Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Mäkwe tödeka niaratre erere

 KAPITULO 9

Meri ie töbika gare kwin

Meri ie töbika gare kwin

1-3. a) ¿Ñobätä kukwe tare namani bäsi bare nitre brare nämene Nabal gwirete yebätä? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai Abigail yebätä?

MONSO bati tä blite Abigail ben yebätä kä jürä tä krubäte nibi tuin ie. Kukwe bökänbätä kä jürä niarabätä, ñobätä ñan aune kukwe tare köböra nemen bare niaratre yebätä. Nitre rükä 400 tä näin niaratre kokwäre aune töita kwatibe nitre brare tä Abigail aune muko Nabal gwirete ye kämikai. Akwa ¿ñobätä tö kukwe ye erere nuain?

2 Nabal ara köböite. Tä nuainne käre erere, kukwe käme krubäte nunie kwe aune nibi rubun. David nitre rükä ja ngwen metre aune rü gare ietre jie ngwanka ye rüere ja miri ngite kwe. Yebätä monso bati obeja ngübaka Nabal kräke ye niki kukwe ye mike gare Abigail ie, ne kwe raba dre nuainne kukwe tare ye ketabätäkäre yebätä töbikadre kwe. Akwa, ¿meri raba dre nuainne kaibe nitre rükä kwati ye rüere?

¿Meri raba dre nuainne kaibe nitre rükä kwati ye rüere?

3 Dre nuainbare kwe ni jämi mike gare jai känenkri, ani niara mike gare bäri kwin jai. ¿Abigail ye töi nämene ño? ¿Dre köböite kukwe kri ye namani bare? ¿Aune tödekabare kwe ye tä dre driere nie?

Töbika gare kwin ie aune bä nuäre

4. ¿Nabal ye töi nämene ño?

4 Abigail aune Nabal töi ñaka nämene ja erebe. Nabal ie meri kwin kwani ja mukore, akwa Nabal ñaka namani kwin Abigail mukore. Erametre, Nabal ye nämene jondron bökäne krubäte, yebätä ja nämene ruin ütiäte ie. Akwa nitre ñaka nämene blite kwin niarabätä. Bibliabätä ni mada kädrie ñaka jire käme krubäte niara erere. Ñodre niara kä ye abokän “ni töi ñakare” meden gärätä. Niara därebare ye ngwane kädekani ye erere o nämene ja ngwen ño yebätä kädekani ye erere o ñakare ye abokän ñaka gare. Niara nämene ja ngwen ño yebätä kä ye namani debe kräke. Nabal nämene “blite rubune aune nämene kukwe käme nuainne”. Niara rubun krubäte aune dröba nikaka, jürä nämene ni madabätä, aune ni jökrä brukwä nämene kräke (1 Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25).

5, 6. a) ¿Abigail töi meden meden kwin nämene kwe? b) ¿Ñobätä Abigail ja mikani gure ni töi ñaka yebe?

 5 Abigail töi ñaka nämene ye erere. Niara kä ye abokän “Ti Rün yebätä Kätä Juto” meden gärätä. Nitre rüne aune meye jökrä ngängän kwe bä nuäre ye käita nemen juto bätätre, akwa nitre rüne töi kwin angwane, metrere ngängän kwetre ye ja ngwandre kwin ye bäri ütiäte kräketre. Nitre ruäre bä nuäre, akwa ñaka ja di ngwen ja töi mikakäre kwin, ñodre: töbike kwin ja käne, töbätä, ñaka kä jürä ngwen jabätä aune tödeke. Akwa Abigail ñaka ja ngwani ye erere. Biblia tä niere ye erere, Abigail bä nuäre, töbika gare kwin ie aune töbätä (mäkwe ñäkä 1 Samuel 25:3 yebätä). *

6 Akwa, ¿ñobätä meri bati töbätä aune kä jürä ñakabätä ne ja mikani gure ni töi ñaka aune rubun krubäte yebe? Kä ye ngwane monsotre tö nämene ja mikai gure ye ngwane nitre rüne bätä meye nämene dre niere ye mika nämene ütiäte ye nikwe ngwandre törö jai. Yebätä nitre kwati nämene monsotre kwetre ye kobaire. Kukwe ne ere nuainbare Abigail yebätä o ñakare ye ñaka gare nie akwa meye aune rün käkwe töi mikani ja mike gure Nabal ben raba ruin nie, Nabal ye ni ngwian bökäne aune ütiäte kri, o jondron ñaka nämene kwetre yebätä nuainbare kwetre raba ruin nie. Nabal nämene ngwian bökäne krubäte akwa ñaka namani kwin Abigail mukore.

7. a) ¿Nitre rüne tö monsotre kwe tuai ja mika gure ye mike ütiäte jai angwane ñaka rabadre dre nuainne? b) ¿Abigail ja di ngwani dre nuainne?

7 Nitre rüne ie töbika gare kwin ye tä monsotre kwe tötike ne kwe ja mika gure ye mikadre tuin ütiäte kwetre jai. Yebätä ñaka töi mike ja mike gure ngwian ye täri, aune niaratre jämi nemen ünä ye ngwane ñaka tätre töi mike ja muko känene (1 Cor. 7:36). Akwa Abigail ja mikanina gure yebätä ñaka namanina nuaindre kräke, yebätä ja di ngwani kwe ja ngwankäre kwin.

“Niarakwe ngraninte tare bititre”

8. ¿Nabal ñäkäbare tare nire rüere, aune ñobätä kukwe nuainbare kwe ye käme krubäte?

8 Akwa Nabal kukwe bäri tare miri Abigail kisete. Ñäri tare kwe David rüere. Jehovakwe ni niara mikaka täte metre ne mikani reire Saúl täte aune Samuel juani kwe seite keke dokwäbiti (1 Sam. 16:1, 2, 11-13). Rei Saúl nämene mokrere aune tö namani David murie ketai, yebätä David bätä nitre 600 nänkä ben ye ngitiani kä ngwarbe nötare yekänti.

9, 10. a) ¿David aune nitre nänkä ben nämene ja tuin kukwe meden ben? b) ¿Ñobätä Nabal rabadre debe bien David aune nitre rükä kwe yei nämenentre jondron nuainne yebätä? (Mäkwe nota tä párrafo 10 mika ñärärä arato.)

9 Nabal nämene nüne kä Maón yekänti, akwa obeja nämene krubäte  kwe aune kä nämene kwe arato raba ruin nie juta Carmelo ye ken. * Kä ye nämene kwin krubäte mrökäre obeja 3,000 Nabalkwe yei, ñobätä ñan aune juta ketebu yekänti kä kiare aune mikä nämene krubäte. Kä mada ye abokän känti kä nämene ngwarbe nötare: kä mötörikri yekri kä ngwarbe nötare Parán ye nämene; aune kädrikri, nändre kä kaibe tokwäre teta ye bitikäre mar Salado ye nämene (nengwane kädekata mar Muerto). Kä järäre aune kä mäkäre yekänti David aune nitre nänkä ben ye nämene mrö nike jondron kämika nämene kwetre ye aibe nämenentre kwete. Käre nämene ja tuintre monsotre obeja ngübaka Nabal ngwian bökäne ye kräke yebe raba ruin nie.

10 ¿Nitre nänkä David ben ye nämene nitre obeja ngübaka ye mike tuin ño jai? Niaratre törbadre akräke nane nane obeja diandre kwetre jai, akwa nitre rükä ye nitre obeja ngübaka aune obeja Nabalkwe ye kriemikani (mäkwe ñäkä 1 Samuel 25:15, 16 yebätä). * Aune nitre obeja ngübaka ye nämene ja tuin kukwe tare keta kabre ben. Kä yekänti jondron nire rubun rubun känsenta nämene krubäte aune, ne madakäre nämene juta Israel ye ken mötörikri, yekänti käre nitre menteni nämene gore krubäte. *

11, 12. a) David kukwe niebare Nabal ie ye ngwane töbikabare kwin kwe blitakäre aune mikani tuin ütiäte kwe jai, ¿ye bämikani ño kwe? b) ¿Nabal kukwe nuainbare ye ñobätä ñaka namani kwin?

11 Nitre kwati bukadre kä nötare yekänti ye ñaka namani nuäre David kräke raba ruin nie. Yebätä, bati nitre ni jätä juani kwe ja di kärere Nabal ie. Ñongwane David raba ja di kärere ye erere ngwane nuainbare kwe: obeja drüen dianka nämene, mrö sribe nämene krubäte, nitre jökräbätä kä nämene nemen juto aune ja töi mike mantiame ye ngwane. Arato dre niedi kwe yebätä töbikabare kwin kwe: kukwe bä nuäre erere niebare kwe Nabal ie aune blitabare töi kwinbiti kwe ben. Blitabare kwe jabätä kukwe kröröbiti “David monso mäkwe”, ni rün mikata ütiäte jai ye kwrere mikani tuin kwe jai, namanina umbre yebätä kukwe ye niebare kwe ie raba ruin nie. Angwane, ¿namani ño Nabal kräke? (1 Sam. 25:5-8.)

12 ¡Namani rubun krubäte! Nabal kukwe nuainbare nitre kukwe mikaka gare yebätä, ye monso käkwe mikani gare Abigail ie angwane niebare kwe ie: “Niarakwe ngraninte tare bititre”. David ye ni ngwarbe klabore ngitiani erere mikani tuin kwe jai, yebätä ñaka mrö, ñö aune ngri kwe ye biani jire kwe ie. Ne madakäre kötaibare kwe, aune mikani tuin ni ngwarbe ye kwrere kwe jai. Saúl nämene niara mike tuin ngwarbe  jai ye erere Nabal mikani tuin jai raba ruin nie. Akwa Jehová töi nämene ño yebätä nitre nibu ye ñaka nämene töbike jire: Jehová nämene David tarere, aune ñaka mikani tuin kwe jai ni klabore ñaka niara mike täte ye kwrere, ñakare aune rabai reire Israel ja känenkäre ye erere nämene mike tuin jai (1 Sam. 25:10, 11, 14).

13. a) ¿Nabal kukwe niebare ye namani ño David kräke? b) ¿David ja töi mikani ño yebätä Santiago 1:20 tä dre driere nie?

13 Kukwe ye namani gare David ie angwane, därie namani nokwrekä ie. “¡Mun itire itire jondron rükäre ye ükete jabätä!”, niebare kwe. Aune niarakwe ja ükaninte rükäre arato angwane, nikani jibiti nitre 400 ben, nitre brare jökrä nämene Nabal gwirete ye kämikai kwe käbämikani kwe ye erere töi nämene kwatibe nuainbätä (1 Sam. 25:12, 13, 21, 22). Kukwe bökänbätä namani rubun, akwa tö namani ükaite ño ye abokän ñaka kwin. Biblia tä niere erere, “ni moto romon abko käta nüne ñakare kuin metre Ngöbö ngwärekri” (Sant. 1:20). Akwa, ¿Abigail dre nuaindre mräkätre kwe ye mikakäre kwäre?

“Töbika gare kwin mäi ye kwin krubäte Ngöbö kräke”

14. a) ¿Abigail dre nuainbare käne kukwe ye ükatekäre? b) Nabal aune Abigail töi ñaka nämene ja erebe, ¿ye tä dre driere nie?

14 Nikwe miri gare jai kena kapitulo nekänti ye erere, Abigail ja di ngwanina Nabal kukwe käme krubäte nuainbare ye ükatekäre. ¡Ñaka ja ngwani jire kwe muko kwe ye erere! Nabal ye käme krubäte yebätä kukwe tare krubäte tä nökrö kokwäre ye monso ye ñaka mike gare ie; ñodre kädekani kwe “ni sökrö ngwarbe dikaro”, ni ye abokän “ñaka ni mada kukwe nuin jire chi” (1 Sam. 25:17). Nabal bike kri yei ja ruin ütiäte krubäte yebätä ñaka ni mada kukwe nuin jire chi, ye erere nitre täbe ja töi mike kä nengwane kä jökräbiti tibien. Akwa Abigail ñaka ja ngwen ye erere, yebätä ni sribikä kwe yekwe kukwe ye miri gare ie.

Abigail nämene ni mada kukwe nuin, ye erere Nabal ñaka nämene nuainne

15, 16. a) Abigail ja ngwen meri kukwe kwin bämikaka kädrieta tärä Proverbios yebätä ye erere, ¿ye abokän bämikani ño kwe? b) ¿Abigail ñaka nämene muko kwe mike ngwarbe jai ye ñokänti gare nie?

15 Abigail kukwe tare krubäte ye gani angwane, “bengwaire Abigail nikani jötrö ngwarbe”. Erametre meri ne töi kwatibe jondron nuainkäre. Kukwe kädrieta yekänti niarakwe bengwaire ja töi mikani jondron nuainne nieta bäbokä niarabätä. ¿Aune nekänti dre nunie kwe? Ban, vino, obeja ngrie, sebada jiani bätä pasa aune higo ngätä mritani kwatare, ürükrö ere kwe ngwankäre David bätä nitre nänkä ben yei. Ne tä mike gare metre meri sribikä baliente ne ie ju kwe ngüba gare kwin aune dre dre tärä kwe ye gare ie. Erametre, niara ye ja ngwen meri kukwe kwin bämikaka kädrieta tärä Proverbios yebätä ye erere (Prov. 31:10-31). Ye bitikäre nitre sribikä kwe ye juani  käne kwe jondron keta kabre ütiäte ngwena ie, aune jiebitikäre niara nikani kaibe. “Akwa ñaka kukwe ye niebare kwe muko Nabal yei”, nieta Bibliakwe (1 Sam. 25:18, 19).

16 ¿Abigail ñaka nämene muko kwe ye mike ütiäte jai mräkä kwe jie ngwankä ye erere ye ai gärätä nete? Ye ñan ai gärätä. Nikwe ngwandre törö jai, Nabal ñäkäbare tare ni dianinkä reire Ngöbökwe ye rüere, ye köböite nitre kwati ñaka ngite murie keta raba. Niara rabadre kwekebe akräke, ¿Nabal ja mikani ngite ye ngie ñaka rikadre niarabiti arato? Nekänti Abigail Ngöbö ye mikadre täte bäri muko kwe yebiti ta ye gare ie.

17, 18. ¿Töi ñobiti Abigail blitabare David ben, aune dre niebare kwe kukwe ye mikakäre mate David brukwäte?

17 Ye bitikäre bäsi, Abigail ngätäni David aune nitre nänkä ben yebe. Jutuabare ie angwane, bengwaire nankwani timon burro yebiti aune nikani ngitiekä tibien David ngwärekri (1 Sam. 25:20, 23). Töi bobrebiti ngite juamananbare ta kwe jabiti ie, aune bäsi muare kwärä, David käkwe niara muko bätä mräkätre mikadre tuin bobre jai käräbare kwe ie. Dre niebare kwe kukwe ye mikakäre mate David brukwäte ye ani mike gare jai.

“Meri klabore mäkwe ne tuemetre blite ja olote, tita kärere mäi”

18 Käne, Nabal ja mikani ngite ye ngie kitani kwe jabiti aune David ngite juandre ta niarabiti käräbare kwe ie. Biti muko kwe ye töi ñaka jire kä jeñe kwe ye ererebätä niebare kwe. Kukwe nebiti mikani gare kwe ie David käkwe muko kwe mikadre ja ngie nuin ye abokän ñaka ütiäte jire. Ne madakäre, David nämene “rü Jehovakwe” nuainne niebare kwe, yebiti mikani gare kwe nämene mike tuin jai Ngöbö kukwei ngwanka ye kwrere. Arato Ngöbökwe mikai reire käbämikani kwe ye nämene gare ie yebätä niebare kwe: “Jehovakwe erametre [...] mä mikai nitre Israel jie ngwankäre”. Ne madakäre, ñaka ni mada därie ngie juandre jabiti kwe, ne kwe töi ñaka rabadre nike niebare kwe ie (1 Sam. 25:24-31). ¡Kukwe kwin krubäte niebare kwe ie!

19. ¿Abigail kukwe nuainbare yebätä David dre niebare ie, aune ñobätä käikitaninkä kwe?

19 ¿Kukwe ye namani ño David kräke? Jondron kani ngäbiti kwe, ye bitikäre niebare kwe: “¡Jehová Ngöbö nitre Israelkwe ye käikitadrekä, niara ye mä juni matare ti ngäbiti! Aune töbika gare kwin mäi ye kwin krubäte Ngöbö kräke, mä köböire tikwe ñaka nitre mada därie ngie juni jabiti”. Niara ñaka kä jürä ngwani jabätä aune jötrö ngwarbe nikani ngäbiti yebätä käikitaninkä kwe, aune niara köböire ñaka ja mikani ngite krubäte kwe niebare kwe ie. “Näntä töi jämebiti mintukwäre ja gwirete”, niebare kwe ie. Aune töi bobrebiti niebare kwe: “Tikwe mä kukwe nuri” (1 Sam. 25:32-35).

“Ti meri klabore mäkwe tä nete”

20, 21. a) Abigail nämene juto biare ja di ngwankäre nüne jankunu muko ben, ¿ye ñobätä tä ni töi mike ñan krütare? b) ¿Abigail ie töbika gare kwin aune kä jürä ñakabätä ye bämikani ño kwe blitakäre Nabal ben?

20 Abigail nikaninta ja gwirete ye ngwane, blitabare kwe David ben  yebätä töi namani raba ruin nie. ¡David Ngöbö mikaka metre täte aune töi kwin ye ñaka ja ngwen muko Nabal töi ñaka ben tä gure ye erere! Akwa yebiti ta, niara ñaka raba kukwe kwite yebätä töi ñaka jire. “Ye bitikäre Abigail namaninta gwi Nabal känti”, Biblia tä niere. Erametre niara nikaninta muko kwe känti ja di ngwankäre nüne jankunu ben. Ne madakäre, jondron jänikani kwe David aune nitre nänkä ben ie ne kwe ñaka murie ketadre kwetre ye mikadre gare kwe Nabal ie. Kukwe ye rabadre gare ie. Ni madakwe kukwe ye mikadre gare Nabal ie angwane ja rabadre ruin ñaka ütiäte ie, yebätä Abigail mikani gare akwle ie. Akwa, rabaita ye ngwane ñaka raba mike gare ie, ñobätä ñan aune bieta kri nuainta reikwe ye erere tä nuainne aune tä dröbare krubäte (1 Sam. 25:36).

Abigail ñaka kä jürä ngwani jabätä aune dre nuainbare kwe Nabal mikakäre kwäre ye niebare kwe ie

21 Abigail ie töbika gare ye bämikaninta kwe, ja töi mikani kwe kukwe ye mike gare dekä ie, ye ngwane ñaka namanina dröbare. Akwa ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä arato, ñobätä ñan aune kä namaninanta ruin kwin Nabal dokwäbiti aune dre niedre kwe ie ye rükai gare ie, akwa raba nemen rubun arato. Akwa yebiti ta, kukwe namani bare ye niebare kwe ie. Ye ngwane, ñaka namani rubun, ñakare aune namani kwekebe: ¡namani täkäni tibien, kwekebe ja täte! (1 Sam. 25:37.)

22. ¿Dre namani bare Nabal yebätä, aune bikata nemen kri ja gwirete aune ni muko mikata ja tare nike ye tuin ño Jehovai?

22 ¿Dre namani bare Nabal yebätä? “Brukwä ye namani ngwakare ye kwrere ie, aune niara namani jä ye kwrere” nieta Bibliakwe. Brukwä nünankabare ie o ñakare ye ñaka gare nie; akwa köbö nikani bäsi kwä jätä ta ye bitikäre krütani akwa ñaka bren ye aibe kisete. Biblia tä niere: “Jehovakwe Nabal murie ketani” (1 Sam. 25:38). Ngöbökwe Nabal mikani ja ngie nuin ye köböire Abigail ñaka namanina nüne muko töi käme yebe. Kä nengwane Jehová ñaka tä kukwe ükete metre ta ye erere. Akwa, bikata nemen kri ja gwirete aune ni muko mikata ja tare nike ye gare kwin ie, aune kä rükai näre angwane, niarakwe kukwe ye ükaite (mäkwe ñäkä Lucas 8:17 yebätä).

23. ¿Dre mada kwin namani Abigailkwe, aune niara töi bobre ye bämikani ño jankunu kwe?

23 Erametre, Nabal ñaka namanina Abigail ben ye namani kwin krubäte kräke, akwa jondron mada kwin tä kräke Jehovakwe. Nabal krütani namani gare David ie angwane, tö namani ja mikai gure Abigail ben nitre kukwe mikaka gare juani kwe niere ie. ¿Abigail dre niebare? “Ti meri klabore mäkwe tä nete ni sribikä erere nitre sribikä jefe tikwe kräke ye ngoto bätätekäre”, niebare kwe. ¡Ja töi mikani bobre krubäte kwe! Niara rabai David mukore akwa ye ñan aibätä ja namani ruin bäri ütiäte ni madabätä ie; ne madakäre  töita juto nitre rükä ye ngoto bätätekäre. Biblia tä mike gare, niara töi kwatibe jondron nuainkäre ye ererebätä, ja mikani juto kwe nänkäre David känti (1 Sam. 25:39-42).

24. ¿Abigail ja mikani gure David ben ye ngwane ja tuani kukwe meden ben kwe, akwa muko kwe aune Jehová nämene mike tuin ño jai?

24 ¿Yebätä Abigail ñaka rabaira ja tare nike ye ai mikata gare? Ñakare, ñobätä ñan aune rabadre David mukore ye ñaka rabai nuäre kräke. Kä ye ngwane Ngöbö nämene nitre tuenmetre ja mike gure meri kabre ben, yebätä David muko mada nämenena, kädeka nämene Ahinoam. Yebätä meritre mada Ngöbö mikaka täte nämene gure ni gure kabre ben ye erere namani bare Abigail yebätä. Ne madakäre, David jämi nemen reire känenkri ja tuadi kwe kukwe keta kabre ñaka nuäre ben. Yebiti ta, Abigail ja di ngwani krubäte David yebe gwaire ye köböire Davidkwe tarebare, kriemikani aune monso namani iti kwe. Bati nitre töi käme käkwe goibare, aune Davidkwe mikani kwäre (1 Sam. 30:1-19). Erametre, meri yei töbika gare kwin, ñaka kä jürä ngwen jabätä aune ja ngwen metre ye David mikani ütiäte jai, meritre Jehová mikaka täte töi ye erere ye jökrä ütiäte Jehová kräke arato.

^ párr. 5 1 Samuel 25:3: “Aune ni ye kädeka nämene Nabal, bätä muko kwe kädeka nämene Abigail. Aune meri ye nämene ja ngwen töbätä bätä niara bä nuäre, akwa muko kwe abokän nämene blite rubune aune nämene kukwe käme nuainne; aune niara abokän Caleb mräkä”.

^ párr. 9 Juta ne nämene nemenkä mötörikri juta Israel yete, kä nötare Parán ye kräbäre, kä ye ñaka ngutuä Carmelo ai gärätä ñobätä ñan aune kä ye tä bäri ngwitärikri jire, kä ye medenkänti Elías ja tuani nitre Baal kukwei niekä yebe (tärä nebätä kukwe mikata gare bäri kapitulo 10 yekänti).

^ párr. 10 1 Samuel 25:15, 16: “Aune nitre ye käkwe ja töi mikaba kwin krubäte nun kräke, aune ñaka nun nikaba kwetre, aune jondron ñaka riateba jire krati nunkän köbö jökrä te nun nämä bentre tirete ye ngwane. Ki ye kwrere niaratre rababa nun bäre ta, dibire aune rare, köbö jökrä te nun nämä bentre, obeja ngübare ye ngwane”.

^ párr. 10 Kä ye ngwane, Jehová töi nämene Abrahán, Isaac aune Jacob monsoitre ye tuai nüne kä yekänti. Yebätä, David nitre Israel aune obeja kwetre kriemikadre nitre menteni gokä yebiti, ye mikani tuin kwe jai sribi deme Ngöbö kräke ye kwrere raba ruin nie.