“Nire tä ja ngwen kwin yebe mätä ja ngwen kwin.” (SALMO 18:26.)

1-3. a) ¿Monsotre tädre kwin ngrabare aune ükaninte kwin ye ñobätä ütiäte meye kräke? b) ¿Ñobätä ni Jehová mikaka täte ja sribedre kwin ie niara tö, aune kukwe medenbätä ni rabadre nuainne?

MONSO chi jämi niken mentokwäre känenkri, meye tä jükete aune ngwäkite kwin. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, monso chi ye ükadrete kwin kwe ye köböire ririai kwin gare ie, ne madakäre, monso tä ükaninte ño yebätä ni mada tä nitre rüne ye kädriere ye gare ie arato.

2 Ni Rün kä kwinbiti tö nitre niara mikaka täte ye tuai  ja sribere kwin arato. Niarata ja ngwen kwin “nire tä ja ngwen kwin yebe” tä käbämike Bibliabätä nie (Salmo 18:26). * ¿Ñobätä Jehová tä kukwe ne ribere käre nie? Kena, ni tare kwe aune ye kwin ni kräke gare ie yebätä. Ketebukäre, ni Testiko kwe tä ja ükete ño yebätä ni mada raba niara kädriere. Erametre, ni ñaka tö Ngöbö aune niara kä deme ye mikai käme. Ni tö käikitaikä. Yebätä, nikwe ja sribedre kwin ngrabare aune ja ngwandre kwin käre (Ezequiel 36:22; ñäkädre 1 Pedro 2:12 yebätä).

3 ¿Kukwe medenbätä ni rabadre käre ja sribere kwin? Kena, nitre ja sribere kwin ye tare Ngöbökwe gare nie. Ne madakäre, Jehová tare nikwe aune ni tö niara mikai ütiäte nita jondron jökrä nuainne yebiti. Mrä mada, ni tö niara taredi kärekäre. Ani kukwe ruäre mike gare jai ja sribedre kwin yebätä: ñobätä ütiäte krubäte nuaindre, dre gärätä aune ñobätä nikwe nuaindre käre. Ne käkwe mikai gare nie kukwe medenkänti ni raba ja ükete bäri kwin.

ÑOBÄTÄ JA SRIBEDRE KWIN YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

4, 5. a) ¿Kukwe meden bäri ütiätebätä nikwe ja sribedre kwin? b) ¿Jondron sribebare Jehovakwe yebiti tä mike gare ño niara tö jondron jökrä tuai kwin?

4 Jehová tä ni tötike kukwe keta kabrebiti. Keteiti, tä kukwe bämike ni käne. Yebätä, Biblia tä ni nübaire “ja töi mik[e] nüne Ngöbö kwrere” (Efesios 5:1). Kukwe ninina ye erere, ¿kukwe meden bäri ütiätebätä nikwe ja sribedre kwin? Ngöbö kwin deme krubäte  mikata täte nikwe yebätä (ñäkädre Levítico 11:44, 45 yebätä). *

5 Jondron sribebare Jehovakwe yebätä ja tötikata angwane, niara töi aune tä dre dre nuainne ye jökrä deme tä nüke gare nie (Romanos 1:20). Ñodre, Kä tibien te nita nüne yebätä ani blite. Jehovakwe jondron keta kabre ükaninte ne kwe Kä tibien tädre kwin. Ngöbökwe murie aune ñö sribebare ne kwe ja töbiti tädre kwin käre. Ye tä mike gare metre, Ngöbö ‘kä tibien Sribekä’ tö jondron jökrä tuai kwin krubäte (Jeremías 10:12). Nikwe ja töi mikadre niara erere arato, ¿ñan ererea?

6, 7. ¿Nitre Jehová mikaka täte yekwe ja sribedre kwin käre ye mikani gare ño metre Kukwe biani Moisés ie yebiti?

6 ¿Kukwe medenbätä arato nikwe ja sribedre kwin? Jehová Gobran kri nikwe, tö nitre niara mikaka täte ye tuai ja sribere kwin käre. Ñodre, Kukwe biani kwe nitre Israel ie, yebiti mikani gare kwe ja sribedre kwin aune niara mikadre täte ye ja erebe. Ye erere, Köbö ngite Ütiä biankäre yete, sacerdote bäri kri jämi niken sribi ye nuainne känenkri jübadre bobu kwe ribe nämene ie (Levítico 16:4, 23, 24). Ye erere arato, sacerdote jökrä käkwe ja kise aune ja ngoto bätädrete rikadre jondron bien Jehovai ye jökrä ngwane ye ribe nämene ietre (Éxodo 30:17-21; 2 Crónicas 4:6). Arato, nämene kukwe 70 kädekete köböite nitre Israel ye nämene nemen käme ngrabare aune nämene nemen käme sribi Ngöbökwe ye nuainkäre. Nitre ye kwrere tuametre ñaka nämene sribi Ngöbökwe ye nuainne jire chi, ruäre ngwane  murie keta nämene (Levítico 15:31). Ne madakäre, Kukwe biani yebiti mikani gare arato, nire nire ja mikadre käme ye kräke kukwe ükaninte ne kwe rabadre jüben aune dän kwe ye bätete aune rabadreta kwin; ye erere ñaka nuaindre kwetre angwane, niaratre ‘murie ketadre nitre mada ye ngätäite’ (Números 19:17-20).

7 Kukwe biani Moisés ie ye nuain ñaka niena kä nengwane, akwa Ngöbö töita ño ye nüke gare nie kukwe yebätä. Kukwe yebiti, Jehová tä mike gare ja sribedre kwin ye ütiäte krubäte niara mikakäre täte. Niara töi täbe ye erere (Malaquías 3:6). Kirabe, ye erere kä nengwane, “kukwe mikata täte tuin kwin aune deme” ye aibe tä kain ngäbiti (Santiago 1:27, TNM). Yebätä, kukwe ye nuain raba ño kä nengwane ye nikwe mikadre gare jai.

NI TÄDRE KWIN NGÖBÖ OKWÄKÄNTI YE DRE GÄRÄTÄ

8. ¿Kukwe meden medenbiti nikwe ja sribedre kwin ribeta Jehovakwe nie?

8 Ja sribedre kwin ngrabare ye ñan aibe ngörä nieta Bibliakwe. Ñakare aune, ni tädre kwin Ngöbö okwäkänti yekäre nikwe ja sribedre kwin jondron jökrä nuainta nikwe yebiti nieta kwe. Ye erere, kukwe ketabokäbiti nikwe ja sribedre kwin ribeta Jehovakwe nie: ja üairebiti, ja mika gure yebiti, ja töi yebiti aune ja ngrabarebiti. Kukwe keteitire keteitire ye dre gärätä ani mike gare jai.

9, 10. ¿Ja sribedre kwin ja üairebiti ye dre gärätä, aune ni kristiano metre ñaka kukwe meden nuainne?

9 Ja sribedre kwin ja üairebiti. Ye abokän kukwe metre ye ñaka mritadre kukwe ngwarbe yebe. Nitre Israel nämene ngite Babilonia ye ni raba ngwen törö jai. Niaratre rikadreta Jerusalén ye ngwane, Ngöbökwe kukwe niebare ne mikadre täte kwetre: “Kä mikekä kä yekänti, ñaka  kise mika jondron kämekäme yebätä; [...] mun[kwe] [...] ja sribe kwin” (Isaías 52:11). Niaratre ye rükaita ja käite, metrere Jehová mika nämene täte ye kukwei ükatekäreta. Yebätä, dre nuaindre kwetre Ngöbö mikakäre täte ye tädre kwin ne kwe ñaka matadre blo Ngöböbätä, ye abokän nitre Babilonia nämene kukwe ngwarbe driere bätä nuainne ye erere niaratre ñaka nuaindre.

10 Kä nengwane, ni kristiano metre ja ngübadrebiti kwin arato ne kwe nikwe ñaka ja mritadre kukwe ngwarbe yebe (ñäkädre 1 Corintios 10:21 yebätä). * Kukwe ye nuainta kä jökräbiti tibien, yebätä nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane, raba ni töi kwite. Erametre, juta keta kabre känti kukwe ngwarbe mikata täte aune nuainta, ñodre, ni nire tä krüte ye bitikäre üaita nemente nire drieta, ye köböite kukwe kira nuainta jankunu jatäri, aune jondron mada keta kabre nuainta (Eclesiastés 9:5, 6, 10). Akwa, kukwe ngwarbe yete jondron nuainta ye ni kristiano metre ñaka tö nuaindi jire chi. * Yebätä, nikwe ñaka nitre mada tuanemetre ja töi kwite kukwe Ngöbökwe mikakäre ngwarbe jai (Hechos 5:29).

11. ¿Ja sribedre kwin ja mika gure yebiti ye dre gärätä, aune ñobätä ye ütiäte krubäte?

11 Ja sribedre kwin ja mika gure yebiti. Ja sribedre kwin ja mika gure yebiti, ye abokän nikwe ñaka kukwe käme bätäkä ngwarbe ye nuaindre, ne kwe ni tädre Ngöbö tarere jankunu (ñäkädre Efesios 5:5 yebätä). Nikwe mikai gare jai kapitulo 9 yebätä erere, “nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere munkwe ñaka nuain” nieta  ye ni kristiano tä mike täte. Ye erere, nire nire kätä kukwe käme ye nuainne aune ñaka ja töi kwite angwane nitre “yekwe gobran Ngöbökwe ye ñaka rabai” jire chi (1 Corintios 6:9, 10, 18, TNM). Nitre ye tuin “diän diän” ye erere Jehovai, ñaka ja töi kwitai kwetre angwane, Ngöbökwe ‘gata ketebu’ ye mikai kräketre (Apocalipsis 21:8).

12, 13. ¿Ni töi ye tä ni mike dre nuainne, aune dre käkwe ni dimikai ne kwe ni töi tädre kwin käre?

12 Ja sribedre kwin ja töi yebiti. Ni töi ye tä ni mike jondron nuainne, yebätä nikwe kukwe käme ye mikadre nirien ja töite bätä ja brukwäte angwane, nikwe kukwe käme ye nuaindi (Mateo 5:28; 15:18-20). Akwa nikwe kukwe metre aune kwin ye aibe mikadre ja töite angwane, käre nikwe ja ngwandi kwin (ñäkädre Filipenses  4:8 yebätä). Akwa, ¿dre käkwe ni dimikai ne kwe ni töi tädre kwin käre? Kena, jondron meden ja näkwitara raba ni töi mike käme ye nikwe ñaka nuaindre. * Ketebukäre, nikwe ja tötikadre käre Kukwe Ngöbökwe yebätä ne kwe kukwe kwin tädre ni töite (Salmo 19:8, 9).

13 Nikwe mirira gare jai erere, ni tädre Ngöbö tarere jankunu yekäre käre nikwe ja sribedre kwin ja üairebiti, ja mika gure yebiti aune ja töi yebiti. Ja sribedre kwin kukwe ketamä nebiti ye mikata gare tärä nebätä kapitulo mada yekänti. Akwa ani ja tötike kukwe ketabokäkäre yebätä mada: ja sribedre kwin ja ngrabarebiti.

NI TÄDRE ÑO KWIN KÄRE JA NGRABARE YEBITI

14. Ñobätä ja sribedre kwin ngrabare ye ñaka tädre gare ni itire itire aibe ie ye mä raba mike gare.

14 Ni tädre kwin ngrabare aune jondron tä ni bäre ye tädre kwin ye ütiäte. Nitre ruäre tä nütüre kukwe ne tä gare ni itire itire ie, yebätä ni mada ñaka rabadre ja mike jire te. Akwa ni kristiano ñaka rabadre töbike jire chi ye erere. Mikata gare kena ye erere, nikwe ja sribedre kwin ngrabare ye kwin ni kräke ye ñan aibebätä Jehová tä nuainmana nie, ñakare aune nita ja ükete ño yebätä ni mada raba niara kädriere. Monso chi kädrieni párrafo kena yebätä ye ani ngwenta törö jai: käre tädre dobrore o ñaka tädre ükaninte kwin angwane, ni raba töbike blo rün aune meye yebätä, ¿ñan ererea? Ye erere, ni ñaka tädre ja ükete kwin ngrabare o ni ñaka tädre nüne kwin angwane, ni Rün kä kwinbiti aune nita kukwe driere yebätä blita raba blo, ¿ñan ererea? Käre nikwe kukwe ne ngwandre törö jai: “Nunta sribire ye rüere ni mda mdakwe  ñan ñäkädre blo, abkokäre nunta nüne ñakare blo ni mda mda okwäbti. Akwa nun abko sribikä era metre Ngöbökwe abko nunta bä mike krörö” (2 Corintios 6:3, 4). Yebätä, kukwe meden medenbiti käre nikwe ja sribedre kwin ja ngrabare yebiti yebätä ani ja tötike.

15, 16. ¿Dre dre nuaindre ja ngrabare ükatekäre kwin, aune nikwe dän ño kitadre jabätä?

15 Ja sribedre kwin ngrabare aune ja ükadrete kwin. Nita nüne yekänti nitre tä dre dre nuainne aune tätre nüne ño, akwa nikwe jübadre mantre jetebe. Erametre, ni jökrä ie ñö aune jabun tärä jübakäre aune monsotre kia nikwe jükatekäre. Ne madakäre, ni jämi mröre o kise mike jondron kwetadre yebätä, ye känenkri nikwe ja kise bätädrete, aune ni janandre serbisiote o pañal kwitadre monso kiabätä ye bitikäre ja kise bätädrete arato. Ja kise bätädrete ñöte aune jabunte ye köböire ni raba ja kriemike bren yebätä aune ñan raba ni murie kete. Ni ñaka ja kise bätete ye köböite ni raba nemen bren, ñodre: griere. Nita nüne yekänti serbisio kwin ñakare angwane, ni radrekrö ye nikwe doboi metadre, nitre Israel nämene nuainne ye erere (Deuteronomio 23:12, 13).

16 Nikwe käre dän ye bätädrete arato. Dän kabre o krire sribebare kena rürübäinta ye ñan ai gärätä, ñakare aune dän tädre bätäninte aune rabadre tuin kwin nibätä ye bäri ütiäte (ñäkädre 1 Timoteo 2:9, 10 yebätä). Kä jökrä ngwane aune kä jökrä känti, nikwe ja sribedre kwin ngrabare aune ja ükadrete kwin ne kwe “Ngöbö ni Mikaka kwäre kukwei mikadre bä nuäre” (Tito 2:10, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

17. ¿Ñobätä nikwe käre ju aune jondron mada nikwe ye ükadrete kwin aune mrebe?

17 Ju aune jondron mada nikwe. Ju nikwe ye bä nuäre  aune jondron kwin tärä te o ñakare, akwa ni raba nuainne angwane, nikwe ükadrete kwin aune mrebe. Ye erere arato nikwe karo ye bätädrete kwin bätärikri aune terita, metrere nita niken ngwena gätäte aune kukwe driere ye ngwane. Erametre, nikwe jondron jökrä nikwe ye ngübadre ye erere. Ye köböire, nikwe kukwe kwin mikai gare Ngöböbätä. Jehová tö jondron jökrä tuai kwin, aune “nire nire käta kä temen ne juen ngwarbe abko [...] juandi ngwarbe” kwe, aune Gobran kwe yebiti kä tibien kwitai bä nuäre kwe ye nita driere ni madai (Apocalipsis 11:18; Lucas 23:43). Yebätä, nikwe ju aune jondron mada nikwe ye ükadrete kwin angwane, nita bämike ni nibira ja ükete biare nünankäre kä mrä yete.

Ja sribedre kwin ngrabare ye abokän ni ngrabare bätä jondron tä nikwe ye ngübadre kwin

18. ¿Ño nita Ju ja Ükarakrö ye mike tuin ütiäte jai?

18 Ju ja Ükarakrö nikwe. Ju ye ütiäte ni kräke, ñobätä ñan aune yete nita Ngöbö tare nikwe ye mike täte. Käre ni tö tuai mrebe ne kwe nitre tä nüke gätäbätä nibe yekwe ni kädriedre kwin. Ju ye tädre kwin aune mrebe yekäre, köbö ükadrete ükatekäre kwin gwita aune jubäre. Nita sribi ye nuainne arato angwane, nita ju nikwe Ngöbö mikakäre täte ye mike ütiäte erametre jai. Erametre, Ju ja Ükarakrö ye ‘ükadrete kwin’ ye sribi ütiäte krubäte (2 Crónicas 34:10). Nita gätä kri nuainne yekänti nikwe nuaindre ye erere arato.

JONDRON RABA NI NGRABARE MIKE KÄME YE JÖKRÄ NIKWE ÑAKA KADRE NGÄBITI

19. ¿Nikwe ñaka dre kadre ngäbiti ne kwe ni tädre kwin ngrabare, aune Biblia tä dre niere nie kukwe yebätä?

19 ¿Dre dre mada nuaindre ja ngrabare sribekäre kwin? Jondron raba ni ngrabare mike käme ye jökrä nikwe ñaka nuaindre. Yebätä ni ñaka sö duin, dö ñain krubäte o jondron mada raba ni töi juen ngwarbe o  ni töi mike jondron ye aibebätä ye ni ñaka ñain aune räse. Jondron keta kabre käme nuainta kä nengwane ye Biblia ñaka kädekete jökrä, akwa kukwe tärä Bibliabätä ni jie ngwankäre yebiti nüke gare nie ñobätä jondron ye tuin käme krubäte Jehovai. Kukwe ketarike ni jie ngwankäre abokän nikwe nuaindre Ngöbö tare nikwe yebätä ye ani mike gare jai, ye köböire niarakwe ni kai ngäbiti.

20, 21. ¿Jehová ñaka tö ni tuai dre nuainne, aune kukwe meden ütiätebätä nikwe ñaka nuaindre nieta kwe?

20 “Kukwe ne käbämikani nie ja mräkätre, ye medenbätä, kukwe käme tä ni ngrabare bätä ni töite ye nikwe bätädrete ja mikäkäre deme Ngöbö ngwärekri.” (2 Corintios 7:1, TNM.) Mikata gare ne erere, dre dre raba ni “ngrabare” o ni “töi” mike käme ye nikwe ñaka nuaindre. Yebätä, jondron jökrä raba ni töi mike jondron ye aibe nuainbätä, aune raba ni mike bren ngrabare bätä töite ye ni ñaka nuainne.

21 Texto ye arabe känti, Biblia tä kukwe ütiäte mike gare nie abokänbätä “kukwe käme [...] ye nikwe bätädrete” jökrä ja ngrabare. Kukwe nieta kena 2 Corintios 7:1 (TNM) yekänti ye ni raba mike ñärärä: “Kukwe ne käbämikani nie”. ¿Dre käbämikata? Kukwe ye käbämikata Jehovakwe bersikulo käne yekänti: “Tikwe mun kadi ngäbti. Amne ti rabadi mun Rün munkwe” (2 Corintios 6:17, 18). ¡Kukwe kwin krubäte! Ni rüne tä monso kwe ngübare kwin ye erere niarakwe ni ngübai tä käbämike nie. Akwa tä kukwe keteiti ribere nie: “kukwe käme [raba] ni ngrabare bätä ni töi” mike käme ye nikwe ñaka nuaindre. Erametre, jondron tuin käme Jehovai ye nikwe nuaindre angwane, ye köböite nita ja mäke kwin ben ye riadrete nikän, ye abokän ja ngwandre ni töi ñaka ye erere.

22-25. ¿Kukwe meden meden Bibliabätä ni jie ngwankäre käkwe ni dimikai ñaka jondron käme nuainne?

 22 “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti.” (Mateo 22:37, TNM.) Kukwe biani Ngöbökwe ne bäri ütiäte kukwe mada yebiti ta mikani gare Jesukwe (Mateo 22:38). Ye erere, nikwe Jehová taredre ja nire tätebiti, ja töi tätebiti. Aune yekäre, jondron ruäre raba ni murie kete bäri jötrö o ni töi mike ribi ye nikwe ñaka nuaindre jire chi.

23 “[“Jehová”, TNM] käta kä bien nünankrä nie amne tä müre bien nie amne jändrän jökrä mda mda bianta kwe nie.” (Hechos 17:24, 25.) Ngöbö ni tarekä käkwe ja nire ye biani nie, yebätä ni kristiano tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Yebätä, jondron meden raba ni mike bren ye ni ñaka nuainne. Nikwe nuaindre angwane, ni ñaka ja nire ye mike tuin ütiäte jire chi jai (Salmo 36:9).

24 “Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere.” (Mateo 22:39, TNM.) Ruäre ngwane, nire tä jondron käme nuainne ye ñaka tä ja aibebätä kukwe tare nuainne, ñakare aune tä kukwe tare nuainne nitre tä niara bäre yebätä arato. Ñodre, nire tä sö duin ye tä nitre mada mike sö ngübüe ye räse arato. Nire nire tä ja ngwen ne erere ye ñaka ni mada tarere Ngöbö tä nuainmana ye erere, aune erametre Ngöbö ñaka tare kwe tä bämike (1 Juan 4:20, 21).

25 “Gobran amne kritobo mika ütiäte jae amne kukwei mika täte.” (Tito 3:1.) Kä ruäre känti, droga tädre nikwe aune duadre ye gobran tä ñäkäire, yebätä ni kristiano metre ñaka nuainne (Romanos 13:1).

26. a) ¿Nikwe dre nuaindre Ngöbö tarekäre jankunu? b) ¿Ja sribedre kwin Ngöbö okwäkänti ye ñobätä bäri kwin ni kräke?

26 Ngöbö tarekäre jankunu, nikwe ñaka ja ngübadre kwin kukwe keteiti o ketebu aibe känti, ñakare aune  nita jondron nuainne ye jökräbiti. Erametre, jondron käme nuainta ye tuanemetre ye ñaka nemen nuäre ni kräke; akwa tuanmetre raba. * Ni tädre ja sribere kwin ye bäri kwin ni kräke. Erametre, Jehová tö ni tuai kwin yebätä tä kukwe ye ribere nie (ñäkädre Isaías 48:17 yebätä). * Ne madakäre, Ngöbö tare nikwe bätä ni tare krubäte kwe, aune nita niara kädriemana kwin ye tä kä mike juto krubäte nibätä.

^ párr. 2 Suliare ye erere, kukwe hebreore “kwin” nieta ye ni ñaka käme ngrabare ye ñan aibe gärätä, ñakare aune ni tädre kwin ja mika gure yebiti aune ja üairebiti arato.

^ párr. 4 Levítico 11:44, 45: “Ti abokän Jehová Ngöbökwe munkwe, aune mun rabadre ja ngwen deme, ñobätä ñan aune ti abokän deme. Aisete, mun ñaka rabadre ja mike käme jondron nire ñaka kwin tä kä tibienbätä yebe. Ñobätä ñan aune ti Jehová, kätä mä denkä kä Egipto känti bämikakäre ti abokän Ngöbö mäkwe, aune mä rabadre ja ngwen deme, ñobätä ñan aune ti abrä deme”.

^ párr. 10 1 Corintios 10:21, (TNM): “Mun ñaka tädre jondron ñain copa Jehovakwe yete aune copa chokalikwe yete; mun ñaka tädre mröre ‘mesa Jehovakwe’ yebätä aune mesa chokalikwe yebätä arato”.

^ párr. 12 Jondron kwin ja näkwitara dian raba ño jai ye mikata gare tärä nebätä kap. 6 yekänti.

^ párr. 26 Isaías 48:17: “Jehová mä Kökatarikä, Ngöbö Deme nitre Israelkwe kätä ne niere: ‘Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti Tita mä jie ngwen’”.

^ párr. 70 Kä kwitani.