1, 2. a) ¿Ana tä ja mike juto nänkäre ye ngwane ñobätä kä ñaka jutobätä? b) ¿Kukwe namani bare Anabätä ye raba ni dimike ño?

ANA tä ja mike juto nänkäre yebätä sribita krubäte kisete, töita sribi yebätä ne kwe kukwe tare tä kisete ye ñan rükadre törö ie. Elqaná, muko kwe, tä niken käre mräkätre kwe ngwena kä kwatire kwatire te Ngöbö mikakäre täte kä Siló yekänti tabernáculo yete. Köbö ye ngwane kä tädre juto niaratre yebätä. Ñodre, Jehová tö kä tuai juto niaratre jökrä yebätä (mäkwe ñäkä Deuteronomio 16:15 yebätä). * Ye erere, Ana nämene chi aune nükebe kä nengwane köbö ye käi nemen jutobätä. Akwa bitinkä ñaka niena nemen bare ye erere.

2 Erametre, Elqaná tä niara tarere, aune ye kwin krubäte. Akwa Elqaná muko mada tärä arato. Kädekata Peniná, töita kwatibe Ana mikabätä ja tare nike. Yebätä kä kwatire kwatire tätre niken Siló ye ngwane tä bäri mike ja tare nike. ¿Tä nuainne ño? Aune bäri ütiäte, ¿dreta Ana dimike tödeka kwe yebiti ja tuin kukwe tare tä kisete yebe? Mätä ja tuin kukwe kri ben abokän kätä mä ngwen di nekä, aune ñaka kä mike juto mäbätä nünankäre angwane, kukwe namani bare Anabätä ye raba mä dimike krubäte.

“¿Ñobätä mätä muen [...] bätä ñobätä mä brukwäta ulire?”

3, 4. ¿Kukwe meden ketebu tä Ana kisete, aune ñobätä ñaka nuäre kräke ja tuakäre ben?

3 Kukwe kri ketebu nämene Ana kisete ye Biblia tä mike gare nie. Kukwe kena yebätä raba ja di ngwen, aune ketebukäre, ye ñaka nuaindre jire kräke. Kukwe kena ye abokän meri mada tärä gure niara muko yebe aune ye kätä ja rüere ben. Ketebukäre monso ñaka nemen kwe. Meri tö monso tuai jakwe ye kräke kukwe ne ñaka nuäre jire. Akwa kä ye ngwane aune nitre nünanka Ana näire kräke, meri monsoi ñaka nemen ye nämene mike ulire krubäte, ñobätä ñan aune monsotre ye köböire mräkätre kä ye ñaka nämene nete. Yebätä, meri monsoi ñaka nemen ye mika nämene tuin ñaka ütiäte jai aune mika nämene jakaire.

 4 Peniná ñaka tädre akräke rabadre bäri nuäre Ana kräke ja tuakäre kukwe tare yebe. Ne tä mike gare ni tädre gure nibu nimä ye ñaka raba nüne kwin mräkätre yebe. Mantre jetebe tätre ja gain, rüre jabe aune nemen rubun ja kräke kwärikwäri. Kukwe ye tä nemen bare ñobätä ñan aune Ngöbö ñaka kukwe ye ükaninte nitre gure kräke jardín Edén yekänti: ni muko mikani itibe (Gén. 2:24). Nitre nämene gure nibu nimä ye ñaka nämene nüne kwin jabe Biblia tä mike gare, aune kukwe tare namani bare Elqaná gwirete ye tä mike gare metre.

5. ¿Ñobätä Peniná tö Ana tuai ja tare nike, aune tä nuainne ño?

5 Metrere, Elqaná tä Ana tarere bäri. Nitre Judea nämene nuainne erere raba ruin nie, niaratre nämenena gure mekera jabe angwane Peniná namani Elqaná ben. Kukwe ye metre o ñakare, akwa metrere Peniná namani mokrere yebätä kukwe keta kabre känänbare kwe Ana mikakäre ja tare nike. Peniná monsoi tärä yebätä tä kukwe ye nuainne. Monso itire itire tä därere ye ngwane, bäri tä nemen bike kri. Peniná rabadre Ana mike tuin bobre jai aune töi mike jäme näre, bäri tä mike ja tare nike. Peniná tä bäri Ana mike rubun ne kwe “rabadre ulire” Biblia tä niere (1 Sam. 1:6). Niara tä kukwe ye nuainne nierare: tö riba ye tuai ja tare nike, aune ye erere nemen bare ie.

Ana monsoi ñaka nämene nemen yebätä ja nämene ruin ulire ie, aune Peniná nämene ja di ngwen ngwankäre ja tare nike

6, 7. a) Elqaná ja di ngwani Ana töi mikakäre jäme, ¿akwa kukwe nämene nemen bare niarabätä ye ñobätä ñaka mikani gare jökrä kwe ie? b) ¿Ngöbö nämene Ana mike ja ngie nuin yebätä monsoi ñaka nämene nemen? Mäkwe mika gare. (Mäkwe nota mika ñärärä.)

6 Kä kwatire kwatire, tä niken Siló tabernáculo yete angwane tä nemen bäri kwin Peniná kräke Ana ngwankäre ja tare nike. ¿Tä nuainne ño? Kukwe ne tä nemen bare krörö: Elqaná tä jondron kukwadre Jehovai ye bien chi Peniná monsoitre kwati ye itire itire ie, “monsotre jökrä brare aune merire kwe yei”. Akwa Ana muko tare kwe ie tä jondron bäri kwin bien. Peniná tä mokrere Ana ben aune monsoi ñaka nemen ye Peniná tä ngwenta törö nierare ie yebätä Ana bobre tä nemen ja muaire aune ñaka töita mröbätä jire. Elqaná tä Ana tarere krubäte, Ana tä ulire aune ñaka tö mrödi ye gari kwe yebätä tö nibi töi mikai jäme. Nini kwe ie: “Ana, ¿ñobätä mätä muen, aune ñobätä mä ñaka mröre, bätä ñobätä mä brukwäta ulire? ¿Akräke ti ñaka bäri kwin monso ni jätä yebiti ta mä kräke?” (1 Sam. 1:​4-8).

7 Ana monsoi ñaka nemen yebätä tä ulire ye Elqaná garibätä, aune Elqaná tä niara tarere ye ütiäte kräke. * Akwa Peniná nämene kukwe nuainne nierare ye Elqaná ñaka kädekaninte, aune Ana kukwe ye  kädriebare ben ye Biblia ñaka niere arato. Niara kukwe ye mikadre gare angwane bäri kukwe kri rabadre bare namani ruin ie. ¿Erametre Elqaná raba kukwe ye ükete? Ne madakäre, niara kukwe ye kädriedre muko kwe yebe angwane, ¿ye ñan bäri Peniná, monsoitre aune nitre sribikä kräke ye mikadre rubun kwe? Kukwe ye köböire ja rabadre ruin bäri kaibe aune ulire ja gwirete ie.

Ana mika nämene ja tare nike krubäte gwirete, yebätä ja di käräbare kwe Jehovai

8. Kukwe tare nuainta nibätä ye ngwane Jehová ye Ngöbö kukwe ükatekä metre ngwandre törö jai, ¿ye ñobätä tä ni töi mike jäme?

8 Peniná nämene Ana ngwen ja tare nike ye nämene gare Elqaná ie o ñakare ye ñaka gare nie. Akwa, kukwe ne abrä metre: Jehová ie nämene gare jökrä. Ñodre, kukwe tä nemen bare ye jökrä gare Jehovai Biblia tä niere, yebätä nire nire tä nemen mokrere aune brukwä ni mada kräke yebätä tä kukwe tare nuainnebätä, ni ye kräke kukwe ne tä ja töi kräke. Ne madakäre, nitre ñaka ja töi mike blo ni mada kräke aune töi jäme, Ana kwrere, ye kräke Ngöbö kukwe ükatekä metre ye kukwe ükaite aune ükaite bäri kwin kwe yei rabadre tö ngwen (mäkwe ñäkä Deuteronomio 32:4 yebätä). * Kukwe ye nämene gare Ana ie raba ruin nie, ñobätä ñan aune ja di käräbare kwe Jehovai.

“Kä ñaka namaninta ulire ngwärebätä”

9. Kukwe meden nämene Ana käne ye nämene gare ie akwa ja töi mikani kwe näin Siló, ¿ye tä dre driere nie?

9 Kä nete, tätre nuainne käre ye erere nitre ja mräkäre jökrä nü dekä krö ja mikakäre juto nänkäre. Jökrä tätre ja mike juto nänkäre, aune monsotre kia ye arato. Rabakäre Siló, nändi 30 kilómetros (20 millas) biti bäri kwetre kä Efraín kä tokwäre yete ta. * Gürere, nändi köböiti o köböbu kwetre. Peniná dre nuaindi ye gare Ana ie akwa ñaka ja mirite gwi kwe. Nebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke: nitre mada tä ja ngwen käme akwa nikwe ñaka kukwe ye tuanemetre ja di ngwen nekä Ngöbö mikakäre täte. Nikwe ye nuaindre angwane, kukwe kwin raba ni dimike kä ngwen nüke jai ye ñaka rabadre nikwe.

10, 11. a) ¿Kä nebete Ana ie ye ngwane ñobätä niki jötrö ngwarbe tabernáculo yete? b) ¿Ana orasion nunie ño Jehovai?

10 Näni mente krubäte kwetre ji tolen tolenbiti, ye bitikäre mrä mada ja mräkätre kwati yei juta Siló ye jutuani menteni. Siló tä ngudrebiti kwin ngutuä mada bäri mente kwin tä bäre ta ye ken. Ana kite nüke no, ye ngwane dre niedi kwe orasionte Jehovai yebätä tä töbike kwin raba ruin nie. Nibitre kä yekänti, angwane jökrä nibi täkäni mröre. Akwa Ana kä mirikä jötrö ngwarbe mräkätre yebätä aune niki tabernáculo Jehovakwe ye kokwäre. Sacerdote bäri kri Elí tä täkäni jukwe ye ken.  Ana dre niedi Jehovai yebätä töita kwatibe yebätä ñaka gari kwe raba ruin nie. Nete, ju Ngöbökwe yete, niara kukwe nuadi ie tä tö ngwen. Niara tä ja tare nike ye ñaka gare ni madai, akwa Rün kä kwinbiti yei gare kwin. Tä ulire krubäte yebätä tä ja muaire jankunu.

11 Muare kwärä tä blite ja brukwä yebiti Jehovabe. Kadakwata tä grükekä ie tä ja tare nike ye mikai gare ño kwe ie yebätä tä töbike. Niara tö nibi dre niedi Rün kä kwinbiti ie ye erere nunie kwe. Akwa töita krubäte monso tuabätä jakwe ye erere biandre kwe ie ye ñan aibe käräni kwe. Ngöbö raba dre bien Ana ie ye ñan aibebätä töita, ñakare aune niara raba dre bien Ngöböi yebätä töita arato. Yebätä, monso brare rabai kwe angwane, biain kwe ie sribikäre käre kräke käbämiri kwe ie (1 Sam. 1:9-11).

12. ¿Nikwe oradre ño Ngöböi yebätä Ana orasion nuainbare ye tä dre driere nie?

12 Ngöbö tö ni tuai orare ño jai ye bämikata orasion nuainbare Anakwe yebiti. Jehová tä ni nübaire blite metre jabe, dre tä ni töite ye erere mikadre gare ie, monso kia tä ja di kärere rün niara tarekä ie ye erere nikwe nuaindre (mäkwe ñäkä Salmo 62:8 * aune 1 Tesalonicenses 5:17 yebätä). Nikwe oradre Jehovai yebätä apóstol Pedro kukwe tikabare üai deme yebiti ye raba ni töi mike jäme: “Munta töbike kri, ye munkwe kita jökrä Ngöbö kötärä, ñobtä ñan angwane Ngöbö töita käre munbtä” (1 Ped. 5:7).

13, 14. a) ¿Elí dre nütüni drekebe ngwarbe, aune ñobätä? b) ¿Elí ñäri Ana ie angwane Ana ja töi miri ño, yebiti kukwe meden kwin bämiri kwe ni kräke?

13 Ja ruin ño ni madai ye nüke gare kwin Jehovai, akwa ni kä tibienbätä ie ñaka nüke gare. Ana tä orasion nuainne muare kwärä ye ngwane, ni kukwe juruani ie. Ye Elí, sacerdote bäri kri, abokän täni mrusaire. “¿Ñongwane mä ñaka rabaira ja ngwen ni dröbare kwrere? Vino ye tuenmetre”, nini kwe ie. Ana kadakwata nibi grükekä, nibi ja muaire, nibi murie jäke ño ye jökrä Elí turi. Akwa dreta nemen barebätä ye ñaka ngwinintari kwe ie ñakare aune nibi ruin dröbare ie (1 Sam. 1:12-14).

14 ¡Ana tä ja tare nike angwane ñäri ye erere ie, ye nibi tare ie raba ruin nie! Aune sacerdote bäri kri ye meden käkwe ñäri ie, yebätä nibi bäri tare ie. Akwa yebiti ta, Ana tödekabare yebiti tä kukwe kwin bämiketa ni kräke. Ni mada tä ja ngwen käme ye niara ñaka tuenmetre ja di ngwen nekä Jehová mikakäre täte. Töi kwinbiti blitani kwe Elí ben aune dreta nakainkä niarabätä ye miri gare kwe ie. Jakaire kwärä Elí blitani töi jämebiti ben: “Nänta töi jämebiti, aune mäkwe dre käräni Ngöbö nitre Israelkwe ie ye erere biandre kwe mäi” (1 Sam. 1:15-17).

15, 16. a) Ana Jehová mikani täte tabernáculo yete aune kukwe nämene brukwäte ye mikani gare kwe ie, ¿ye bitikäre ja namani ruin ño ie? b) ¿Nita nemen di nekä ye ngwane ni raba ja ngwen ño Ana erere?

15 Ana Jehová mikani täte tabernáculo yete aune kukwe nämene  brukwäte ye mikani gare kwe ie, ¿ye bitikäre ja namani ruin ño ie? “Nikani ja käne jibiti aune namani mröre, aune kukwe nämene kisete yebätä kä ñaka namaninta ulire ngwärebätä”, nieta Bibliakwe (1 Sam. 1:18). Ja namaninta ruin kwin Ana ie. Kukwe nämene niara ngwen töbike krubäte ye mikani jökrä kwe ni bäri kri aune dite niara kräke ye kötärä: ye abokän Rün kä kwinbiti (mäkwe ñäkä Salmo 55:22 yebätä). * ¿Akräke kukwe meden tärä bäri kri abokän niara ñaka raba ükete? Ñaka jire chi... ¡kirabe, kä nengwane aune ja känenkäre ñaka arato!

16 Jata nemen ruin ulire o di nekä nie ye ngwane, nikwe ja ngwandre Ana erere aune blitadre ja brukwä tätebiti Jehovabe, Biblia tä niara kädeke ni “Orasion Kukwe Nuaka” (Sal. 65:2). Nikwe nuaindi tödeka yebiti angwane “kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” ye rabai nikwe aune ni ñaka rabaira ulire (Filip. 4:6, 7).

“Jä ñaka jire Ngöbö nikwe ye kwrere”

17, 18. a) ¿Ana ja kukwei kitaninkä ye namani debe Elqaná kräke ye bämikani ño kwe? b) ¿Peniná kukwe meden gani jabätä?

17 Jändrinaine dekä, Ana nikaninta tabernáculo yete Elqaná ben. Erametre niara dre käräbare Jehovai aune dre käbämikani kwe ie ye mikani gare kwe Elqaná ie, ñobätä ñan aune meri ja kukwei kitadrekä muko kwe ye okwä bäre angwane muko ye raba kukwe ye kwite niebare Kukwe biani Moisés ie yebätä (Núm. 30:10-15). Akwa Elqaná Ngöbö mikaka metre täte ñaka kukwe ye kwiti, ñakare aune Ana yebe gwaire, Jehová miri täte kwe tabernáculo yete jämi nikenta ja gwirete ye känenkri.

18 Peniná nämene kukwe nuainne Ana yebätä, ye ñaka namanina ngwen ja tare nike ye gani kwe raba ruin nie. Kukwe ye namani bare ñongwane ye Biblia ñaka mike gare akwa kä “ñaka namaninta ulire ngwärebätä” nieta ye abokän ja känenkäre Ana ñaka namani ulire meden gärätä. Peniná nämene kukwe käme nuainne ye ñaka namanina riba ngwen ja tare nike gani kwe. Biblia ñaka niara kädeketeta jire chi.

19. ¿Dre kwin namani Anakwe, aune nirekwe biani ie ye gare ie ye tä bämike ño?

19 Ana ñaka tä ulire aune töita jäme. Ye bitikäre, niara täi murore ye gai kwe ye käi rabai jutobätä. Ne madakäre, Rün kä kwinbiti monso ye biani ie ye niara ñaka käi kwitekä jabiti. Monso därebare kwe ye ngwane, kädekani kwe Samuel, ye abokän “Ngöbö kä” gärätä; ye Ngöbö kädekateta meden gärätä, ye erere Ana nuainbare ja di käräbare kwe Jehovai ye ngwane. Ye bitikäre kä komä te ñaka niken muko kwe aune mräkätre mada yebe Siló, ñakare aune tä nemen gwi monso chi yebe jämi denkä kianbätä ye ngwane. Akwa, monso tare kwe yebätä niara ja diainkä mento köböi rükai ye ngwane ye känenkri niara tä ja di ngwen nuainkäre.

20. ¿Ana aune Elqaná ja kukwei kitaninkä Jehovai ye mikani nemen bare ño kwetre?

 20 Mrä mada köbö nükani monso ye biankäre. Kä Siló yekänti monso chi ye ngübai kwin ye gare Ana ie, meritre ruäre tä sribire yete käkwe ngübadi raba ruin nie. Akwa, monso ye, ¡tä chi krubäte! Ne madakäre, ¿meri meden töta nemen monso kwe ye tuainmetre kaibe? Akwa yebiti ta, niara aune muko kwe monso chi ye bini, ñaka rubune kwärä, ñakare aune töi kwinbiti. Käne jondron biani kwetre kukwadre ju Ngöbökwe yete aune biti nikanintre Samuel ngwena Elí ngwärekri, Ana ja kukwei kitaninkä ye ngwaninta törö kwe ie.

Ana namani Samuel meyere ye namani kwin krubäte kräke

21. ¿Ana nämene tödeke krubäte ye bämikani ño kwe orasion nuainbare kwe yebiti? (Mäkwe recuadro “ Orasion ketebu ütiäte ngwandre törö jai” mika ñärärä arato.)

21 Ana orasion nuainbare ye namani tuin ütiäte Ngöböi yebätä tikadre Bibliabätä niebare kwe. Texto 1 Samuel 2:1-10 yebätä orasion kratire kratire yekänti Ana tödekabare krubäte mikata gare kwin nie. Orasion yete Ana Jehová käikitaninkä niara tä di kwe yebiti jondron kwin nuainne, aune niara aibe raba ni bike kri ye mike ngwarbe jai, aune ni mikata ja tare nike yei niara tä jondron kwin bien bätä raba ni mada murie kete o raba ni mike kwäre gata yebätä mikani gare kwe. Jehová ye deme krubäte, kukwe ükete metre aune ja ngwen metre yebätä käikitaninkä kwe arato. Yebätä, Ana niebare metre: “Jä ñaka jire Ngöbö nikwe ye kwrere”. Erametre, ni raba tö ngwen metre Jehovai. Nitre jökrä ngwanta ja tare nike bätä mikata ngwarbe jai ye raba niara känene ja kriemikakäre, aune niarakwe kriemikadi.

22, 23. a) Samuel rün aune meye nämene tarere ye nämene gare ie, ¿ye ñokänti gare metre nie? b) ¿Jehová nämene jondron kwin nuainne ño jankunu Ana kräke?

22 Erametre: monso chi Samuel meye tä tödeke krubäte ye kwin krubäte kräke. Erametre Samuel tä nirien ye ngwane töita meye yebätä, akwa ja ñaka ruin kaibe ie. Meye kwe tä niken kä kwatire kwatire Siló aune tä niken  dän kise otore ngwena ötöiti kräke sribikäre ie tabernáculo yete. Kö kratire kratire kitani kwe akubiti dän dikakäre yebiti tare krubäte kwe bämikani kwe (mäkwe ñäkä 1 Samuel 2:19 yebätä). * ¿Mä raba bämike ja töite? Ana tuin yete, tä dän mrä ye kite monso chi kwe yebätä, tä ükete kwinbätä aune tä kukwe kwin niere ie dimikakäre tä mike ñärärä ye ngwane. ¡Samuel kräke ye kwin krubäte! Niara ririai, ye ngwane rabai kwin krubäte niara rün aune meye kräke bätä nitre jökrä Israel kräke arato.

23 Kukwe kwin namani bare keta kabre Ana kräke. Ngöbökwe monso mada mikani nementa ni rike kwe Elqaná ben (1 Sam. 2:21). Ne madakäre, ja känenkäre niara namani ja mäke bäri kwin Rün kä kwinbiti yebe. Erametre, ye kukwe bäri kwin namani bare kräke. Ana Ngöbö mikaka täte tödekabare krubäte ye erere nikwe nuaindi angwane, jondron kwin rabai nikwe arato.

^ párr. 1 Deuteronomio 16:15: “Köbö kükü te bieta ye nuaindi Jehová Ngöbö mäkwe kräke Jehovakwe kä diainkä yekänti, aune Jehová Ngöbö mäkwe käkwe jondron kwin mikai nemen bare sribi nuainta mäkwe yebätä aune kä rabai juto mäbätä”.

^ párr. 7 Jehovakwe ñaka Ana “monsoi mikani nemen” Biblia tä niere, akwa niara nämene rubun meri ja ngwen metre aune töi bobre ye kräke ye nie ñaka jire (1 Sam. 1:5). Ruäre ngwane Ngöbökwe kukwe nuainbare Biblia tä niere ñobätä ñan aune niarakwe tuanimetre nemen bare kä braibe te.

^ párr. 8 Deuteronomio 32:4: “Niara abokän Jä, tä sribi jökrä nuainne metre, ñobätä ñan aune ji kwe ye jökrä kwin metre. Ngöböta kukwe niere ye jökrä tä nuainne, ñaka kukwe käme nuainne jire chi; niara töi metre”.

^ párr. 9 Nändre nuäi rabadre gare nie yekäre, kä kädeka nämene Ramá känti Elqaná därebare ye arabe kädeka nämene Arimatea Jesús näire ye ngwandre törö jai.

^ párr. 12 Salmo 62:8: “Munkwe tö ngwan ie, kä jökrä ngwane. Munkwe ja brukwä ye mika gare ie. Ngöbö ye gitia käi ni kräke”.

^ párr. 15 Salmo 55:22: “Mäkwe tribe mäkwe ye mika Jehová kisete, aune niarakwe mä dimikai. Ñaka ni kukwe kwin nuainkä ye tuainmetre di nekä jire kwe”.

^ párr. 22 1 Samuel 2:19: “Arato, meye nämene dän chi küde otore sribere kräke, aune nämene kite ngwena ie kä kwatire kwatire te nämene niken mintukwäre muko ben jondron bien kukwakäre Ngöböi kä kwatire kwatire ye ngwane”.