Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Mäkwe tödeka niaratre erere

 KAPITULO 19

Mräkätre jie ngwani kwin kwe

Mräkätre jie ngwani kwin kwe

1, 2. a) ¿José aune mräkätre kwe ja tuadi kukwe medenbe? b) ¿José kukwe meden tare mikani gare María ie?

JOSÉ tä tribe mrä mike burro yebiti. Kä nibira drüne juta Belén yekänti. Tä nikren jibätä kwärikwäri aune burro chi akwa dite tribe ngwankäre ye niara tä bä mete. Nändi mente kwe nemen Egipto yebätä tä töbike raba ruin nie. Kä yekänti jondron rabai tuin jene ie: nitre jenena, nitre blite kukwe madabiti, aune jondron bätäkä nuainkä... ¿Mräkätre kwe yei ja rabai ruin kwin kä yekänti?

2 Ángel kukwe niebare köböre José ie, ye niarakwe mikadre gare muko tare kwe María yei ye ñaka namani nuäre kräke raba ruin nie. Akwa ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune kukwe ye mikani gare kwe ie: ¡rei Herodes tö monso chi kwe ye murie ketai! Yebätä kä ñaka krubäte ietre; jötrö ngwarbe kä mikadrekä kwetre Belén (mäkwe ñäkä Mateo 2:13, 14 yebätä). María tä töbike krubäte. Ñobätä monso chi kwe murie keta tö ye ñaka nüke gare José aune María ie. ¿Monso chi ye raba dre blo nuainne ni madabätä? Niaratre tö ngwani Jehovai aune ngitiani.

3. José aune mräkätre kwe kä mikaninkä ño Belén ye mäkwe mika gare. (Bämikani ye mäkwe mika ñärärä arato.)

3 Nitre nünanka Belén tä kübien jäme aune kukwe tare rabai bare ye ñaka gare jire chi ietre. José, María bätä Jesús abokän käkwe kä mirikä juta yete deu, nikitre kä mötörikri yekwäre. Ñänä trä kite dekä kwin kädrikri ye ngwane, José tä töbike: “¿Ti ni jerekäbe jondron sribekä kribiti, tikwe dre nuaindi ti mräkätre kriemikakäre nitre dite tä nun rüere yebätä? ¿Ti mräkätre jondron ribedi jai ye tikwe biain ietre? ¿Monso chi ütiäte biani Jehovakwe tie ngübakäre ye tikwe ngübadi kwin?”. Kukwe keta kabre tare ñaka raba nemen ükatebare kwrere ben Josekwe ja tuani. Ja tuani ño kwe kukwe yebe ye nikwe mikai gare jai angwane, ni jökrä aune metrere nitre rüne rabadre tödeke niara erere, ye ñobätä ütiäte krubäte ye rabai gare nie.

Mräkätre kriemikani kwe

4, 5. a) ¿Ñobätä José ñaka namanina nüne käne ye erere? b) ¿Ángel käkwe José dimikani ño ne kwe Ngöbökwe sribi ütiäte mikani kisete ye kadre ngäbiti kwe?

4 Kä kwati känenkri José nämene nüne Nazaret angwane, ja kukwei  kitaninkä kwe Helí ngängän kädeka nämene María yei, yebätä José ñaka namanina nüne käne ye erere. Meri ye nämene ja ngwen kwin aune tödeke Ngöböi. Akwa, ye bitikäre María nämene murore namani gare ie. Yebätä ja töi mikani kwe ja tuenmetre gore María ben, ne kwe ñaka blitadre käme meri yebätä. * Akwa, ye bätäräbe üai deme Jehovakwe ye köböire María namani murore ye ángel mikani gare ie köböre. Monso chi yebätä ángel niebare: “Juta kwe ngite ngite kukwe kämekäme kisete, ye abko niarakwe dianditari”. Kukwe kwin ne niebare kwe arato: “Makwe ñan kä jürä ngwian jabtä María kare ngäbti ja nän mukore” (Mat. 1:18-21).

5 José nämene Ngöbö mike täte, nämene ja ngwen metre bätä kukwe mike täte, yebätä dre niebare ie ye erere nuainbare kwe. Sribi bäri ütiäte krubäte biani ie ye kani ngäbiti kwe: monso jeñe kwe ye ñaka ai ngübadre kwe, ñakare aune Monso tare Ngöbö Jehovakwe ye ngübadre kwe. Ye bitikäre, gobran Roma kukwe ükaninte ne kwe nitre rikadre ja kä tike täräbätä ja käite, ye ngwane José nikani muko kwe yebe ja kä tike Belén, kä namanina braibe muko käne monso ngübakäre. Aune kä nekänti monso ye därebare.

6-8. a) ¿Kukwe medenkwe José aune mräkätre kwe mikaninta nüne ñaka jäme? b) ¿Satana ara muke ye juani ye ñokänti gare nie? (Mäkwe nota mika ñärärä arato.)

6 José ñaka jataninta Nazaret, ñakare aune namani nüne Belén mräkätre kwe yebe, juta ye nämene nemenkä Jerusalén ye ken. Niaratre bobre, akwa José ja di ngwani ne kwe jondron tädre María aune monso chi yekwe. Ñodre, Jesús därebare ye bitikäre, namanintre nüne ju bobre te. Akwa, ye bitikäre Jesús ñaka namanina monso chi därebe ye erere, ñakare aune kä namanina bäsi kubu niarabiti ye ngwane, niaratre ñaka kukwe ngübare abokän namaninta bare bätätre.

7 Nitre ruäre ja tötikaka mukebätä nükani José aune María gwirete, nitre ye nämene näin muke ye kwrere jiebiti. Nitre ye Kädrikri jatani, niaratre nünanka kä mente Babilonia yekänti raba ruin nie. Niaratre nikani muke jiebiti nemen kä yekänti monso rabai reire nitre Judea kräke ye känänkäre.

8 Nitre ja tötikaka mukebätä yei nämene gare o ñakare, akwa kukwe tare mikani kwetre Jesús chi ye kräke. Muke ye ñaka nikani niaratre jie ngwena käne nemen Belén, ñakare aune nikani ngwena Jerusalén, yete niaratre nikani drekäre ye mikani gare kwetre Herodes rei töi käme yei: nikanintre monso chi rabai reire nitre Judea kräke ye tuin. * Niaratre kukwe niebare yebiti rei ye mikani bäri mokre aune rubun krubäte kwetre.

9-11. a) ¿Ni bäri dite krubäte Herodes o Satana kräke ja mikani kukwe yete ye ñokänti gare nie? b) ¿José nikani Egipto ye mikata gare ño tärä mada ngwarbe sribeta yebätä, akwa kukwe meden namani bare metre?

9 Akwa ni bäri dite krubäte Herodes o Satana kräke ye ja mikani kukwe  yete. Kukwe namani bare ño jatäri ye ani mike gare jai. Nitre ja tötikaka mukebätä ye nükani gwi angwane Jesús chi ye jutuabare María ken ietre, jondron ütiäte biani kwetre ie ñodre “oro, amne kri ngwäri ütiäte kri rä bäne bäne [...] amne mirra”. ¡Jondron ütiäte biani ere ietre yebätä José aune María töi namani ñan krütare! Akwa, nitre ja tötikaka mukebätä töi nämene nänbätäta Jerusalén monso chi ye nämene medente ye mikakäre gare rei Herodes ie, yebätä Jehovakwe ja mikani kukwe yete. Niaratre rikadreta ja käite ji madabiti niebare kwe köböre ietre (mäkwe ñäkä Mateo 2:1-12 yebätä).

10 Nitre ye nikaninta angwane Jehovakwe ángel juani José mike mokre: “Näin krö amne ngäbäkre ye btä meye kwe, ye ben nän ngitie jötrö Egipto sete. Ye känti mun raba nüne abti tikwe kukwe mda niedi mae abko makwe ngibia, ñobtä ñan angwane Herodes bike ngäbäkre ye känentari kämikadre” (Mat. 2:13). Nikwe miri gare kena jai kapitulo nebätä ye erere, José kukwe ye mikani täte bengwairebe. Monso chi ye kriemikadre kwe ye namani bäri ütiäte kräke, yebätä nikani mräkä kwe ngwena Egipto. Nitre ja tötikaka mukebätä jondron ütiäte biani ietre, ye köböire jondron ütiä biani kwetre ja kräke ji ngrabare aune yebiti nünanbare kwetre Egipto.

José ja töi mikani kwatibe aune ja di ngwani kwe monso kwe kriemikakäre

11 José ngitiani Egipto ye bämikata kwin krubäte tärä mada ngwarbe sribeta yebätä. Jesús chi yekwe ji ye mikani bäri no käne, aune kriemikani kwe nitre töi käme yebätä, bätä palma dátiles krikri ye mikani kwe ngödötökä kuintubu ne kwe María ngwä ötadre, mikata gare tärä yebätä. * Akwa, kukwe ye erere ñaka namani bare metre: niaratre nänbare mente krubäte aune ñaka namani nuäre kräketre nänkäre kä ñaka gare ietre yekänti ta.

José ja di ngwani krubäte mräkätre ngübakäre kwin

12. ¿Nitre rüne aune meyere kä nengwane ye raba dre mike gare jai José yebätä?

12 José kukwe nuainbare yebätä nitre rüne raba ja tötike krubäte, niarakwe ja töi mikani sribi kwe tuenmetre aune jondron nämene kwe ye tuenmetre mräkätre kwe kriemikakäre. ¡Jehovakwe sribi mikani kisete ye mikani tuin ütiäte kwe jai! Kä nengwane, nitre rüne tä monsotre kwe ngübare nitre blo ye ngätäite, nitre ye raba monsotre ye töi mike käme aune ngwen ji blo yebiti. Josekwe nuainbare ye erere, nitre rüne aune meyere jökrä tätre ja töi mike kwatibe monsotre kwe kriemike ye kwin krubäte.

Mräkätre ngübabare kwe

13, 14. ¿Ñobätä José aune María nükaninta nüne Nazaret mräkätre ngübakäre?

13 José aune mräkätre kwe ñaka nuabare raire Egipto raba ruin nie,  ñobätä ñan aune Herodes krütani ye ángel mikani gare jötrö ngwarbe ie. Jehovakwe niebare kirabe niarakwe monso kwe tädi Egipto ye käräita (Mat. 2:15). José kä mikaninkä yete aune nikaninta María bätä Jesús ben juta kwe yete ye ngwane Ngöbökwe kukwe niebare ye mikani nemen bare kwe. Akwa ¿medente näin ngwena metrere?

14 Arquelao nämene gobrane Herodes täte, niara ni mada murie ketaka arato, yebätä, José ni ja ngwanka töbätä namani jürä ngwen jabätä. Ngöbökwe José jie ngwani, yebätä nikani mräkätre ngwena kä ngwitärikri, mente Jerusalén aune rüe ye bäre mento. Ye erere, José aune María nükaninta Nazaret kä Galilea yekänti, yete nünanbare kwetre aune monsotre ngübabare kwetre (mäkwe ñäkä Mateo 2:19-23 yebätä).

15, 16. ¿José nämene sribi meden nuainne, aune jondron medenbiti nämene sribi ye nuainne raba ruin nie?

15 Niaratre nämene nüne jondron braibebiti Nazaret, akwa ñaka namani nuäre kräketre. José ye jondron sribekä kri yebiti nieta Bibliakwe, sribi ye nuainkäre ja di ngwandre krubäte. Nitre sribikä kri yebiti ye nämene kri nete, kri oto krikri ngwen kötärä aune nämene rötö. Kri yebiti nämenentre ju, ru, puente kia, carreta, rueda, kri nibi krobu mäkätekäre jabätä aune jondron jökrä sribikäre ye sribere (Mat. 13:55). Erametre, nitre sribi ye nuainkä nämene ja di ngwen krubäte. Nitre jondron sribekä kri yebiti nämene sribire ja gwirete o ju mada sribikäre ju kwetre ken yekänti.

16 Jondron keta kabre sribikäre nämene Josekwe, jondron ruäre ye abokän rünkwe nämene kwe raba nuin nie. Escuadra, plomada, cordel entizado, serrucho, azuela, martillo, mazo aune ü, bätä jondron mada sribikäre bätä pegamento nämene kwe raba ruin nie. Taladro de arco abokän kwitate nämene ja käne aune ja jiebitita yebiti nämene sribire raba ruin nie. Clavo ütiä nämene kabre krubäte, akwa nämene ruäre kwe sribikäre raba ruin nie.

17, 18. a) ¿Jesús dre mikani gare jai rünkrä yebätä? b) ¿Ñobätä José namani sribire bäri krubäte?

17 Jesús nämene chi ye ngwane, nämene rünkrä ye mrusaire sribire ye bämike ja töite. Niara okwä nämene kwekebe Josebätä. José nämene dre dre nuainne ye jökrä niara nämene mike ñärärä kwin. Nämene José kise, küde, trö aune ngwäre mike ñärärä angwane, rün ye sribire kwin, dite aune töbätä nükani gare ie. Josekwe sribi nuäre driebare kena  ie, ñodre, kri bä sökadre gwa kwata nötare yebiti, ye erere arato kri ruäre sicómoro, roble aune olivo ye ñaka ja erebe ye nämene driere ie.

José monso kwe tötikani jondron sribekäre kri yebiti

18 José nämene kri nete, kri tikekä aune ükete kise dite yebiti, akwa kise ye arabebiti nämene Jesús meye aune etebatre kia ye tarere ye tuani kwe arato. José bätä María mräkätre jatani nirien, ñobätä ñan aune monso mada namani ni ti kwetre nieta Bibliakwe (Mat. 13:55, 56). Monsotre namani bäri bukadre José ie, yebätä sribibare bäri kwe raba ruin nie.

José käkwe mräkätre ngübadre ja üairebiti ye mikani käne kwe jondron jökräbiti ta

19. ¿José nämene mräkätre kwe ngübare ño kukwe ja üaire yebiti?

19 Akwa, José käkwe mräkätre kwe ngübadre kukwe ja üairebiti ye namani bäri ütiäte kräke. Yebätä, nämene kä denkä jai blitakäre monsotre kwe yebe, Jehovabätä aune kukwe kwe yebätä. José aune María nämene niken monsotre kwe ye ngwena jutate sinagoga yete; yekänti ñäkä nämene täräbätä aune Kukwe Ngöbökwe drie nämene ye niaratre nämene niken kukwe nuin. Gätä ye bitikäre, Jesús nämene nüketa gwi ye ngwane, kukwe kädrie nämene olote yebätä nämene kukwe ngwentari krubäte raba ruin nie. José ja di ngwani krubäte kukwe ye mike gare ie, ¿ye ni raba bämike ja töite? Ne madakäre, bieta nuain nämene kä kwatire kwatire te Ngöbö mikakäre täte Jerusalén yete nämene niken mräkätre kwe ngwena. Ñodre, nänkäre bieta Paskwa yebätä niaratre nämene näin 120 kilómetros biti bäri (75 millas) nemen yete aune ye näre nämene näinta ja jiebiti. Yebätä, nänkäre aune bieta nuainkäre, nämenentre ju kwe mikete kaibe bämän krobu näre.

José nämene niken käre mräkätre ngwena templote Jerusalén Jehová mikakäre täte

20. ¿Nitre kristiano ji ngwanka mräkätre käne ye raba ja ngwen ño José ye erere?

20 Kä nengwane, nitre ji ngwanka mräkätre käne tätre ye erere nuainne arato. Tätre sribire krubäte mräkätre ngübakäre, akwa tätre kä denkä jai monsotre kräke aune jondron mada ye jökräbiti ta tätre tötike kukwe ja üaire yebätä. Tätre ja di ngwen krubäte ngwankäre gätä kia bätä krikri nuainta yebätä aune Ja Tötika ni Mräkätre ben ye nuainkäre bentre. Nitre rüne ye tätre ja ngwen José erere, ñobätä ñan aune kukwe ja üaire ye bäri ütiäte biandre kwe monsotre kwetre yei ye gare ietre.

“Töbikare kwärä”

21. ¿Bieta Paskwa nuain nämene ye ngwane José bätä mräkätre kwe nämene dre nuainne, aune Jesús ñaka nämene näin José bätä María ben ye ñongwane gani kwetre?

21 Kä nämene 12 Jesubiti ye ngwane dre namani bare ye Biblia tä mike gare. José nämene nuainne käre ye erere, niki mräkätre kwe ye  ngwena Jerusalén Paskwa yebätä. Nitre ja mräkäre kwati tä näinta ja jiebiti ji ngrabare, tätre kä bä nuäre aune kriblü mrä ye mrusaire. Niaratre tä näin mintukwäre Jerusalén ye ngwane, salmo kädekata Canciones de las Subidas ye tätre kantaire (Sal. 120-134). Nitre kwati krubäte ja ükaninkrö juta yete raba ruin nie. Bieta ye bitikäre, nitre ja mräkäre tätre näinta ja gwire kokwäre. Jondron keta kabre tä José aune María töite, yebätä Jesús tä näin mräkätre kwe ye ngätäite ruin ietre. Nänina köböiti kwetre ye ngwane, Jesús ñaka tä näin bentre gari kwetre aune nikikä krubäte (Luc. 2:41-44).

22, 23. ¿Jesús ñaka nämene näin José bätä María ben ye gani kwetre angwane dre nuainbare kwetre, aune kwaninta ietre angwane María dre niebare?

22 José aune María brukwä nibi bete juto, aune nikita ja jiebitita Jerusalén. Nikitre ji ngrabare ye ngwane, ni ñaka jire kwrere kä nibi tuin  ietre, nikitre monso kwe känene aune ngwänenkä: “¡Jesús, Jesús!”. ¿Jesús tä medente? Köbö nikira köbömä ta aune monso ye jämi kwen ietre. Monso nete yebätä Josekwe ja miri ngite krubäte Jehovai nibi ruin ie. Mrä mada, niki Jesús känene templo yete aune kä yekänti nitre ja tötikaka krikri Kukwebätä tätre ja ükaninkrö. Aune Jesús tä yete, täkäni nitre yebe. ¡Kä nibita juto krubäte bätätre! (Luc. 2:45, 46.)

23 Jesús tä nitre dirikä ye kukwe nuin bätä tä kukwe ngwentari ietre, aune nitre ye töi nibi ñan krütare Jesús töbätä aune tä kukwe mike gare yebätä. María aune José töita ñan krütare. Josekwe blitabare o ñakare ye Biblia ñaka mike gare. Akwa, niaratre nibu töi nämene ño ye María mikani gare: “Ti ngobo tikwe, ¿ñobtä mata nuene kore nunbtä yere, amarebti ma rün noko btä ti mata nun ngwen ja känentari kri töbikare kwärä ja jiebti yere?” (Luc. 2:47, 48).

24. ¿Nitre rüne ie jata nemen ruin ño monso ngübakäre ye Biblia tä mike gare metre ño?

 24 Nitre rüne ie jata nemen ruin ño monso ngübakäre ye Biblia tä mike gare metre kukwe nakaninkä yebiti. Akwa nekänti blitata monso töi metre yebätä. Nita nüne nitre käme ngätäite yebätä nitre rüne kwati tätre nüne “töbikare kwärä” monsotre yebätä. Nitre rüne tätre ja tuin kukwe meden meden ben ye Biblia tä mike gare metre, ye tä ni töi mike jäme krubäte.

25, 26. ¿Jesús dre niebare rün aune meye ie, aune ja namani ruin ño José ie kukwe yebätä?

25 Kukwe ketebubätä Jesús tä templo yete, kä ye aibe känti ja ruin Rün kä kwinbiti ye ken ie. Yete kätä jutobätä, kukwe jökrä drieta ie ye niara tä ketete ja töite. Ye medenbätä ngwinintari kwe rün aune meye yei töi kwin aune töi bökänbiti: “¿Ye ño munta ti känenentari krübäte dikaro kore yere? ¿Ti tädre ti Rün gwiriete arato, ye gare ñakare munye ya?” (Luc. 2:49).

26 Jesus käkwe kukwe niebare ye jiebiti José töi namani ñan krütare raba ruin nie. ¿Kukwe nuabare kwe yebätä kä namani jutobätä? Jän raba ruin nie. Ñobätä ñan aune, ja di ngwani kwe ngobokrä ye tötike ne kwe Jehová mikadre tuin kwe jai Rün ye kwrere aune rabadre tarere. Jesús nämene monsore, akwa ni rüne tä monso kwe tarere aune ngübare ño ye nämene gare ie. Erametre, José käkwe Jesús ngübabare kwin yebätä ja namani ruin ye erere ie.

27. ¿Sribi meden ütiäte tä nitre rüne kisete, aune raba ja ngwen ño José ye erere?

27 Monso niena mäkwe angwane, ¿mätä kukwe bämike ye tä mate ño monso mäkwe yebätä ye nüke gare mäi? ¡Sribi ütiäte krubäte tä mä kisete! Mä ngobokrä bätä ngängänkrä tärä o mätä monso mada ngübare jabätä angwane, José käkwe dre nuainbare ye mäkwe ngwan törö jai aune monso itire itire ye mäkwe mika tuin ütiäte jai. Aune jondron jökrä yebiti ta, mäkwe niaratre dimika nökrö bäri Rün kä kwinbiti Jehová ye ken (mäkwe ñäkä Efesios 6:4 yebätä).

 Sribi nämene kisete ye nuainbare täte kwe

28, 29. a) ¿Kukwe nieta Lucas 2:51, 52 ye tä dre mike gare José yebätä? b) ¿Josekwe Jesús dimikani ño nirien aune töbike kwin metre?

28 Biblia tä kukwe mada ruäre aibe mike gare José yebätä, akwa nikwe töbikadre niara yebätä ye ütiäte krubäte. Biblia tä mike gare nie Jesús nämene rün aune meye kukwei “mike täte” aune “nikani niren bäri kri amne nikani töi ngitiekä bäri kri arato. Mdakäre abko, Ngöbö nämane niara ngibiarebti kuin janknu amne ni kwati namani niara tarere kri arato” (mäkwe ñäkä Lucas 2:51, 52 yebätä). ¿Kukwe ne tä dre mike gare nie? José nämene mräkätre jie ngwen kwin, ñobätä ñan aune monso kwe töi metre ye nämene mike tuin ütiäte jai aune nämene kukwei mike täte.

29 Jesús “nikani töi ngitiekä bäri kri” Biblia tä niere arato. Erametre, Josekwe Jesús dimikani töbikakäre kwin aune metre. Kä ye ngwane kukwe nie nämene nitre Judea ye ngätäite, nire ie kä nemente ngwarbe ye aibe raba nemen töbätä nie nämene. Nitre sribikä kribiti aune nitre sribikä känsenta, o jondron sribekä hierrobiti yei “kukwe erametre aune kukwe ükadrete ño metre ye ñaka nüke gare [...] aune nitre tä kukwe niere kukwe bämikakäre ye ngätäite niaratre ñaka tä jire” nie nämene. Jesús namani umbre ye ngwane, nitre nämene kukwe niere ye ñaka metre bämikani kwe. Jehová tä “kukwe erametre aune kukwe ükadrete ño metre” ye bämike, ye rünkrä nämene kädriere bä kabre olote raba ruin nie.

30. ¿José kukwe meden kwin bämikani nitre rüne ji ngwanka mräkätre käne ye kräke?

30 Aune mrä mada, Josekwe Jesús ngübabare ne kwe ririadre kwin ngrabare, yebätä namani dite ye gare nie. Ne madakäre, Josekwe tötikani sribi dite ye nuainkäre kwin. Ñodre, Jesús ni jondron sribekä kribiti monsoi ye ñan aibebätä nükani gare, ñakare aune niara jondron ‘sribekä kribiti’ yebätä nükani gare arato (Mar. 6:3). Erametre, sribi mikani José kisete ye nuainbare täte kwe. Nitre rüne ji ngwanka mräkätre käne raba ja ngwen niara erere, rabadre monsotre kwe ngübare aune dimike ne kwe rabadre umbre angwane rabadre sribire ja ngübakäre.

31. a) Mikata gare ye erere, ¿ñongwane José krütani? (Mäkwe  recuadro mika ñärärä.) b) ¿José kukwe meden kwin bämikani ni kräke?

31 Kä namani 30 Jesubiti ye ngwane ja ngökani ñöte kwe Biblia tä mike gare, ye ngwane ja känenkäre blita ñaka José yebätä. Jesús jatani kukwe driere ye ngwane María muko krütanina nieta (mäkwe recuadro “ ¿Ñongwane José krütani?” mika ñärärä). Akwa yebiti ta, Josekwe kukwe kwin bämikani: nämene tödeke bätä sribi nämene kisete monsotre ngübakäre ye nuainbare kwin kwe, mräkätre ye kriemikani kwe aune sribibare ja dibiti kwe ngübakäre. Nitre kristiano jökrä, monsoi tärä o ñakare, akwa rabadre tödeke José erere ye kwin krubäte.

^ párr. 4 Kä ye ngwane, nitre nämene ja kukwei kitekä jai ye mika nämene tuin jai ni ja mäkäninante ye erere.

^ párr. 8 Muke ne ñaka muke metre tuata ye erere, aune Jehovakwe ñaka juani. Erametre, Satana muke ñan tuabare ye mikani tuare tö namani Jesús murie ketai ye mikakäre nemen bare.

^ párr. 11 Jesús ja ngökani ñöte ye bitikäre jondron “ñan tuabare nuenba[re] kena” kwe mikata gare metre Bibliakwe (Juan 2:1-11).