Känändre nekänti

¿Mä törba kukwe metre ye mikai gare jai?

¿Mä törba kukwe metre ye mikai gare jai?

¿KUKWE metre drebätä? Nitre kä nebätä kätä kukwe ruäre bäri ütiäte ngwentari jai yebätä kukwe metre mikai gare. Ruäre mä tärä töbike kukwe ne kwrerebätä:

  • ¿Erametre Ngöbö töita nibätä?

  • ¿Rü bätä ja tare nikata ye riaikä Kä nebätä?

  • ¿Nita krüte ye ngwane dreta nakainkä nibätä?

  • ¿Nitre krütanina ye raba nüketa nire?

  • ¿Nikwe oradre ño ne kwe Ngöbökwe ni kukwe nuadre?

  • ¿Ñokänti kä juto ye raba kwen nie?

¿Kukwe ngwantarita ne abokän medente mä raba mike gare jai? Tärä keta kabre kätä niere tä kukwe ne mike gare. Akwa, kwati kätä kukwe ruäre niere mada abokän kätä kukwe mada niere. Tärä mada kätä kukwe ye mike gare ne abokän raba tuin kwin, akwa kätä kite niken ta angwane kukwe ye kwitata o mada sribeta täte.

Akwa, tärä tärä keteiti abokän kätä kukwe mike gare ye ie ni raba tö ngwen. Tärä yebätä kukwe metre tä tikani. Jesukristo käkwe niebare orasionte Ngöböi: “Ma kukwei era metre” (Juan 17:17). Kä nengwane nüke gare nie Kukwe ne kädekata Santa Biblia. Kukwe ngwinintari kena yebätä Biblia kätä kukwe metre mike gare, ye kädriei jötrö ngwarbe täräkä ja känenkäre yebätä.

 ¿Erametre Ngöbö töita nibätä?

¿ÑOBÄTÄ KUKWE NE NGWANTARITA? Kä nebätä nitre töi ni mada ngwanbätä ja tarenike aune kukwe metre nuain ñaka ye ngätäite nita nüne. Ngöbö tö kukwe tare ye tuai nakainkä medenbätä nita ja tarenike drieta nitre kwati kukwe driekä Ngöböbätä käkwe.

BIBLIA KÄTÄ DRIERE. Ngöbö ñaka tä kukwe käme ye mike nemen bare jire chi. Job 34:10 kätä niere: “¡Ngöbö metre ye ñaka raba kukwe käme nuainne jire chi, bätä Ngöbö Bäri Dite Krubäte ye ñaka raba kukwe blo nuainne!”. Ni tare Ngöbökwe yebätä töita jondron kwin nuainne nitre Kä tibienbätä yekrä. Ye medenbätä nikwe oradre ne kwrere driebare Jesukwe: “Nun Rün kä käinbti, [. . .] ma töta nebe dre dre nuein kä käinbti, erere tä nebe bare täte jökrä, ye kwrere raba nebe bare täte jökrä kä nebtä arato” (Mateo 6:9, 10). Ngöbö töita krubäte nibätä ye medenbätä ja di ngwani krubäte kwe ne kwe niara tö dre dre nuain ye erere rabadre bare täte (Juan 3:16).

Texto ne mikadre ñärärä arato: Génesis 1:26-28; Santiago 1:13, bätä 1 Pedro 5:6,7.

¿Rü bätä ja tare nikata ye riaikä Kä nebätä?

¿ÑOBÄTÄ KUKWE NE NGWANTARITA? Rü nuainta ye kätä nitre kwati krubäte kämike. Nitre Kä nebätä kätä ja tarenike ye tä nakainkä ni jökräbätä.

BIBLIA KÄTÄ DRIERE. Ngöbökwe nüna jäme ye mikai nemen bare Kä jökräbiti tibien käbämikata kwe. Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti, ye rabai gobrane angwane, nitre ñaka “rabaira ja kite jire chi rübätä”. Ñakare aune, “niaratre käkwe ngitra rükrä kwetre ye ötaibätä biti kwitai kwetre asadon dobro ükatekrä ye kwrere” (Isaías 2:4). Ne madakäre, kukwe käme nuainta ni madabätä bätä ja tare nikata ye Ngöbökwe mikai krüte jökrä. Biblia kätä käbämike: “Ngöbökwe niaratre okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä, ñobtä ñan angwane kukwe nämane ükaninte ño känekäne, [kukwe käme nuainta bätä ja tare nikata kä nengwane ye gärätä arato] erere nikanina jökrä ta” (Apocalipsis 21:3, 4).

Texto ne mikadre ñärärä arato: Salmo 37:10, 11; 46:9, bätä Miqueas 4:1-4.

¿Nita krüte ye ngwane dreta nakainkä nibätä?

¿ÑOBÄTÄ KUKWE NE NGWANTARITA? Nita krüte ye ngwane jondron tärä ni teri abokän tä nemente nire drieta nitre kwati kukwe driekä Ngöböbätä Kä jökräbiti tibien bäsi käkwe. Nitre ruäre kätä niere nitre krütanina ye raba kukwe tare nuainne ni nire yebätä o Ngöböta ni töi käme ye mike ja tare nike kärekäre kä ñukwäre känti nieta kwetre.

BIBLIA KÄTÄ DRIERE. Nita krüte ye ngwane, ni ñaka tärä nemen jire chi. Eclesiastés 9:5 kätä niere: “Nitre krütanina yei kukwe ñaka gare jire”. Töi ñaka niena, ñaka niena ruin jire chi ngrabare, ñaka niena jondron nuainne, ye medenbätä ñaka raba kukwe tare ye nuainne ni nire yebätä o ñaka raba dimike jire chi (Salmo 146:3, 4).

Texto ne mikadre ñärärä arato: Génesis 3:19 bätä Eclesiastés 9:​6, 10.

 ¿Nitre krütanina ye raba nüketa nire?

¿ÑOBÄTÄ KUKWE NE NGWANTARITA? Ni tö nünain bätä ni tö kä ngwain juto jabätä nitre tare nikwe yebe. Ye medenbätä, nierare ni tö ni mräkätre tare nikwe ye tuaita bobukäreta.

BIBLIA KÄTÄ DRIERE. Nitre krütanina ye jökrä bäsi rükaita nire. Jesukwe käbämikani “nitre jökrä tä dobote ngwankäre törö ye ie niara kukwe juruai aune jataita kä mrebiti” (Juan 5:28, 29, TNM). Nitre rükaita nire Kä tibienbätä ye rabaitre nüne kä yete bätä kä ye rabai kwitani bä nuäre ye tuai kwetre Ngöbö töi namani tuai kena ye erere (Lucas 23:43, TNM). Kä ja känenkäre käbämikata Ngöbökwe yekänti, nitre käkwe kukwe Ngöbökwe mikai metre täte ye tädi kwin metre ngrabare bätä ja nire kärekäre ye rabai kwetre. Biblia kätä niere: “Nitre kukwe kwin nuainkä yekwe kä tibien rabai, aune nünandi kärekäre te kwetre” (Salmo 37:29).

Texto ne mikadre ñärärä arato: Job 14:14, 15; Lucas 7:​11-​17, bätä Hechos 24:⁠15.

¿Nikwe oradre ño ne kwe Ngöbökwe ni kukwe nuadre?

¿ÑOBÄTÄ KUKWE NE NGWANTARITA? Nitre kukwe jökrä bäsi yebätä kätä orare. Akwa, nitre kwati ie ruin jabätä orasion kwetre ye kukwe nua ñaka jire chi.

BIBLIA KÄTÄ DRIERE. Nita orare ye ngwane nikwe ñaka kukwe arabe niedre jatäri, driebare Jesukwe. Niebäre krörö kwe: “Mun rika blite Ngöböbe angwane, [...] munkwe ñan kukwe arabe nie bäre bäre ngwarbe” (Mateo 6:7). Nita orare ye Ngöbökwe kukwe nuadre ie ni törbadre angwane, niara tö ie ye erere nikwe oradre. Yekäre, Ngöbö töi ño ye nikwe mikadre gare käne jai biti ye ererebätä oradre mada. Tärä 1 Juan 5:14 kätä mike gare: “Ngöbö tö dreye [. . .] abko erere nita kärere ie, ye ngwane tä ni kukwei kaen ngäbti”.

Texto ne mikadre ñärärä arato: Salmo 65:2; Juan 14:6, 14, bätä 1 Juan 3:⁠22.

¿Ñokänti kä juto ye raba kwen nie?

¿ÑOBÄTÄ KUKWE NE NGWANTARITA? Nitre kwati kätä nütüre, ngwian, ni käikitadrekä o bä nuäre ye abokän käkwe kä ngwain jutobätä, medenbätä tätre ja töimike jondron ye jiebiti. Akwa, kä juto ye ñaka nemen kwetre.

BIBLIA KÄTÄ DRIERE. Nikwe dre nuaindre ne kwe kä rabadre juto nibätä ye abokän Jesukwe mikani gare: “Nire nire ie gare kukwe ja üaire ye ñaka kwe ni yebätä kä täi juto” (Mateo 5:3, TNM). Kukwe metre Ngöbö yebätä bätä niara töi ño nikrä ye mikadre gare jai ye abokän kukwe bäri ütiäte krubäte nikrä. Kukwe metre ne nikwe känändre angwane ye aibe köböire kä juto erametre ye raba kwen nie. Biblia yebätä kukwe metre ne raba kwen nie. Kukwe metre ye rabadre gare nie ye raba ni dimike ne kwe jondron meden bäri ütiäte ye rükadre gare nie bätä meden abokän ñaka ütiäte ye arato. Nita töbike ño bätä nita dre nuainne yebätä nita Biblia tuenmetre ja jie ngwen ye angwane nita nemen nüne bäri kwin (Lucas 11:28).

Texto ne mikadre ñärärä arato: Proverbios 3:​5, 6, 13-18 bätä 1 Timoteo 6:​9, 10.

 Kukwe ketati ngwantarita abokän Biblia kätä mike gare ye kädrieni jötrö ngwarbe nete. ¿Mä törba kukwe mada mikai gare jai? Nire nire ie “gare kukwe ja üaire ye ñaka kwe” ye ngätäite mätä arato angwane, erametre mä tö kukwe mikai gare bäri jai. Ruäre mä raba kukwe ne kwrere ngwentari jai: “Ngöbö töita erametre nibätä angwane, ¿ñobätä tä kukwe käme bätä ja tarenika ye tuenmetre nakainkä krubäte? ¿Ñokänti ti raba nüne bäri kwin ti mräkätre yebe?”. Biblia kätä kukwe ne bätä kukwe mada kwati ngwantarita ye mike gare täte nie abokän kätä ni töimike jäme.

Akwa, nitre kwati ñaka tö kukwe ye känäin Biblia yebätä. Tärä ne kri krubäte aune ruäre kukwe ye ribi krubäte ne kwe rükadre gare nieta kwetre. ¿Mätä kukwe ngwentari ye mä törba mikamana gare jai Biblia yebätä? Kukwe nekäre, jondron ketebu tä nitre testiko Jehovakwe yekwe mä dimikara.

Tärä kena kädekata ¿Dre drieta erametre Bibliakwe?, ne sribebare nitre dimikakäre, metrere nitre ie kä ñaka krubäte ja tötikakäre, ne kwe kukwe ütiäte ngwantarita jai abokän Biblia kätä mike gare ye mikadre gare kwetre jai. Ketebukäre, ni tötikata Bibliabätä ni gwirete ütiä kärä ñakare. Kä jutobiti ni testiko Jehovakwe iti töbätä ni tötikakäre Bibliabätä näin mä gwirete, o kä mada debe mäkrä känti, ja tötikakäre chi Biblia yebätä mäbe bämän kratire kratire te. Nitre kwati krubäte dimikanina ni tötikata nebiti bätä nitre kwati ne käkwe niebarera kä jutobiti: “¡Kukwe metre kunina tie!”.

Jondron bäri ütiäte nekrä ñaka raba kwen nie. Kukwe ngwarbe mikata täte, ni ngökadre, bätä kä jürä ngwanta nibätä kukwe ruare drieta yebiti; kukwe metre Bibliabätä ye kätä ni mike kwäre kukwe ne kisete. Arato, tä tödeka bien nie, nikwe nünandre ño ye tä mike gare nie bätä tä kä juto bien nie. Jesús käkwe niebare: “Kukwe era metre Ngöböbta rükadi gare munye amne kukwe era yebti mun rabadi tikaninte” (Juan 8:32).