Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 14

Ni mada mikadre tuin bobre jai ye nükani gare ie

Ni mada mikadre tuin bobre jai ye nükani gare ie

1. ¿Namani nändre medente Jonás ie aune ja namani ruin ño ie nänkäre kä yekänti?

JONÁS ie kätä krubäte töbikakäre. Tä nändre 800 kilómetros (500 millas) ie, bäsi sö krati o bäri. Kena ji medenbiti näin yebätä töita: ji rabakäre bäri jötrö yebiti o ji bäri mente ta akwa bäri kwin yebiti. Akwa, niara ie tä nändre kä kiare aune ngutuä keta kabre känti ta kä ngwarbe nötare kwata kri kä Siria ye kräbäre tibien, nändre ñö kri Éufrates yete ta ie aune rabadre kübien nitre jenena gwirete juta Siria, Mesopotamia aune Asiria yekänti. Köbö näin ta ye ngwane ni Ngöbö kukwei niekä tä töbike bäri näin medente yebätä: Nínive, juta Asiria ye jüräbätä aune bätärekä tä nökrö ken.

2. Jonás ñaka rabadre ngitie sribi biani ie ye ngänikaire, ¿ye ñokänti nükani gare ie?

2 Akwa nengwane, Jonás ñaka raba näinteta ja jiebiti aune ngitie mentokwäre sribi ye ngänikaire ye gare kwin ie. Ye nuainbarera käne kwe. Kapitulo käne yebätä rababa gare nie, niara ngitiani ye ngwane, Jehovakwe tötikani bätärekä ja mike täte aune ja töi mike bobre. ¿Nuainbare ño kwe? Ni niara kukwei niekä nämene näin ru mrenbiti yete angwane Jehovakwe murie dite krubäte mikani mate rubätä, ye bitikäre gwa kri mikani kwe ñainkä ne kwe ñaka murie rötadrekä ñöte, aune köbö nikani köbömä ta aune yaibareta kwe umabiti nire aune kwin. Erametre, jondron ñan tuabare namani bare Jonás yebätä ye ñaka käi kwitaninkä jire kwe jabiti (Jon., kap. 1, 2).

3. ¿Jehová ja töi mikani ño Jonás kräke, aune kukwe meden ngwantarita?

3 Mada bati, Jehovakwe ni niara kukwei niekä juani Nínive. Akwa nengwane, Jonás käkwe mikani täte aune nikani mente kä kädrikri ye kokwäre (mäkwe ñäkä Jonás 3:1-3 yebätä). *  Akwa, ¿mikani ja ngie nuin ye bitikäre ja töi kwitani kwe? Jonás ñaka Jehová mikani täte yebätä namanina jerekäbe gatakäre akwa mikani tuin bobre kwe jai aune mikani kwäre kwe, aune bobukäre kä bianinta kwe ie sribi ye nuainkäre. Akwa ¿Jonás ni mada mikadre tuin bobre jai ye nükanina gare ie? Erametre, ni ngite yebätä ni mada mikadre tuin bobre jai ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Ye medenbätä, dre namani bare Jonás yebätä aune kukwe ye tä dre driere nie ani mike gare jai.

Kukwe tare rabai bare niebare yebätä nitre ja töi kwitabare

4, 5. ¿Ñobätä Nínive ye nämene tuin “juta kri” krubäte Jehovai, aune ye tä dre driere niarabätä nie?

4 Jehová nämene nitre Nínive mike tuin ño jai ye erere ñaka nämene tuin Jonás ie. “Nínive abko juta kri krübäte” Ngöbö okwäkänti nieta Bibliakwe (Jon. 3:3JR-SBP). Tärä Jonás yebätä Jehová tä kä ye kädeke  bämä jire “juta kri” krübäte (Jon. 1:2; 3:2; 4:11JR-SBP). ¿Ñobätä nämene tuin ütiäte ie?

5 Nínive ye nämene juta kira krubäte, ñobätä ñan aune Ñü Kri ye bitikäre Nemrod juta ye ükaninte kena. Juta kri yete juta mada mada nämene arato, juta ye kri krubäte yebätä nändre köbömä jire nänkäre teta (Gén. 10:11; Jon. 3:3). Templo krikri krubäte, ki sribebare mente kwin aune ju krikri mada ye nämene nitre töi mike ñan krütare. Akwa ye ñan aibätä nämene tuin ütiäte Ngöböi. Metrere niara töi nämene nitre nünanka yete yebätä. Kä ye ngwane juta Nínive yete nitre nämene nüne kwati krubäte. Nitre nünanka yete nämene kukwe käme nuainne yebätä nämene gare kwin, akwa Jehová töi nämene niaratre yebätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ja nire tä ni jökrä kwe aune ni itire itire ye ütiäte kräke, yebätä tö tuai ja töi kwite aune kukwe käme ye tuenmetre.

Juta kri Nínive yete kukwe käme aibe nuain nämene namani tuin Jonás ie

6. a) ¿Ñobätä juta Nínive ye jürä namani Jonás yebätä raba ruin nie? (Mäkwe nota mika ñärärä arato.) b) ¿Nita Ngöbö kukwei driere ye ngwane ni raba nuainne ño Jonás erere?

6 Jonás namani Nínive angwane nitre 120,000 nünanka yete ye jutuabare ie angwane, bäri kä jürä namanibätä raba ruin nie. * Kä nokwre jutate yete ta nikani, nänbare köböiti kwe kä bäri kwin känänkäre kukwe Ngöbökwe ye mikakäre gare raba ruin nie. ¿Kukwe ye mikani gare ño kwe? Nuainbare ño kwe ye ñaka gare metre nie. Blita nämenena gare ie nitre Asiria kukwei yebiti o Jehovakwe mikani blite kukwe yebiti raba ruin nie. Arato kukwe ye mikani gare kwe kukwe hebreore yebiti aune ni mada mikani kwe kukwe ye kwite nitre Nínive ye kukweire raba ruin nie. Nuainbare ño kwe ye ñaka gare metre nie, akwa blitabare metre ta kwe, aune kukwe ñaka kwin mikani gare kwe: “¡Köbö gre ketebu [te] [...] juta Nínive ne gadikä jökrä!” (Jon. 3:4JR-SBP). Ni Ngöbö kukwei niekä yekwe blitabare metre ta aune kukwe ye mikani gare bä kabre kwe, nämene tödeke aune ñaka kä jürä ngwen jabätä ye bämikani kwe. Kä nengwane ni kristiano ja töi mikadre ye erere arato.

Jonás blitabare metre ta aune kukwe ñaka kwin mikani gare kwe nitre ie

7, 8. a) ¿Jonás kukwe mikani gare nitre Nínive ie ye ngwane dre nuainbare kwetre? b) ¿Ngöbökwe kukwe tare nuaindi Jonás niebare yebätä rei Nínive dre nuainbare?

7 Ni Ngöbö kukwei niekä kukwe mikani gare ye namani gare nitre jökrä ie. Nitre ñaka Jonás kukwei mikai täte aune rabaitre rubun namani nütüre. Akwa, ye erere ñaka namani bare: ¡nitre ye niara kukwei mikani täte! Kukwe niebare kwe ye namani gare jötrö ngwarbe kä jökräbiti, aune Ngöbö kukwe nuaindi Jonás niebare ye nitre jökrä namani kädriere (mäkwe ñäkä Jonás 3:5 yebätä). * Nitre jondron bökäne krubäte aune  nitre bobre, nitre brare aune merire, monsotre bati bätä nitre umbre..., ye jökrä ja töi kwitani kukwe käme nuain nämene kwetre yebätä. Ja namani ruin ngite ietre yebätä ñaka namanintre mröre arato. Mrä mada nitre nämene dre nuainne ye namani gare rei yei.

Jonás tödekabare aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä kukwe driekäre Nínive

8 Jonás kukwe niebare ye namani gare rei yei arato angwane Ngöbö jürä namanibätä aune ja töi kwitani kwe. Kürä gobrankäre yete nükani krö aune dän kwin nämenebätä ye tikaninte kwe jabätä, aune nitre dän käme kitani jabätä ye erere niarakwe nuainbare arato aune namani täkäni “dobro mnünte” namani ulire krubäte ye bämikakäre. Ye bitikäre “nitre ütiäte krikri kwe” yebe kukwe ükaninte kwe ne kwe nitre ñaka namani mröre ye erere nitre jökrä käkwe nuaindre. Nitre jökrä dän käme kitadre jabätä aune kitadre jondron nire kwetre yebätä arato niebare kwe. * Ne madakäre, nitre juta yete nämene kukwe käme nuainne aune kukwe tare nuainne ni madabätä ye reikwe mikani gare töi bobrebiti. Niaratre ja töi kwitadre ye Ngöbökwe mikadre ñärärä aune mikadre tuin bobre kwe jai ie namani tö ngwen raba ruin nie, yebätä niebare kwe: “Nikwe kukwe kämekäme mikadre jökrä temen Ngöbö okwäbti, yebtä abko nane Ngöbö ñan rabadre romon mda nikrä mne, ñan ni müre ketadre kwe” (Jon. 3:6-9JR-SBP).

9. ¿Kukwe meden namani bare abokän nitre ñäkäkä kukwe ye rüere ñaka mike era jai, akwa tätre kukwe niere ye ñaka metre ye ñokänti gare nie?

9 Nitre Nínive ja töi kwitani nieta Bibliakwe ye nitre ruäre ñäkäkä kukwe namani bare ye rüere ye ñaka mike tuin metre jai. Akwa, nitre ruäre ja tötikaka kukwe nieta Bibliakwe yebätä tä mike gare erere, kirabe nitre nämene kukwe keta kabre mike era jai aune nämenentre drekebe ngwarbe ja töi kwite jondron ruäre nuainkäre, ye erere nitre Nínive nuainbare. Akwa kukwe nieta kwetre ye ñaka metre ye gare kwin nie, ñobätä ñan aune nitre Nínive ja töi kwitani ye Jesukristo käkwe mikani gare ja känenkäre (mäkwe ñäkä Mateo 12:41 yebätä). Aune nämene dre niere ye nämene gare ie, ñobätä ñan aune kukwe ye namani bare angwane, niara nämene kä kwinbiti aune kukwe namani bare ye tuani jökrä kwe (Juan 8:57, 58). Nitre ja ngwen käme krubäte rabadre tuin nie, akwa yebätä ñaka raba ja töi kwite ni ñaka rabadre nütüre. Dreta ni brukwäte ye Jehová aibe ie gare ye nikwe ngwandre törö jai.

Ngöbö ie ni tuin bobre akwa ni kä tibienbätä töi ñaka erere

10, 11. a) Nitre Nínive ja töi kwitani, ¿ye ngwane Jehovakwe mikani tuin ño jai? b) ¿Jehovakwe ñaka kukwe ükaninte blo nitre Nínive yebe ye ñokänti gare metre nie?

10 Nitre Nínive nämene kukwe käme nuainne yebätä ja töi kwitani  kwetre, ¿ye ngwane Jehovakwe mikani tuin ño jai? Jonás kukwe ne tikani: “Nitre Ninivebo nämani kukwe kämekäme tuemetre jökrä amne, namanintre nünenta kuin Ngöbö ngwärekri. Yebtä namani ruentari tare Ngöböye, aisete Ngöbökwe ganinkä ñakare, ño niebare kwe ye kwrere” (Jon. 3:10JR-SBP).

11 ¿Ñobätä Jehovakwe ñaka nitre nünanka Nínive ye mikani ja ngie nuin? ¿Akräke Jehovakwe ñaka kukwe ükaninte metre bentre? Ñaka ye erere. Niara ñaka kukwe ükaninte blo, ñobätä ñan aune niara ye Ngöbö kukwe jökrä ükatekä metre Biblia tä mike gare (mäkwe ñäkä Deuteronomio 32:4 yebätä). * Jehová ñaka namanina rubun nitre Nínive kräke. Nitre ye ja töi kwitani jutuabare ie yebätä ñaka mikani ja ngie nuin kwe. Ye ngwane ja töi mikani kwe nitre ye mike tuin bobre jai.

12, 13. a) Jehová ye Ngöbö töi kwin, ñaka kukwe ribi ribere nie aune ni tuin bobre ie, ¿ye tä bämike ño? b) ¿Kukwe rabai bare Jonás niebare ye ñobätä ñaka ngwarbe ni raba niere?

12 Ni ñaka tuin bobre Ngöböi, kukwe ñaka nuäre ni kräke tä ribere nie aune töi käme krubäte nitre ji ngwanka iglesiate tätre niere, akwa Jehová ñaka ye erere jire. Ñakare aune, töi kwin, ñaka kukwe ribi ribere nie aune ni tuin bobre ie. Jämi nitre mike ja ngie nuin känenkri, tä nitre niara mikaka täte yebiti kukwe tare ye mike gare, ñobätä ñan aune tö nitre blo ye tuai kukwe käme ye tuenmetre aune ja töi kwite, nitre Nínive nuainbare ye erere (Ezeq. 33:11). Bati niebare kwe Jeremías ni niara kukwei niekä yei: “Tikwe kukwe tare niedre juta ruäre rüere [...] diankakäre aune gatekäre, aune juta ye käkwe kukwe käme ye tuanemetre ye ngwane ti arato käkwe mikai tuin bobre jai aune tikwe ñaka kukwe tare ye nuaindi juta yebätä” (Jer. 18:7, 8).

Ngöbö Jehová tö nitre tuai kukwe käme ye tuenmetre aune ja töi kwite, nitre Nínive nuainbare ye erere

13 ¿Akräke kukwe rabai bare Jonás niebare ye ñaka metre nie raba? Ñakare, ñobätä ñan aune nitre Nínive nämene kukwe käme krubäte nuainne yebätä kukwe ye mikani gare ietre mikakäre mokre. Ye ngwane niaratre ja töi kwitani, akwa rabaita ja ngwenta käme angwane ñaka kwäräbedi kwetre kukwe tare käbämikani yebätä. Ye erere namani bare ja känenkäre (Sof. 2:13-15).

14. ¿Jehová ngite juani ta nitre Nínive yebiti ye ngwane ja namani ruin ño Jonás ie?

14 Ngöbökwe nitre gaite käbämikani kwe ye Jonás nämene ngübare akwa ye erere ñaka namani bare, ¿yebätä ja namani ruin ño ie? Ñaka namani kwin kräke aune “moto namani romon krübäte” (Jon. 4:1JR-SBP). Ne madakäre, ja nükani törö ie kukwe niekäre orasionte Ngöbö Bäri Dite Krubäte yei känti nämene ñäke rubune Ngöböi kwrere. Ni Ngöbö kukwei niekä yekwe ja mikadrete ja gwirete aune ja käite ye bäri kwin niebare kwe. Jehová ñaka nitre Nínive ye mikai ja ngie nuin ye nämenena gare ie niebare kwe, ¡aune yebätä ngitiani Tarsis niebare kwe kukwe mikakäre jabiti! Mrä mada, Ngöbökwe murie ketadre ribebare  kwe ie, niara krütadre ye bäri kwin niebare kwe (mäkwe ñäkä Jonás 4:2, 3 yebätä). *

15. a) ¿Drebätä Jonás namani rubun? b) ¿Jehovakwe ni niara kukwei niekä ye mikani tuin ño jai?

15 ¿Drebätä metrere Jonás namani rubun? Dre nämene niara töite ye ñaka gare nie, akwa Ngöbökwe kukwe tare mikai nemen bare juta yebätä ye mikani gare kwe nitre jökrä ie yebrä gare nie. Nitre niara kukwei mikani era jai, akwa Ngöbö ñaka namani mike ja ngie nuin. Niara kötaidre aune kukwe ngwarbe niekä nie rabadrebätä, ¿ye ai jürä namanibätä? Se nirei gare... Akwa nitre Nínive ja töi kwitani aune Jehovakwe mikani tuin bobre jai ye käi ñaka namani jutobätä. Ñakare aune, namani rubun, niara ñaka tuin bobre aune kädriei blo namani ruin ie. Jonás ñaka ja töi mikani kwin, akwa yebiti ta jondron kwin nämene tuin niarabätä Ngöböi. Yebätä, ñaka mikani ja ngie nuin kwe ñakare aune kukwe ngwanintari kwe töi jämebiti ie mikakäre töbike: “Ma moto nibi romon tikrä, ¿ye abko kuin mata nütüre ya Jonás?” (Jon. 4:4JR-SBP). Kukwe ngwanintari ne Jonás mikani gare o ñakare ye Biblia ñaka niere.

16. ¿Ñokänti Ngöböta kukwe nuainne ye ñaka raba nemen kwin ni kräke, aune kukwe namani bare Jonás yebätä ye tä dre driere nie?

16 Jonás ja töi mikani käme ye rüere ni raba ñäke, akwa Jehová tä ja töi mike ño ye ruäre ngwane ñaka tä nüke gare nitre kä tibienbätä ie ye nikwe ngwandre törö jai. Ñodre, Ngöbökwe ñaka kukwe tare ruäre tuanemetre nakainkä, o nitre tä kukwe käme nuainne yebätä bengwairebe mikadre ja ngie nuin kwe, o mekerabe nitre kukwe käme nuainkä ye gadrete kwe näre nitre ruäre tä nemen nütüre. Akwa Ngöböta kukwe nuainne ye ñaka tä nemen kwin ni kräke angwane, ni ara ñaka tä töbike kwin, kukwe namani bare Jonás yebätä ye tä mike gare metre nie.

Ni mada mikadre tuin bobre kwe jai driebare ie

17, 18. a) ¿Jonás kä mikaninkä Nínive ye bitikäre dre nuainbare kwe? b) ¿Ja namani ruin ño Jonás ie mrü kökräi yebätä?

17 Ni Ngöbö kukwei niekä namani ulire krubäte käkwe kä mikaninkä Nínive. Akwa ñaka nikaninta ja gwirete, ñakare aune nikani kä kädrikri yekwäre kä tokwäre yebiti kwin namani juta ye mrusaire. Yete ju sribebare chi kwe jai ja kriemikakäre aune dre rabai bare Nínive yebätä ye ngübakäre, nitre ye gaite tuadi kwe ie namani tö ngwen. ¡Ni rä dokwä ribi!, ¿ñan ererea? ¿Jonás nitre mada mikadre tuin bobre jai ye Jehovakwe driebare ño ie?

 18 Dibire, Ngöbökwe mrü kökräi miri nirien. Jonás nü ngwäte, ye ngwane mrü kökräi kuinta ye kä kuni jüme ie ye nibi kriemike bäri. Jutuani ie angwane, käi nibi jutobätä, kökrä ye ririani ja töbiti ye käkwe miri gare ie Ngöböta niarabe nibi ruin ie. Akwa Jehová ñan töita jerekäbe kriemikai ñänä yebätä aune töi mike jäme: tö tuai ja brukwä ükete. Aune yekäre jondron mada ñan tuabare nunie kwe. Ngin miri kwe mrü kökräi ye kä kwete aune bärötökä. Ye bitikäre “müre ngire kädriri mikani mate” kwe, murie ye käi namani ngire krubäte, yebätä Jonás yei “ja namani ruen krüte” Biblia tä mike gare. ¿Ja namani ruin ño ie? Bobukäre ja namani ruin ulire krubäte ie aune mada bati, Ngöbökwe murie ketadre ribebare kwe ie (Jon. 4:6-8JR-SBP).

19, 20. ¿Jehovakwe Jonás dimikani ño töbike metre?

19 Mrü kökräi bä ngrötaninkä yebätä namani rubun krubäte, kukwe metre aibätä namani rubun o ñakare ye Jehovakwe ngwanintari ie bobukäre. Akwa Jonás ñaka ja di ngwani nekä aune kukwe ne niebare kwe ja kriere: “Ti moto nibi romon krübäte” yebätä ja nibi ruin krüte tie. Nekänti Jehovakwe dimikadre ja töi kwite namani gare ie (Jon. 4:9JR-SBP).

Mrü kökräi yebiti Ngöbökwe Jonás tötikani ni mada mikakäre tuin bobre jai

20 Mrü kökräi ririabare ja töbiti deu, Jonás ñaka nökani akwa ngatani yebätä namani ulire Ngöbökwe mikani gare käne ie dimikakäre töbike  kwin. Biti ngwanintari kwe ie: “Ti bärira jire käkwe ni dätebare abko tä nüne juta kri Ninivete, niaratre ngäbäkre kiakia töi ñakare kwrere tä nüne siento veinte mili jire amne, jändrän ngwarbe kabre arato, ¿se abko ñan rabadre ruentari tare jire chi tie ya?” (Jon. 4:10, 11JR-SBP). *

21. a) ¿Jehová kukwe bämikani yebiti tö namani dre mikai gare Jonás ie? b) ¿Kukwe namani bare Jonás yebätä ye raba ni dimike ño?

21 Jehová kukwe kwin krubäte bämikani yebiti kukwe ütiäte mikani gare kwe. Jonás ñaka ja di ngwani jire chi mrü kökräi ye mikakäre nirien. Akwa, Jehovakwe ja nire biani nitre Nínive yei aune nämenentre dre ribere jai nünankäre ye nämene bien ietre, tä bien jondron jökrä nire kä tibienbätä ie ye erere. ¿Ñobätä mrü kökräi ye namani tuin bäri bobre Jonás ie, nitre 120,000 bätä jondron nire jökrä kwetre yebiti ta? Erametre, nämene töbike ja aibebätä ye bämikani kwe. Mrü kökräi ngatani yebätä namani ulire, akwa ñaka namanina kriemike yebätä namani ulire. Aune niara töi nämene ja aibebätä yebätä nitre Nínive ñaka mikani ja ngie nuin yebätä namani rubun arato: niara nämene kukwe metre niere ye tö namani bämikai aune niara ni Ngöbö kukwei niekä yebätä ñaka tö namani ja kädriemana blo. Kukwe mikata gare Jonás yebätä ye tä ni dimike ni töi jeñe ye mike nüke gare jai. Erametre, ni töi ja aibebätä yebätä ni jökrä tä ja di ngwen ñaka ja töi mikakäre ye erere, ¿ñan ererea? Jehová tä ni tötike bätärekä ne kwe ni mada mikadre tuin bobre jai aune ja töi mikadre ni mada dimikabätä, ¡ye käi juto krubäte nibätä!

22. a) Ni mada mikadre tuin bobre jai ye Jehovakwe driebare Jonás ie ye erere ja töi mikani kwe, ¿ye dre tä bämike? b) ¿Kukwe namani bare Jonás yebätä ye tä dre driere ja töi kräke ni jökrä ie?

22 ¿Kukwe ye namani ja töi kräke ni Ngöbö kukwei niekä yei? Tärä Jonás ye mikata krüte akwa Jehovakwe kukwe ngwanintari ie ye ñaka mikani gare kwe, aune yebätä nitre ja tötikaka krikri tä ñäke kukwe ye rüere. Akwa erametre niarakwe dre niebare ye gare nie: tärä Jonás ye tä mike gare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niarakwe tärä ye tikani mikata gare. Ni Ngöbö kukwei niekä nikaninta ja käite ye ngwane kukwe namani barebätä ye namani tike, ye ani bämike ken ja töite. Ni ye niena umbre, töbätä aune bäri töi bobre käne ye täte, ja ruin ngite ie yebätä murie jäkäi kri kwe aune ja ngwani käme kwe, ñaka Ngöbö mikani täte kwe, ja dokwä mikani ribi kwe bätä ñaka ni mada mikani tuin bobre kwe jai ye jökrä tikai kwe täräbätä. Erametre ni mada mikadre tuin bobre jai ye Jehovakwe driebare Jonás ie ye erere ja töi mikani kwe. ¿Aune dre nie raba nibätä? ¿Ye erere nita ja töi mike arato? (Mäkwe ñäkä Mateo 5:7 yebätä.)

^ párr. 3 Jonás 3:1-3, (Jonás/Rut, [JR-SBP]): “Abti Ngöbökwe niebareta bobuta Jonaye: Jona, nitre nünanka juta kri Ninivete sete, ye känti nän amne, makwe dre dre niedre ietre abko ti bike niere mae, ne erere makwe nie ietre, niebare Ngöbökwe Jonaye. Ye erere bokänä Jonás nikani mda, Ngöbökwe niebare ie ye kwrere. Nínive abko juta kri krübäte, aisete ni raba dikekä köbömä jire amne, ni raba dikekä juta ye ñäre jökrä, känti Jonás nikani. Jonás nikani, [...], namani juta Ninivete angwane, dikarekä kwärä köböiti kä de nämane näin ñäke krikri ja dibti”.

^ párr. 6 Juta 10 nitre Israelkwe, juta bäri kri Samaria yekänti nitre 20,000 o 30,000 nämene nüne Jonás ye näire nieta: nitre ye bäri braibe krubäte Nínive ye täte. Kä ye ngwane, kä jökräbiti tibien juta Nínive ye nämene bäri kri juta mada yebiti ta raba ruin nie.

^ párr. 7 Jonás 3:5, (JR-SBP): “Nebtä ni jökrä nünanka Ninivete käkwe Ngöbö Kukwei mikani era. Abtä kukwe käme nuen nämane kwetre, yebtä moto namani ulire krübäte ye bä mikakrä abko namanintre ja bäine jökrä amne dän jüräre bä kämekäme kitani jabtä kwetre”.

^ párr. 8 Kukwe ne ñaka raba tuin metre nie, akwa kukwe ye nuain nämene kirabe. Nitre Persia kirabe käkwe nibi kwetre yebiti jondron ruäre nuainbare ni ütiäte krubäte kräketre krütani ye ngwankäre törö jai, Heródoto ni Grecia ja tötikaka kukwe kira yebätä käkwe mikani gare.

^ párr. 11 Deuteronomio 32:4: “Niara abokän Jä, tä sribi jökrä nuainne metre, ñobätä ñan aune ji kwe ye jökrä kwin metre. Ngöböta kukwe niere ye jökrä tä nuainne, ñaka kukwe käme nuainne jire chi; niara töi metre”.

^ párr. 14 Jonás 4:2, 3, (JR-SBP): “Ngöbö, ma moto kuin jäme. Ni jökrä tä nebe ruentari tare mae amne, ma neme romon ñakare jötrö. Arato ni jökrä tare kri makwe, aisete makwe ni mikadi ja ngie nuen mata niere, bti mata nuene ñakare amne, mata ja töi kwiteta. Ye mden kisete, makwe ti juanba angwane, makwe ñan nitre Ninibo ye gadrekä rababara gare kuin tie ja gwiriete sete. Ye mdenbtä ti gitiaba jötrö juta Tarsite. Mtare makwe ñan nitre Ninivebo gadrekä ti rababa nütüre, erere bokänä bike neme bare mae. Aisete, ti ñan tö nünai mda amne, makwe ti kämika jirekäbe abko, ie ti tö nibi Ngöbö”.

^ párr. 20 Nändre kise ruinkri o kise ngebere yekri ye ñaka nämene gare nitre yei Ngöbökwe mikani gare, nitre yei kukwe Ngöbökwe ni jie ngwankäre ye ñaka nämene gare jire meden gäräbare kwe.