Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 22

Ja ngwani metre kwe

Ja ngwani metre kwe

1, 2. ¿Jesús nämene kukwe kädriere Capernaum ye Pedro tö namani nitre tuai kukwe nuin ño, akwa metrere dre namani bare?

PEDRO okwäta töbikare kwärä nitre tä Jesús kukwe nuin ye ngwärebätä. Tä sinagoga Capernaum yete, juta yete niara bätä mräkätre kwe, ja ketamuko kwe aune sribi muko kwe tätre nüne. Kä yekänti tä gwa rürübäine kä ngwitärikri mar Galilea yete. Erametre, Jesús ni Dirikä bäri kwin tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä ye käita juto Pedrobätä ye erere tö nitre jökrä ye tuai kä ngwen juto jabätä ben arato. Akwa, kukwe ñaka kwin kite nemen bare.

2 Ñodre, nitre kwati ñaka nibira kukwe nuin. Jesukwe kukwe kädrieni yebätä nitre ruäre nibi ñäke metre rüere. Akwa, nitre kwati ja tötikaka Kristobe yei ja ñaka ruin kwin arato ye tä bäri Pedro mike töbike krubäte. Kukwe metre drieta ietre ye käi ñaka nibira juto ngwärebätä. Tätre rubun ye tuin kwin ngwärebätä. Akwa ye ñan ngörä, Jesús ñaka tä kukwe kwin kädriere nitre kwati nini, ñaka tönibi kukwe nuai jankunu aune kä mirikä kwetre. Ne madakäre, yete ja känenkäre ñaka nibiratre näin Jesube (mäkwe ñäkä Juan 6:60, 66 yebätä).

3. ¿Pedro nämene tödeke metre yekwe dimikani ño?

3 Dirikä tä kukwe kädriere ye nitre apóstol kwe yei ñaka nüke gare kwin arato. Erametre, Pedro ie kukwe ye ñaka nüke gare kwin arato, aune kukwe ye nikwe mikadre era jai angwane raba mate tare nibätä. ¿Dre nuaindi kwe? Niara tä ja ngwen metre Jesús ie yebätä nuatebarera bä kabre, aune ye ñaka nuainta mrä. Pedro nämene tödeke krubäte yekwe dimikani ño kä ngwen nüke jai aune ja ngwen metre, ye ani mike gare jai.

Nitre mada ñaka ja ngwani metre ye ngwane

4, 5. ¿Ñobätä ni raba niere Jesús jondron nuainbare yekwe nitre kwati töi mikani ñan krütare?

4 Erametre, Jesukwe kukwe niebare aune nuainbare yekwe Pedro mikani ulire bä kabre. Ye erere namani bare köbö ye känenkri. Jesukwe jondron ñan tuabare nuainbare nitre kwati bukakäre ye bitikäre, nitre ruäre tö namani mikai reire, akwa kukwe nuainbare kwe yekwe nitre kwati töi mikani ñan krütare: ngitiani nitre ye ngänikaire. Ye bitikäre,  nitre ja tötikaka kwe ye juani kwe rute aune rikadre Capernaum niebare kwe ietre. Köbö ye arabe te deu, nämenentre näin mrenbiti ye ngwane, murie namani mate dite mar Galilea yebiti aune Jesús jatani näin ñöbiti ta niaratre ngäbiti yekwe töi mikaninta ñan krütare. Ye näire, Jesukwe kukwe ütiäte driebare Pedro ie tödeka yebätä.

5 Dekäkri, nitre kwati nämene näin Jesús jiebiti arato ye nitre ja tötikaka kwe käkwe gani. ¿Jesukwe dre nuainbare mada? Nitre ye ñaka tö namani kukwe ja üaire ye mikai gare jai, ñakare aune tö namani mrö mada kwetai ye nämene gare Jesús ie, yebätä ñäkäbare kwe ietre (Juan 6:25-27). Sinagoga Capernaum yete nämene blite jankunu kukwe yebätä aune kukwe ñaka nuäre akwa ütiäte krubäte driebare kwe ietre, kukwe yekwe nitre kwati töi mikaita ñan krütare.

6. ¿Jesús kukwe meden bämikani aune matani ño nitre nämene niara kukwe nuin yebätä?

6 Nitre töi nämene jondron kä nebätä aibebätä ye niaratre diandrekä ja töibätä yei Jesús tö namani aune Ngöbökwe niara juani ye tö namani tuai nüke gare ietre, niara yekwe ja nire biandi ni kä tibienbätä ütiäre ne kwe rabadre nüne kärekäre. Yekäre, Jesús ja biani maná ye kwrere, ye abokän ban kä kwinbätä, näkäni kä tibienbätä Moisés näire. Nitre ruäre namani ñäke rüere gani kwe yebätä, kukwe bämikani nuäre kwe: ja nire käre rabadre nikwe yekäre nikwe niara ngätä kwetadre aune därie ñadre mikani gare kwe. Yebätä nikwe miri gare kena jai kapitulo nekänti ye erere, nitre kwati nibi rubun aune nini kwetre: “¿Ni se käkwe blitaniri se abko tare krübäte ni kräke, se nirekwe niara kukwei mikadre täte se?” Nitre kwati ja tötikaka Jesube ja töi miri kämikekä niarabätä arato (Juan 6:48-60, 66). *

7, 8. a) ¿Kukwe meden nämene nuaindre Jesús ie abokän ñaka nämene nüke gare Pedro ie? b) ¿Jesukwe kukwe ngwanintari ye ngwane Pedro dre niebare?

7 ¿Pedro ja töi mikani ño? Kukwe ye ñaka nüke gare ie arato raba ruin nie, ñobätä ñan aune Jesús ja nire biandre murie ketadre Ngöbö töi mikakäre nemen bare ye jämi nüke gare ie. Akwa yebiti ta, nitre mada ja tötikaka nibi rubun jötrö ngwarbe niki mento yebe niara ñaka niki arato. Erametre, kukwe keteiti känti Pedro ñaka ja ngwen nitre ye erere. ¿Dre gärätä? Biblia tä dre niere ja käne ye ani mike gare jai.

8 Jesukwe ngwinintari nitre apóstol yei: “¿Mun tö nibi näinta mento tibtä arato ya?” (Juan 6:67). Kukwe ye ngwinintari kwe nitre apóstol 12 yei, akwa Pedro miri gare. Niara nämene ja ngwen ye erere; niara bäri umbre o ja nämene ruin ño ie ye nämene niere drekebe ngwarbe yebätä raba ruin nie. Aune kukwe niebare kwe ye ngwan täbe törö nengwane: “Ti Dänkien, ma kukwei abko kukwe ni mikakrä nire kärekäre [...]. ¿Se abko nun rikadre nireye mda se?” (Juan 6:68).

9. ¿Pedro nämene ja ngwen metre Jesús ie ye bämikani ño kwe?

 9 ¡Pedro kukwe kwin krubäte niebare! Niara nämene tödeke Jesús ie yekwe dimikani ja ngwen metre, ye ütiäte krubäte. Jehovakwe Jesús ye aibe biani ni Diantarikäre ye nämene gare kwin Pedro ie, aune Jesús nämene blite Gobran Ngöbökwe yebätä ye kukwe nuadre kwe ye köböire ja nire rabai kwe ye nämene gare ie. Jesús nämene kukwe niere ye jökrä ñaka nämene nüke gare täte ie, akwa Dirikä kwe ye aibe köböire Ngöbö raba ni kain ngäbiti aune ja nire käre bien nie ye nämene gare ie.

Kukwe drieta Jesukwe ye ruäre ñaka rükadre gare nie o ñaka rabadre debe ni kräke akwa nikwe ja ngwandre metre

10. ¿Pedro ja ngwani metre ye erere ni raba ja ngwen ño?

10 ¿Mätä töbike Pedro ye erere arato? Kä nengwane, nitre kwati tä Jesús tarere tätre niere, akwa ñaka ja ngwen metre. Ja ngwandre metre Kristo ie ye abokän kukwe driebare kwe ye mikadre tuin jai Pedro nämene mike tuin jai ye erere. Kukwe ruäre ñaka rükadre gare nie o ñaka rabadre debe ni kräke angwane, nikwe ja tötikadrebätä, mikadre nüke gare jai aune ye ererebätä nünandre. Ja ngwandre metre ye aibe köböire Jesús tä ja nire driere nie ye raba nemen nikwe (mäkwe ñäkä Salmo 97:10 yebätä). *

Töi ükaninte ye ngwane

11. ¿Jesús nikani medente nitre ja tötikaka kwe yebe?

11 Ye bitikäre, Jesús nikani nitre apóstol aune nitre ja tötikaka mada kwe yebe mente kä ngwitärikri yekwäre. Ñö ngwenbrere mar Galilea yekänti, ngutuä Hermón abokänbiti nieve krubäte ye nämene tuin menteni, kä ye nemenkä Kä Käbämikani yebätä ngwitärikri. Aune niaratre nikani ji ngrabare rabakäre Cesarea kä Filipo yekänti, nikani nemen ngutuä ye ken angwane ngutuä ye jatani tuin bäri kri ietre. Kä nekänti, Kä Käbämikani ye tuin bä nuäre krubäte ngösörita, yete Jesukwe kukwe ütiäte ngwanintari nitre ja tötikaka kwe ie.

12, 13. a) ¿Nitre nämene töbike ño Jesubätä ye ñobätä tö namani gai? b) Pedro kukwe niebare Jesús ie ye ngwane, ¿nämene tödeke ye bämikani ño kwe?

12 Jesukwe ngwanintari ietre: “¿Ti ne abko nire nieta ni mda mdakwe tibtä?” Dirikä kwe töi kwin aune töbätä krubäte ye gare Pedro ie, yebätä okwä namani kwekebe ngwärebätä raba ruin nie. Nitre Jesús kukwe nuabare ye töi nämene ño niarabätä ye tö namani gai. Yebätä nitre ruäre nämene dre niere Jesubätä ye nitre ja tötikaka kwe käkwe niebare ie. Akwa Jesús tö namani mikai gare bäri jai: ¿nitre nämene kukwe ngwarbe niere ye nitre ja tötikaka bäri tare kwe käkwe mikani era jai? Yebätä ngwanintarita kwe: “¿Amne mun abko käta ti nire niere tibtä?” (Luc. 9:18-20).

13 Mada bati, Pedro ñaka töbikabare jire käkwe blitabare. Nitre  mada mada nämene yete ye nämene töbike ño ye erere niara kukwe niebare arato: “Ma abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara amne ma abko Ngöbö nire Odei”. Pedro kukwe niebare yebätä Jesukwe mikani ñärärä ngwärebätä kä jutobiti aune kukwe kwin niebare kwe ie, ¿ye ni raba bämike ja töite? Ye bitikäre, Jehová aibe tä kukwe ütiäte ye mike gare nitre niara mikaka täte yei mikani gare kwe ie. Ye erere, Jehovakwe kukwe bäri ütiäte ye mikani nüke gare Pedro ie: Kristo, Mesías käbämikani ye mikani nüke gare kwe ie (mäkwe ñäkä Mateo 16:16, 17 yebätä).

14. ¿Jesukwe sribi meden ütiäte keta kabre mikani Pedro kisete?

14 “Jä ütiäte kri ju mikakrä metre abko nitre ju mikaka käkwe kitaninkä” ye Kristo ara niebare Kukwe Deme Ngöbökwe yebätä (Sal. 118:22; Luc. 20:17). Kukwe ne aune mada arato rabai bare niebare Ngöbökwe yebätä, Jehovakwe konkrekasion ükaite jä yebiti Jesukwe mikani gare, ye Kristo ara meden namani gare Pedro ie. Ye bitikäre, sribi ütiäte mikani kwe Pedro kisete konkrekasion yete. Ñaka mikani bäri ütiäte kwe nitre apóstol mada yebiti ta nitre ruäre tä niere ye erere, ñakare aune sribi ütiäte keta kabre mikani kwe kisete. Niarakwe “yabe Kä Kwin Gobrain” ye käbämikani ie Biblia tä mike gare (Mat. 16:18, 19, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ne kätä mike gare, niarakwe yabe biani ie jukwe tikakäre nänkäre Gobran Ngöbökwe yete nitre ketamä ie: käne nitre Judea aune nitre ja mikaka nitre Judea kukweibätä, biti nitre Samaria aune, mrä nitre juta madate (ñaka Judea) yei.

15. ¿Ñobätä Pedro ñäkäbare Jesús ie, aune dre niebare kwe ie?

15 Akwa, ye bitikäre, nitre ie sribi keta kabre biandi yei kukwe keta kabre ribedi arato Jesukwe mikani gare nitre ja tötikaka kwe yei, aune Dirikä kwe nämene kukwe metre niere ye namani gare bengwairebe bäsi Pedro ie (Luc. 12:48). Sribi mikani Pedro kisete ye Jesukwe mikani gare ie ye bitikäre, kukwe metre mikani gare jankunu kwe ie Mesías yebätä, ñodre, mikai ja tare nike aune murie ketai Jerusalén ye käi namanina ja ken. Akwa kukwe ye ñaka namani kwin Pedro kräke aune namani rubun yebätä nikani Jesús ngwena kaibe mentokwäre biti ñäkäbare kwe ie: “¡Ti Dänkien, Ngöbö se okwäbti kukwe kore ñan rakadrekä jire chi mabtä näre!” (Mat. 16:21, 22).

16. ¿Jesukwe Pedro töi ükaninte ño, aune kukwe niebare kwe ye tä dre driere ni jökrä ie?

16 Pedro kukwe ye niebare töi kwinbiti ye gare nie. Yebätä Jesús trö kwitani ie ye ngwane niara nikraninkäbe, aune nitre apóstol mada töi nämene Pedro erere yebätä Jesukwe nikrabare aune niebare kwe:  “¡Satana, nän mento tibtä nete! Tikwe ja mikadre ngite Ngöbö rüere, abkokäre ma kite ñäke kore tie [...]. Kukwe mden tä nebe tuen dbe Ngöböye, ye kwrere tuen ñakare mae amne, ni kä nebtä ie jändrän tuen dbe abko erere tä tuen mae” (Mat. 16:23; Mar. 8:32, 33). Jesukwe kukwe niebare ye tä kukwe ütiäte driere ni jökrä ie. Ni raba ja töi ye mike bäri kukwe ja üaire yebiti ta ye gare nie. Ni tö Ngöbö töi ye erere tuai nemen bare akwa ni ñaka ja kukwe ngübadrebiti angwane, ni ñaka tö nuaindi akwa ni raba ja mike Satana yekri. Akwa Biblia tä kukwe mike gare Pedro yebätä ye ani miketa ñärärä, aune töi ükaninte ye ngwane ja töi mikani ño kwe ye ani mike gare jai.

17. ¿Pedro ja mikadre Jesús trökri niebare kwe ie ye ngwane dre gäräbare kwe?

17 Kristo ñaka nämene Pedro ye bien metre “Satana” ye nükani gare ie. Jesús ñaka namanina Pedro kain ngäbiti apóstol kwe erere ye ñan ai gäräbare kwe, ñobätä ñan aune dre nämene brukwäte aune raba dre dre nuainne ye nämene gare ie. Pedro ja mikadre Jesús trökri niebare kwe ie ye ngwane, nämene töi ükete jerekäbe. Niarakwe ñaka ja mikadre Dirikä kwe ye jiete, ñakare aune ja mikadre kwe trökri nänkäre jiebiti aune dimikakäre ribebare kwe ie.

Mäträta nibätä ye nikwe kadre ngäbiti töi bobrebiti, ye aibe köböire ni raba nökrö bäri Jesukristo aune Jehová ken

18. ¿Pedro nämene ja ngwen metre ye bämikani ño kwe, aune ni raba ja ngwen ño niara erere?

18 Pedro ñaka namani rubun o ñäke ja dokwäre, ñakare aune ja töi mikani bobre kwe aune kukwe niebare ie töi ükatekäre ye kani ngäbiti kwe. ¡Pedro ja ngwani metre ye tä kukwe ütiäte krubäte driere ni kristiano jökrä ie! Ruäre ngwane ni töi ükadrete ye ni jökrä tä ribere jai, akwa kukwe niedre nie ni töi ükatekäre yekwe ni dimikadre nökrö bäri Jesukristo aune Rün kwe Jehová ye ken ie ni tö angwane, mäträdre nibätä ye nikwe kadre ngäbiti töi bobrebiti aune mikadre ja töi kräke jai (mäkwe ñäkä Proverbios 4:13 yebätä). *

Pedro töi ükaninte ye ngwane ja ngwani metre kwe arato

Ja ngwani metre kwe ye köböire jondron kwin namani kwe

19. ¿Jesukwe kukwe meden ütiäte mikani gare, aune Pedro namani kukwe meden ngwentari jai raba ruin nie?

19 Ye bitikäre, Jesukwe kukwe mada ütiäte mikani gare: “Mun tä nete ne ruäre ngämi krüte, känenkri ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne jatadita gobrane, ye abko munkwe tuadi ja okwä jenbti abko ti tö nibi niei  metre munye” (Mat. 16:28). ¿Nire nire kukwe ütiäte ye tuadi nemen bare? Pedro tö namani kukwe ye mikai gare jötrö jai raba ruin nie. Akwa gwä niara töi ükaninte yebätä namani kukwe ne ngwentari jai raba ruin nie: “¿Ti täi nitre ye ngätäite arato?”.

20, 21. a) Pedro jondron meden ñan tuabare tuani nemen bare ye mike gare. b) ¿Kukwe kädriebare Pedro olote yekwe dimikani ño ja töi kwitakäre?

20 Akwa, bämän krati ye bitikäre, Jesús nikani Santiago, Juan aune Pedro ngwena “ngitio bäri mente käin” ngutuä Hermón yebiti raba ruin nie, ñaka nändre mente rabakäre yete. Kukwe ye namani bare deu raba ruin nie, ñobätä ñan aune nitre nimä yei köbö namani krubäte. Akwa, Jesús nämene orare ye ngwane, jondron ñan tuabare namani bare, ye köbö dianinkä drekebe ngwarbe ietre raba ruin nie (Mat. 17:1; Luc. 9:28, 29, 32).

21 Batibe, Jesús ye ngwäre jatani trä ngitiekä, namani trä ngitiekä Ñänä ye kwrere. Dän kwe namani trä ngitiekä ngwenbrere arato. Aune ni nibu namani tuin ken ietre, ye käkwe Moisés aune Elías bämikani. Jesús “näinta” yebätä niaratre nibu nämene blite ben, Jesús murie ketai Jerusalén aune gaikröta yebätä. Erametre, Jesús ñaka ja tare nikadi  aune ñaka murie ketai Pedro niebare, ye ngwane ñaka kukwe metre niebare kwe ye nükani gare kwin ie (Luc. 9:30, 31).

22, 23. a) ¿Pedro nämene ja ngwen kwin aune juto biare jondron nuainkäre ye bämikani ño kwe? b) ¿Kukwe meden ütiäte mikani gare köbö yete deu Pedro, Santiago aune Juan yei?

22 Erametre, jondron ñan tuabare namani bare yete Pedro tö namani ja tuai arato raba ruin nie. Tö namani jondron ye tuai nuin bäri raire raba ruin nie. Batibe, Moisés aune Elías jatani niken mento Jesubätä namani tuin Pedro ie, yebätä niebare kwe ie: “Ti Dänkien, nita nete abko käi nibi nuäre tibtä, aisete ma tö ne ngwane, nunkwe ju mikadi kiakia komä munkrä: kwati makrä, kwati Moisékrä amne kwati Elíakrä”. Nitre ye ñaka nämene ju ribere jai, ñobätä ñan aune nitre nibu Jehová mikaka täte ye krütanina kirabe abokän bämikani jerekäbe. Pedro nämene dre niere ye ñaka nämene gare kwin ie raba ruin nie, akwa niara töi nämene kwin aune juto biarebe jondron nuainkäre ye tä ni töi mike ñan krütare, ¿ñan ererea? (Luc. 9:33.)

Jondron ñan tuabare namani bare ye Pedro tuani gwairebe, Santiago aune Juan yebe

23 Köbö yete deu, Pedro, Santiago aune Juan ie kukwe mada ütiäte mikani gare. Nitre ye dokwäbiti ta muta namani jübente ngutuäte, yete ni kukwe juruabare: “Ni ne abko ti Odei tikwe. Ne mden tikwe dianinkä jakrä, aisete niara kukwei nua munkwe”. ¡Jehová ara blitabare! Yete jondron ñan tuabare ye mikani krüte, aune nitre apóstol nimä ye namaninta kaibe ngutuä yekänti Jesube (Luc. 9:34-36).

24. a) ¿Jesús bä nikwitani Pedrokwe tuani yekwe dimikani ño? b) ¿Jondron ñan tuabare namani bare mikata gare nie ye tä ni dimike ño kä nengwane?

24 Jesús bä nikwitani ye Pedro tuani ye käi namani juto krubäte niarabätä, aune dre namani bare ye näire deu mikata gare nie yebätä ja rabadre ruin ye erere nie arato. Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre, apóstol yekwe “ni Dänkien di kri bä nuäre tuaba[re] ja okwä jenbti” arato niebare kwe. Ye erere, Jesús rabai ño Reire kä kwinbiti ja känenkäre ye tuani kwe. Jondron ñan tuabare namani bare nebiti kukwe keta kabre rabai bare niebare Ngöbökwe ye mikani gare metre, aune yekwe Pedro dimikani tödeke bäri aune kä ngwen nüke jai ja tuai kwe kukwe kri ben ye ngwane (mäkwe ñäkä 2 Pedro 1:16-19 yebätä). Nikwe ja ngwain Pedro erere angwane, erametre Jehovakwe jondron kwin biandi nie arato. Akwa, ¿ni raba ja ngwen ño niara erere? Dirikä Bäri Kri Ngöbökwe kädekani yei nikwe ja ngwandre metre, ja tötikadre niarabätä, ni töi ükadrete kwe ye kadre ngäbiti aune kukwe drieta kwe ye nuaindre köbö kwatire kwatire te.

^ párr. 6 Ñobätä nitre ye ja töi mikani ye erere ñaka gare nie, ñobätä ñan aune köbö ye känenkri Jesús käikitaninkä kwetre ni Ngöbö kukwei niekä ye kwrere (Juan 6:14).

^ párr. 10 Salmo 97:10: “Mun Jehová tarekä, munkwe ja brukwä mika kukwe käme ye rüere. Nitre niara mikaka metre täte ye niarata ngübarebiti; ni käme ye kisete tä mike kwäre”.

^ párr. 18 Proverbios 4:13: “Kukwe niedre mä töi ükatekäre ye mäkwe ketate ja töibätä; mä ñaka käi kwitaka jabiti. Mäkwe ngübabiti ja kräke, aune ye köböire ja nire rabai mäkwe”.