Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 12

Ngöbökwe kriemikani aune töi mikani jäme

Ngöbökwe kriemikani aune töi mikani jäme

1, 2. ¿Jondron meden ñan tuabare namani bare Elías yebätä köbö yete?

ELÍAS tä näin betekä ñüte ta ye ngwane kä kite jübente iko kwinta. Tä nändre mente ie rabakäre Jezreel. Nibira umbre, akwa di ñaka krüte niakäre, ñobätä ñan aune “Jehová ara die” tä niarabiti. Ja ruin bäri dite ngrabare ie nämene bati ye täte. ¡Mädä tä carreta rei Acabkwe ngwen ye mirite köre kwe! (Mäkwe ñäkä 1 Reyes 18:46 yebätä.) *

2 Nekänti ni Ngöbö kukwei niekä tä näin kaibe aune tä nändre mente ie. Tä näin betekä ye ngwane ñü bürei tä mate ngwärebätä. Erametre, tä töbikadre krubäte ie, ñobätä ñan aune jondron ñan tuabare keta kabre turi kwe. Kukwe metre aune Ngöbö erametre yekwe ganani ye turi kwe. Ngutuä Carmelo yebiti kwin murie mate dite krubäte, ye nibi tuin mente murie ñübe minimini yete ta, kä yekänti Jehovakwe kukwe tare aune ñan tuabare nuainbare nitre Baal mikaka täte yebätä ni niara kukwei niekä ye köböire. Nitre sacerdote kwati krubäte ngöbö ngwarbe mikaka täte ye nämenentre ngwarbe nitre ngökö namani gare metre ye ngwane kämikani. Ye bitikäre, kä komä biti ötare te ñü ñaka nämene näkäin tibien yebätä nitre ja tare nikabare krubäte, ye Ngöbökwe mikadre krüte Elías käräbare ie, ye ngwane ñü näkäni tibien (1 Rey. 18:18-45).

3, 4. a) ¿Ñobätä kukwe kwin rabai bare yei Elías namani tö ngwen raba ruin nie? b) ¿Kukwe meden ngwantarita nikwe mikai gare jai?

3 Jezreel nemenkä 30 kilómetros (19 millas) ye kokwäre tä näin betekä ñü jobe yete ta ngwane, kukwe ükaite bäri kwin ie tä tö ngwen yebätä kätä jutobätä raba ruin nie. ¡Acab rabadre ja töi kwite! Kukwe jökrä nibi bare ngutuä Carmelo yekänti, yebätä niara ñaka rabadrera jondron nuainne Baal mikakäre täte, ñaka rabadre muko kwe Jezabel ye tuenmetre ja töi kwite, aune ñaka rabadre ja mike jankunu nitre Jehová mikaka täte ye rüere.

Elías “nikani betekä Acab ye känenkri nememe Jezreel”

4 Kukwe jökrä tä kwin tä nemen ruin nie ye ngwane nita kukwe kwin bämike ja töite. Kukwe kwin rabai bare ni kräke tä nemen ruin nie, aune kukwe tare ye ñaka rabaira ni kisete ie nita nemen tö ngwen. Ye erere ja namani ruin Elías ie raba ruin nie, ñobätä ñan aune niara “abko ni [...] kwrere” arato (Sant. 5:17). Akwa, Elías tä ja tare nike ye  mikadre krüte ye käi tä mente käne. Ora näin braibe ta angwane kä jürä rabai krubätebätä aune rabai ulire yebätä törbai gatai. Akwa ¿dre namani bare? ¿Aune Jehovakwe dre nuainbare tödeka kwe mikakäre dite aune ñaka kä jürä ngwen jabätä?

Kukwe bä jene namani bare

5. Kukwe namani bare ngutuä Carmelo yekänti ye bitikäre rei Acab täbe Jehová mike tuin ngwarbe jai, ¿ye kukwe meden tä bämike?

5 Acab nükani ju gobrankäre kwe yete Jezreel angwane, ¿niarakwe ja töi kwitabare bämikani kwe? Biblia tä niere: “Elías dre dre nuainbare ye Acab käkwe mikani gare jökrä Jezabel ie bätä nitre Baal mikaka täte ye kämikani ño kwe ye niebare jökrä kwe ie” (1 Rey. 19:1). Kukwe namani bare ye Acab mikani gare ye ngwane ñaka Jehová kädekaninte jire kwe. Ni kä tibienbätä jondron nuainbare ye kwrere kukwe ye mikani tuin kwe jai, “Elías dre dre nuainbare” niebare kwe. Erametre ñaka Jehová mike ütiäte ye gare kwin. ¿Aune muko kwe tö ja ngie mikai yebätä kukwe ye matani ño?

6. ¿Jezabel kukwe meden juani Elías ie, aune ye dre gärätä?

6 Reina nibi rubun krubäte. Tä rubun krubäte, Elías murie ketai kwe ni juni niere kwe ie: “¡Jetebe ora ne näre te tikwe ñaka mä kämikai nitre itire itire mäkwe kämikani ye erere angwane, ngöbö jökrä ye käkwe ti kämikadre ye erere mada!” (1 Rey. 19:2). Jezabel töita kwatibe niara murie ketabätä nitre Baal mikaka täte kämikani kwe ye ngie mikakäre. Ñaka Elías murie ketai kwe köbö yete angwane niara ara murie ketadre käbämiri kwe. Elías bobre ie kukwe ye namani gare angwane ja namani ruin ño ie ye ni raba bämike ja töite. Niara tä kübiani ju bobre te Jezreel ñü tä näkäin tibien muriebe minimini deu yete ta, batibe niara garikrö drekebe ngwarbe: ye ni reina kukwei niekä nü kukwe tare mike gare ie. ¿Ja nibi ruin ño ie kukwe yebätä?

Kä jürä namanibätä aune namani ulire

7. ¿Jezabel Elías braibare ye ngwane ja namani ruin ño ie, aune dre nuainbare kwe?

7 Baal mika nämene täte ye mika köböra krüte namani ruin Elías ie akräke, töbiri ngwarbe kwe ye nibi gare drekebe ngwarbe nete ie. Jezabel ñaka ja di ngwini nekä. Nitre kwati Jehová kukwei niekä ja ngwanka metre murie ketanina kwe, aune Elías ye kämikai kwe arato tä nütüre. ¿Reina ja braibare ben ye matani ño niarabätä? “Kä jürä namani niarabätä” Biblia tä mike gare. Dre dre rabai barebätä aune Jezabel käkwe murie ketai tare ño ye namani bämike ja töite raba ruin nie. Ye erere akräke, kä jürä namanibätä ye gare nie. Ñaka gare nie, akwa “ngitiani ja nire mikakäre kwäre”: ye erere, ¡niara ngitiani ne kwe ñaka murie ketadre! (1 Rey. 18:4; 19:3.)

Kukwe meden tare raba nemen bare nibätä yebätä nikwe ñaka töbikadre krubäte, ne kwe kä jürä ñaka rabadre nibätä

8. a) ¿Ñobätä Pedro aune Elías ie ja namani ruin ja erebe? b) ¿Kukwe namani bare Elías aune Pedro yebätä ye tä dre driere nie?

8 Elías ni Ngöbö kukwei niekä tödekaka ye ñan aibebätä kä jürä  namani. Siklo nikani kabre ta ye bitikäre kukwe ye kwrere bäsi namani bare apóstol Pedro yebätä. Bati, Jesukwe Pedro mikani näin ñöbiti ta jabe angwane namani “müre [...] dite” ye mrusaire yebätä kä jürä namanibätä aune jatani niken ñöte nguse (mäkwe ñäkä Mateo 14:30 yebätä). Kukwe namani bare Elías aune Pedro yebätä ye tä kukwe ütiäte driere nie ne kwe kä jürä ñaka rabadre nibätä: dre dre raba nakainkä nibätä yebätä töbikadre krubäte ye ñaka raba ni dimike. Nikwe ja töi mikadre Jehovabätä, niara aibe tä jondron kwin nuainne ni kräke aune ni dimike.

“¡Nibira debe!”

9. Elías ngitiani kä medenkänti aune ja namani ruin ño ie ye mike gare.

9 Kä jüräbe kwärä, Elías nänbare 150 kilómetros (95 millas) kä suroeste yekri, nikani nemen juta Beer-seba nemenkä Judá ken yekänti. Yete ni sribikä kräke ye mikaninte kwe aune nikani kaibe kä ngwarbe nötare yekänti. “Nänbare köböiti kwe” nieta Bibliakwe. Nikani dekä ngwarbe ye ni raba bämike ja töite, ñaka nikani droa ngwena jai raba ruin nie. Tä ulire krubäte, kä jüräbätä aune ñänä ngire krubäte, yete ta tä ja di ngwen näin kä ngwarbe nötare yete ta. Ñänä ki niken nekä aune kä kwinta nibi jübente tain ye ngwane, Elías diki krüte. Niara tä nainte krubäte, aune nibi täkäni kri chi ye täni, kri ye käkwe niara kriemikai kä ngire yebätä nibi ruin ie (1 Rey. 19:4).

10, 11. a) ¿Elías dre niebare orasionte Jehovai? b) Texto Bibliabätä tä mike gare erere, nitre mada Ngöbö mikaka täte ye namani ulire ño ye mä raba mike gare.

10 Ni Ngöbö kukwei niekä tä ulire krubäte yebätä Jehovakwe murie ketadre tä ribere ie. “Ti ñaka bäri ütiäte jire ti mräkätre kirabe ye kräke”, tä niere. Nitre ye krä aune ngübrüen aibe tä dobote, yebätä ñaka raba kukwe kwin nuainne jire chi ni mada kräke ye gare ie (Ecl. 9:10). Ja ruin ngwarbe ye erere Elías ie, yebätä krütadre ye bäri kwin tä nütüre. Aune di ñaka nibira ja di ngwankäre jankunu yebätä tä niere: “¡Nibira debe!”.

11 Ni Ngöbö mikaka täte namani ulire krubäte, ¿ye ñan raba nemen bare ni raba nütüre? Ñakare. Nitre brare aune merire kwati Ngöbö mikaka metre täte namani ulire krubäte aune tö namani ja tuai krüte kädrieta Bibliakwe, ñodre: Rebeca, Jacob, Moisés bätä Job (Gén. 25:22; 37:35; Núm. 11:13-15; Job 14:13).

12. ¿Nita nemen ulire ye ngwane ni raba ja ngwen ño Elías erere?

12 “Kä mrä angwane, kukwe rabadi nakenkä taretare krübäte” ye näire nita nüne, yebätä nitre kwati tä nemen ulire krubäte, ruäre ngwane ni Ngöbö mikaka metre täte ie jata nemen ruin ye kwrere arato (2 Tim. 3:1). Ja raba ruin ye erere mäi angwane, Elías nuainbare ye erere mäkwe nuain: kukweta mä brukwäte ye mäkwe mika gare Jehovai.  Niara ye abokän “Ngöbö [...]. Tä kä miketa nuäre nibtä”, mäkwe ngwan törö jai (mäkwe ñäkä 2 Corintios 1:3, 4 yebätä). Jehovakwe Elías töi mikani ño jäme ye ani mike gare jai.

Jehovakwe Elías ngübabare

13, 14. a) ¿Jehovakwe jondron kwin nuainbare ño ángel yebiti ni niara kukwei niekä nämene ulire ye kräke? b) Dreta nakainkä nibätä aune ni raba dre dre nuainne ye gare Jehovai, ¿ñobätä kukwe ye tä ni töi mike jäme?

13 Ni Ngöbö kukwei niekä tare kwe nämene kä ngwarbe nötare yekänti kri mu chi täni gata ribere jai, ¿ye ngwane ja namani ruin ño Jehovai raba ruin mäi? Kukwe ye gare nie. Elías nikani kübien ye ngwane, Jehovakwe ángel juani känti, aune bätärekä namani gitekä gakrökäre, niebare kwe ie: “Näin krö, mröre”. Aune ye erere Elías nunie, ñobätä ñan aune ángel mrö bini töi kwinbiti ie: ban krube aune ñö bini kwe ie. Ni Ngöbö kukwei niekä ye mröni aune ñö ñari kwe biti nikita kübien nieta Bibliakwe. Ñaka debe biani kwe ángel yei mikata gare arato. ¿Tä ulire krubäte yebätä ñaka raba blite? Ñaka gare erametre nie akwa, ángel ye niara garikröta bobukäre, kä ngwen ja ken raba ruin nie, kukwe ne niekäre ie: “Näin krö, mröre”. Aune kukwe kwin ne miri gare kwe ie arato: “Ñobätä ñan aune tä nändre mente mäi” (1 Rey. 19:5-7).

14 Ngöbökwe kukwe miri nüke gare ángel ie, ye köböire ni Ngöbö kukwei niekä ye näin medenkwäre gare ie. Elías ñaka rabai ja di jeñebiti kä yekänti ye gare ie arato. Dreta nakainkä nibätä, ni töita dre nuainbätä aune ni ñaka raba dre nuainne ja di jeñebiti ye gare kwin Ngöböi arato, Ngöbö ne erere mikadre täte ye kwin krubäte ni kräke, ¿ñan ererea? (Mäkwe ñäkä Salmo 103:13, 14 yebätä.) * Ne madakäre, ¿Elías mröbare ye käkwe dimikani ño?

15, 16. a) ¿Jehovakwe mrö biani Elías ie yekwe dimikani ño? b) ¿Jehová tä mrö ja üaire bien kä nengwane nie ye ñobätä nikwe mikadre ütiäte jai?

15 Biblia tä mike gare ja känenkäre: “Nükani krö aune mröbare kwe bätä tomana ñabare kwe, aune mrö ye diebiti nikani köbö 40 dibire aune rare te nemen Horeb, ngutuä Ngöbö [erametre] yekwe känti” (1 Rey. 19:8). Kä nikani 600 ta känenkri Moisés nuainbare aune kä nikani mil krati ta ye bitikäre Jesús nuainbare, ye erere Elías ñaka mröbare köbö 40 te rare bätä dibire (Éx. 34:28; Luc. 4:1, 2). Erametre, mrö ye ñaka käkwe kukwe tare ye dianinkä jökrä töite akwa nämene nire. ¿Mä raba ni umbre ye bämike ja töite ja di ngwen näin kä ngwarbe nötare yete ta sö krati biti ötare bäsi te, mantre jetebe, bämän kratire kratire te?

16 Jehová tä nitre niara mikaka täte ye ngübare kä nengwane arato, akwa ñan tä jondron ñan tuabare nuainne mrö biankäre ietre, ñakare aune tä ngübare jondron bäri ütiätebiti: mrö ja üaire yebiti (Mat. 4:4).  Biblia bätä tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä yebiti nikwe Ngöbö mikadre gare jai ye tä ni mike dite kukwe ja üairebiti. Mrö ne ñaka tä kukwe tare ye denkä jökrä ni kisete, akwa raba ni dimike kä ngwen nüke jai ja tuakäre kukwe yebe. Ne madakäre, näin ni ngwena ja nire käre ye kokwäre (Juan 17:3).

17. ¿Kä medenkänti Elías namani, aune ñobätä kä ye ütiäte krubäte?

17 Elías nänbare 320 kilómetros (200 millas) aune mrä mada namani ngutuä Horeb (o ngutuä Sinaí) yekänti. Kä nekänti jondron ñan tuabare keta kabre namani bare kirabe. Kä nikani kwati krubäte ta, kä yekänti, Jehovakwe blitabare ángel iti köböire Moisés ben kri chi namani jutra ngitiekä yete, aune kä ye arabe känti Ngöbökwe kukwe ükaninte juta Israel yebe aune ja Kukwei biani kwe ietre. Matare kä ye arabe känti Elías ja ürü kä mäkäte ja kriemikakäre.

Jehovakwe Elías töi mikani jäme aune dimikani

18, 19. a) ¿Ángel dre ngwanintari Elías ie, aune Elías dre niebare ie? b) ¿Kukwe meden ketamäbätä Elías nämene ulire krubäte?

18 Ngutuä Horeb yekänti, Jehovakwe “blitabare” ángel yebiti ni niara kukwei niekä yebe angwane kukwe nuäre ngwanintari kwe ie. Elías tä dre nuainne yete ye tö mikai gare jai. Ángel kukwe ye ngwanintari töi jämebiti ie raba ruin nie, ñobätä ñan aune ni Ngöbö kukwei niekä ie ja ruin ño ye miri gare kwe ie. Yebätä töi jämebiti nini kwe ie: “Tita Jehová Ngöbö nitre rükä jie ngwanka ye aibe mike täte metre; akwa mäkwe kukwe ükaninte nitre Israel ben ye tuanimetre kwetre, kä jondron kukwakäre mä kräke ye niaratre käkwe dikaninte, aune nitre mä kukwei niekä ye kämikani kwetre, yebätä ti aibe nemenkä, aune niaratre tä näin ti jiebiti ti kämikakäre” (1 Rey. 19:9, 10). Kukwe ketamäbätä tä ulire krubäte miri gare kwe.

19 Kena, niara sribibare ngwarbekäre ruin ie. Niara nämene Jehová “aibe mike täte metre” kä kwati krubäte te, Ngöbö kä deme aune sribi kwe ye mikani bäri ütiäte kwe jai jondron mada jökrä yebiti ta, akwa kukwe käme ye tä nirien bäri tuin ie. Nitre täbe ja ngwen käme, ja dokwä mike ribi aune ñaka tödeke, bätä kukwe ngwarbe mikata täte ye tä nirien bäri bren käme ye kwrere. Ketebukäre, ja ruin kaibe krubäte ie yebätä tä ulire. “Ti aibe nemenkä”, nini kwe, ñobätä ñan aune niara aibe tä Jehová mike täte juta yete tä nütüre. Aune ketamäkäre, kä jüräbätä. Nitre mada Ngöbö kukwei niekä kwati murie ketanina, aune niara arato murie ketai ye gare kwin ie. Ja ruin ño ie ye mikadre gare kwe ye ñaka nuäre kräke, akwa ja töi miri bobre kwe aune ñaka nibi jakaire kukwe ye mike gare. Kukwe nämene niara brukwäte mikani gare kwe Ngöböi, yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni jökrä kräke (Sal. 62:8).

20, 21. a) ¿Elías nämene kä mäkä ken ye ngwane jondron meden meden ñan tuabare namani bare tuani kwe? b) ¿Jehová dite krubäte bämikani kwe ye dre driebare Elías ie?

20 ¿Jehovakwe dre nuainbare ne kwe Elías ñaka töbikadre krubäte  aune kä jürä ñaka rabadrebätä? Ángel tä ni Ngöbö kukwei niekä ye kärere kä mrebiti kä mäkä ye ken, Biblia tä mike gare. Dre rabai bare ye ñaka gare ie akwa kukwei miri täte kwe. Drekebe ngwarbe murie mati dite krubäte. Murie namani dite krubäte, kä tokwä aune jä namani ngidiente yebätä kä ngö ñaka namani ruin Elías ie raba ruin nie. Yete Elías tä, ja di ngwen ja kriemikakäre murie mate dite krubäte yebätä, tä ja okwä kriemike kisebiti bätä tä dän doboko sribebare jondron nire drüenbiti ye ketete jabätä. Bätuakäre, tä ja di ngwen ne kwe ñaka rikadre tibien ñobätä ñan aune kä kite ngrenkä tibien. ¡Dobo kri tä nakainkä kä yekänti! Akwa, krire töi kiteta jäme angwane, bätäbe ñukwä jutra nibikä kri krubäte käkwe junintarita kä mäkäte: ¡ñukwä ye käi nibi ngire krubäte! (1 Rey. 19:11, 12.)

Jehová die kri yebiti Elías töi mikani jäme kwe aune dimikani kwe

21 Biblia tä mike gare ye erere, Jehová ñaka tä jondron ñan tuabare nakaka ye jökrä te. Jehová ye ñaka ngöbö ngwarbe Baal ye kwrere ye gare Elías ie, nitre Baal mikaka täte ye kräke Baal “nämene nankwani muta yebiti kwin”, ngöbö ñü mikaka näkäin tibien ye kwrere. Jehová die ye Köböire jondron ñan tuabare ye tä nemen bare aune niara bäri dite jondron jökrä sribebare kwe yebiti ta. Ñodre, kä kwinta tuin nie ye ñaka raba niara ketebätä (1 Rey. 8:27). Akwa ¿jondron ne jökrä Elías dimiri ño? Niarabätä kä jürä namani krubäte ye nikwe ngwandre törö jai. Ngöbö dite krubäte tä niarakri nibi gare ie yebätä, ¡ñaka raba Acab aune Jezabel jürä ngwen jankunu jabätä! (Mäkwe ñäkä Salmo 118:6 yebätä.) *

22. a) ¿Elías ye ütiäte krubäte ye “ni kukwei tiebe aune jäme” yekwe mikani gare ño ie? b) ¿“Ni kukwei tiebe aune jäme” blitabare Elías ben ye jatani nirekri? (Mäkwe nota mika ñärärä.)

22 Ñukwä jutra ye bitikäre, kä nibi kwekebe jökrä. Angwane “ni kukwei tiebe aune jäme” juruani Elías ie aune tä nübaire blite bobukäre, ye erere ja ruin ño ie ye mirita gare kwe bobukäre. * Ni Ngöbö kukwei niekä yei ja ñaka nibira ruin ulire krubäte raba ruin nie, akwa “ni kukwei tiebe aune jäme” ye käkwe dimiri krubäte: niara ütiäte krubäte Jehová kräke miri gare kwe ie. ¿Nunie ño kwe? Jondron nuainta Baal mikakäre täte Israel yebätä dre nuaindi kwe ja känenkäre ye miri gare  kwe ie. Aune Ngöbö töita dre nuainbätä ye ketabätä ñaka raba jire, yebätä Elías sribibare ye ütiäte krubäte. Ne madakäre, Jehová tä tö ngwen ie, ñobätä ñan aune sribi mada miri kisete kwe aune nuaindre ño kwe ye miri gare kwe ie arato (1 Rey. 19:12-17).

23. ¿Jehovakwe kukwe meden ketebu nuainbare ni niara kukwei niekä ye dimikakäre?

23 ¿Ja namani ruin kaibe Elías ie ye ngwane Jehovakwe dre nuainbare töi mikakäre jäme? Kukwe ketebu nuainbare kwe. Käne, juani kwe seite keke Eliseo dokwäbiti, ñobätä ñan aune rabai ni Ngöbö kukwei niekä niara täte. Ni bäri bati ne rabai sribire niarabe aune dimike kä kabre te. ¡Ni tädre iti ken dimikakäre ye kwin krubäte kräke! Ketebukäre, Jehovakwe kukwe kwin krubäte ne mikani gare ie: “Tikwe nitre 7,000 tuanimetre juta Israel yete, nitre jökrä ye käkwe ñaka ja mikani ngukodokwäre Baal ie, aune ñaka demainbare kwetre” (1 Rey. 19:18). Ye erere: ¡Elías ñaka nämene kaibe! Nitre Israel kwati ja ngwanka metre käkwe ñaka ngöbö ngwarbe Baal mikani täte namani gare ie, ye käi namani juto krubätebätä raba ruin nie. Niaratre nämene ja tuin kukwe tare ben, yebätä Elías sribi Ngöbökwe ye nuaindre jankunu, aune ja ngwandre metre kwe kukwe kwin bämikakäre niaratre käne nämenentre ribere. Ángel “ni kukwei tiebe aune jäme” yebiti Jehovakwe kukwe mikani gare ie ye kä mikani jutobätä. Ye abokän, ¡Ngöbö ara nämene blite niarabe kwrere!

Biblia ye raba nemen “ni kukwei tiebe aune jäme” ye kwrere ni kräke, yekäre nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ie

24, 25. a) ¿Ni raba Jehová “ni kukwei tiebe aune jäme” ye kukwe nuin ño kä nengwane? b) ¿Jehovakwe Elías dimikani ye kani ngäbiti kwe ye ñokänti gare nie?

24 Ngöbökwe jondron sribebare ye die krubäte tä tuin nie angwane, ni töita nemen ñan krütare Elías ye erere. Ngöbö ni Sribekä ye dite krubäte ye jondron jökrä sribebare kwe ye tä mike gare metre (Rom. 1:20). Jehová die ñan krütare yebiti täbe nitre niara mikaka metre täte ye dimike (2 Crón. 16:9). Akwa, kä nengwane niara tä blite nibe Kukwe kwe yebiti (mäkwe ñäkä Isaías 30:21 yebätä). * Biblia ye raba nemen “ni kukwei tiebe aune jäme” ye kwrere ni kräke kä nengwane, akwa yekäre nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ie. Biblia yebiti, Jehová tä ni töi ükete, ni dimike aune ni tare kwe tä mike gare nie.

25 ¿Jehovakwe Elías töi mikani jäme ngutuä Horeb yekänti ye kani ngäbiti kwe? Jän ye erere. Ni Ngöbö kukwei niekä ñaka kä jürä ngwen jabätä aune ja ngwanka metre käkwe ja di ngwani kukwe ngwarbe mika nämene täte rüere, ye namaninta sribire bobukäre. “Kukwe jökrä tikani [...] Ngöbö Kukweibtä [...] tä kä mike nuäre nibtä”, ye nikwe kain ngäbiti ja brukwä tätebiti angwane, Elías tödekabare ye erere nikwe nuaindi (Rom. 15:4).

^ párr. 1 1 Reyes 18:46: “Aune Jehová ara die namani Elías yebiti, ye medenbätä niarakwe dän mritaninkä ja mrökarate ta aune nikani betekä Acab ye känenkri nememe Jezreel”.

^ párr. 14 Salmo 103:13, 14: “Ni rüne tä monsotre kwe mike tuin bobre jai ye kwrere, Jehová tä nitre niara jürä ngwanka jabätä ye mike tuin bobre jai. Ni sribebare ño ye gare kwin ie, aune ni abokän dobro ye törö ie”.

^ párr. 21 Salmo 118:6: “Jehová tä tibe; ti ñaka kä jürä ngwain jabätä. ¿Ni kä tibienbätä raba dre nuainne tibätä?”.

^ párr. 22 1 Reyes 19:9 yekänti ángel käkwe “Jehová kukwei” mikani gare kädrieta, aune “ni kukwei tiebe aune jäme” ye abokän ángel ye arabe käkwe blitabare raba ruin nie. Bersikulo 15 kapitulo ye arabe känti tä “Jehová” yebätä blite jerekäbe. Ngöbökwe ángel ye juani nitre Israel ye jie ngwankäre kä ngwarbe nötare yekänti ye raba nüketa törö nie, ángel yebätä Ngöbökwe niebare: “Niara tä näin ti kä yebiti” (Éx. 23:21). Ni ñaka raba kukwe ne mike gare metre, akwa Jesús jämi nüke Kä tibienbätä ye känenkri niara nämene “Kukwe”, abokänbiti metrere Jehová nämene kukwe mike gare nitre niara mikaka täte yei (Juan 1:1).

^ párr. 24 Isaías 30:21: “Kukwe ne niedi mä jiebiti abokän mäkwe kukwe nuadi: ‘Ji ne ara. Näinbitiʼ, nane mä rikadre kise ngeberekri o mä rikadre kise ruinkri”.