaintari nie raba ruin nie? b) ¿Nitre brare aune merire ja ngwani metre kirabe kädekateta Bibliabätä ye mäkwe tuai ja okwä jeñebiti yebätä ja ruin ño mäi?

13 Arato, nitre brare aune merire ja ngwani metre ne kukwe ngwaintari krubäte nie raba ruin nie. ¡Kukwe kwin keta kabre nikwe mikai gare ietre! Ñodre, kä krüte yete nünanbare ño aune Jehovakwe juta kwe dimikani ño kukwe tare ye ngwane ye nikwe mikai gare ietre. Ngöbökwe kukwe käbämikani ye mikani nemen bare ño jökrä kwe ye rabai gare ietre ye käi rabai juto krubäte bätätre raba ruin nie. Ne madakäre, ¡nitre kädrieta Bibliabätä ye ni ñaka rabaira bämike jerekäbe ja töite, ñobätä ñan aune nikwe tuai metre ngwärere ye kwin krubäte! Akwa, nita köbö ütiäte ye ngübare angwane, nikwe ja di ngwandre nitre ye bämike jankunu ja töite. Niaratre tödekabare ye erere nikwe ja ngwandre aune ni rabai Jehová mike täte gwairebe bentre, rabaitre ja ketamuko tare nikwe kärekäre.