Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 4

¿Ñobätä nitre ji ngwanka mikadre täte?

¿Ñobätä nitre ji ngwanka mikadre täte?

“Munkwe ni jökrä mika ütiäte jae.” (1 PEDRO 2:17.)

1, 2. a) ¿Kukwe meden tä ni brukwäte ben nita ja di ngwen? b) ¿Nibike kukwe meden mike gare jai?

MONSO chi juanta jondron nuainne akwa ñaka töta nemen nuain, ¿ye ngwane tä kä mike ño ja ngwärebätä ye mä tärä tuin? Ye abokän dreta brukwäte ye tä bämike. Rün kukwe ruin ie aune mikadre täte kwe gare ie; akwa, ye ngwane ñaka tö mikai täte. ¡Kukwe kri! Ye erere, ruäre tä nemen bare ni jökräbätä.

2 Nitre ji ngwanka mikadre täte ye ruäre ñaka tä nemen nuäre ni kräke. ¿Kukwe ye tärä nemen bare mäbätä? Ye erere ngwane, ñaka tä nakainkä mä aibebätä. Kä nengwane, bäri nitre kä nebätä ñaka tö ni mada mikai täte, akwa nikwe nitre ji ngwanka mikadre täte Biblia tä niere nie (Proverbios 24:21). Ni tö Ngöbö taredi jankunu angwane, kukwe nieta Bibliakwe ye nikwe mikadre täte ye ütiäte krubäte. Akwa, ¿ñobätä ñaka nemen nuäre ni kräke? ¿Ñobätä nikwe nuaindre Jehová tä ribere nie? ¿Dre käkwe ni dimikai mike täte, aune ni raba nuainne ño? Ani kukwe ne mike gare jai.

ÑOBÄTÄ ÑAKA NUÄRE

3, 4. ¿Ñokänti kukwe käme bätä ngite ye nükani, aune yebätä nitre ji ngwanka mikadre täte ye tuin ño nie?

3 ¿Ñobätä nitre ji ngwanka mikadre täte ye ñaka nemen  nuäre ni kräke? Kukwe ketebubätä: kena, ni jökrä ngite yebätä, aune ketebukäre, nitre brare aune merire ji ngwanka ye ngite arato. Kä nikanina mil kwati krubäte ta Adán bätä Eva ja mikani Ngöbö rüere kä Edén yekänti, yete ja känenkäre kukwe käme bätä ni töi ngite ye tä ni ngwen ja tare nike. Nitre käkwe ja mikani Ngöbö rüere ye köböite kukwe käme ye kömikani. Nükebe kä nengwane, nita därere ye ngwane ni ñaka tö ni mada mikai täte ye tä ni töite (Génesis 2:15-17; 3:1-7; Salmo 51:5; Romanos 5:12).

4 Ni ngite nierare, yebätä ni töi bikabätä kri, akwa ja töi mikadre bobre käre ye abokän ñaka nemen nuäre ni kräke. Ni niena mekerabe Jehová mike metre täte, akwa ni töi raba nemen bikabätä kri bätä ja mike dokwä ribi. Ye erere namani bare Coré yebätä. Ni Israel ne ja tuabare kukwe tare ben juta Ngöbökwe yebe gwaire. Akwa, tö namani ja tuai kri, yebätä ja mikani kwe Moisés rüere, Moisés ye abokän ni bäri töi jäme nämene kä ye ngwane (Números 12:3; 16:1-3). Ye erere namani bare rei Uzías yebätä, töi namani bikabätä kri, yebätä nikani templo Jehovakwe yete aune sribi deme nitre sacerdote aibe kräke abokän nuainbare ja töi jeñebiti kwe (2 Crónicas 26:16-21). Coré aune Uzías bikabare kri, yebätä kukwe tare namani kisete. Kukwe namani bare niaratre yebätä ye tä kukwe ütiäte driere nie, nikwe ja di ngwandre bika kri ye rüere, ñobätä ñan aune ye tä ni töi mike ñaka ni ji ngwanka mike täte.

5. ¿Kirabe nükebe kä nengwane nitre käkwe kukwe meden tare nuainbarera ni madabätä?

5 Ne madakäre, nitre mikani ji ngwanka ye arabe köböite ni mada ñaka mikata ütiäte. Kwati käkwe ja  töi mikanina käme aune nitre mada ngwanina ja tare nike. Ye erere, nitre kwati käkwe kukwe tare nuainbarera ni madabätä kädrieta (ñäkädre Eclesiastés 8:9 yebätä). * Ani töbike Saúl yebätä. Jehovakwe dianinkä reire ye ngwane, töi nämene kwin aune töi nämene bobre. Akwa, biti ja töi mikani bikabätä kri kwe aune namani bätä ngwen, yebätä namani näin David jiebiti murie ketakäre (1 Samuel 9:20, 21; 10:20-22; 18:7-11). Ye bitikäre, David kädekani reire. Niara namani gobranka bäri kwin kä Israel yekänti, akwa kukwe käme nuainbare kwe. Urías ni hitita ye muko dianinkä kän kwe biti Urías mikani kwe nitre rükä ye känenkri ne kwe kämikadre (2 Samuel 11:1-17). Ni töi ngite ye tä nitre ji ngwanka ye töi mike kukwe käme nuainne ni madabätä, aune nitre ye ñaka Jehová mike ütiäte angwane töita nemen bäri käme. Nitre sacerdote tä jondron keta kabre nuainne kukwe tare nuainkäre ni madabätä, yebätä ni iti käkwe niebare: “Nitre mikata ji ngwanka ye tä töi mike käme aune nitre ie ja di bianta täte gobrankäre ye tä töi mike bäri käme”. Kukwe käme nuainbarera krubäte, yebätä ni raba ngwentari jai: “¿Ñobätä nikwe nitre ji ngwanka mikadre täte?”.

ÑOBÄTÄ NITRE JI NGWANKA MIKADRE TÄTE

6, 7. a) Ñobätä nita Jehová mike täte ye mä raba mike gare. b) ¿Ñongwane nikwe Jehová mikadre ütiäte, aune nire erere nikwe nuaindre?

6 Kukwe ketamä bäri ütiätebätä nitre ji ngwanka ye mikadre täte: kena, Jehová tare nikwe yebätä; ketebukäre, ja mräkätre ye tare nikwe, aune mrä, ja tare  akwle nikwe yebätä. Kukwe kenabätä abokän Jehová tare nikwe jondron mada ye jökräbiti ta, yebätä ni tö kä mikai jutobätä (ñäkädre Proverbios 27:11; * Marcos 12:29, 30 yebätä). Kä Edén yekänti nitre ja mikani Ngöbö rüere, yete ja känenkäre, Jehová ñaka gobranka kwin jondron jökrä yebiti nieta rüere Kä tibienbätä. Arato nikwe mikanina gare jai, nitre jökrä bäsi ñaka gobran Ngöbökwe ye kain ngäbiti, aune tätre ja mike Satana yekri. Akwa, ni töi ñaka ye erere. Texto Apocalipsis 4:11 bätä texto mada tä Jehová ütiäte kri ye käikitekä, nita ñäke texto ye ererebätä angwane, ¿jata nemen ruin ño nie? Kätä nemen juto nibätä. Niara aibe Rei kä jökräbiti tibien ye ie nita tö ngwen metre, yebätä nita ja mike gobran kwe yekri ja brukwä tätebiti, nita niara mike täte mantre jetebe.

7 Akwa, Jehová mikadre ütiäte ye abokän kukwei mikadre täte ye ñan aibe ngörä. Niara tare nikwe yebätä tä dre ribere nie ye nita nuainne. Akwa, monso chi kädrieni kena nikwe ye erere, ni Rün kä kwinbiti mikadre täte ye ñaka rabai nuäre ni kräke akwa nikwe ja di ngwandre mike ütiäte jai. Nikwe ngwandre törö jai, Jesús Rün tö nämene dre dre ie ye erere nuainbare käre kwe, kukwe bäri tare namani kisete ye ngwane niebare kwe ie: “Mä tö dreye tikrä, ye erere raba bare tibtä amne ñan ti töi abko erere rabadre bare” (Lucas 22:42).

8. a) ¿Nita Jehová mike täte ño kä nengwane, aune ja nemen ruin ño ie ye bämikata kukwe medenbiti nie? b) ¿Mäträdre nibätä ye ngwane kukwe meden ni dimikai kain ngäbiti? (Recuadro “ Mäträdre mäbätä ye mäkwe kukwe nua aune kukwe niedre mäi mä töi kwitakäre ye mäkwe kan ngäbiti” ye mikadre ñärärä.)

8 Erametre, Jehová ñaka niena blite metre ta nitre  niara mikaka täte yebe. Niara töi ño ye tä mike gare Biblia yebiti nie bätä nitre mikani ji ngwanka kwe Kä tibienbätä yebiti. Yebätä, Jehovakwe nitre mikani ji ngwanka ye nikwe mikadre täte, yebiti nita Jehová mike ütiäte jai. Nitre ye mäträdre nibätä Biblia yebiti, ye rüere nikwe ja mikadre angwane nikwe ja mikadre Ngöbö rüere. Ye erere nitre Israel nuainbare. Niaratre namani rubun aune ja mikani kwetre Moisés rüere ye ngwane, ja mikani kwetre Jehová rüere (Números 14:26, 27).

9. ¿Ñobätä nita ni ji ngwanka mike täte angwane nita ja mräkätre tarere ni raba niere? Mäkwe kukwe bämika keteiti mikakäre gare.

9 Ketebukäre, ja mräkätre tare nikwe yebätä nikwe nitre ji ngwanka mikadre täte. Kukwe ne mikakäre gare bäri kwin jai, mä raba ja bämike ni rükä ye erere. Mä aune nitre rükä nänkä mäbe ye törbadre sribi ye nuain kwin aune ja tuai nemente nire angwane, rabadre nitre mikani ji ngwanka käne ye kukwei mike täte. Ni itibe käkwe ja mikadre ni ji ngwanka ye rüere, ye köböite nitre rükä jökrä raba di nekä aune raba kukwe tare mike kisete. Metrere, nita blite nitre rükä yebätä angwane, tä ni töi mike rü aune ja tare nika yebätä. Akwa, nitre rükä tärä Jehovakwe kätä käre kukwe kwin nuainne. Ye erere, Bibliabätä Ngöbö kädekata bä kabre krubäte ‘Jehová nitre rükä jie ngwanka’ (1 Samuel 1:3). Niara ye angeletre kwati aune dite krubäte jie Ngwanka. Arato, nitre kristiano ye nitre rükä ye kwrere sribi Ngöbökwe nuainkä Biblia tä niere (Salmo 68:11; Ezequiel 37:1-10). Nitre rükä ye känenkri, nitre ruäre mikani ji ngwen kwe. Nikwe ñaka nitre ye kukwei mikadre täte angwane, ni raba kukwe tare mike ja mräkätre ye kisete. Yebätä, ni kristiano iti tä ja mike nitre umbre  konkrekasionte ye rüere angwane, tä ja mräkätre mada ngwen ja tare nike (1 Corintios 12:14, 25, 26). Monso iti tä ja mike rün kukwei rüere ye ngwane ye erere tä nemen bare arato: tä mräkätre kwe jökrä mike ja tare nike. Ne tä mike gare nie, nikwe ja töi mikadre ni mada mike ütiäte jai, yebiti nita bämike ni mada tare nikwe.

10, 11. Nitre ji ngwanka mikadre täte ye köböire kukwe kwin rabai nikwe, ¿ye rabadre gare nie ye ñobätä kwin krubäte? Mä raba mike gare.

10 Ketamäkäre, nita nitre ji ngwanka käne mike täte ñobätä ñan aune ye abokän kwin krubäte ni kräke. Nikwe ni ruäre mikadre täte ribeta Jehovakwe nie ye ngwane, ñobätä ye kwin ni kräke tä niere nie arato. Ñodre, nikwe ni rün bätä ni meye mikadre täte angwane, ¿tä dre käbämike nie? Nikwe nünandi raire aune kä jutobiti (Deuteronomio 5:16; Efesios 6:2, 3). Nitre umbre tä mäträre nibätä ye erere nikwe nuaindi angwane, ¿dre rabai bare? Kukwe tare ñaka rabai bare nibätä ja üairebiti (Hebreos 13:7, 17). Aune, ¿nikwe gobrantre ye mikadre täte angwane dre rabai bare? Ni kriemikadi (Romanos 13:4).

11 Erametre, ñobätä Jehová tä ni mada mikamana täte nie ye rükai gare nie angwane, nitre ji ngwanka mikadre täte ye rabai bäri nuäre nuaindre nie. Kukwe ketamä känti ni raba ni mada mike täte yebätä ani ja tötike mada.

NITRE JA MRÄKÄRE KÄKWE JA MIKADRE TÄTE

12. ¿Sribi meden mikani ni brare ye kisete, aune nuaindre ño kwe?

12 Jehovakwe nitre ja mräkäre ye Sribebare. Niara Ngöbö jondron jökrä ükatekä kwin, yebätä nitre ja mräkäre käkwe nünandre ño jabe ye mikani gare kwe ne kwe rabadre nüne kwin jabe (1 Corintios 14:33).  Ni brare ye mikani kwe ji ngwanka mräkätre ye käne. Jesukristo, ye ji Dokwä ngwanka ni brare ye käne yebätä rabadre mike täte arato. ¿Tä nuainne ño? Jesús tä konkrekasion jie ngwen ño ye erere tä nuainne (Efesios 5:23). Ye medenbätä, ni brare ji ngwanka kwin ye ñaka ngitie sribi mikani kisete ye ngänikaire, ñakare aune tä nuainne metre. Akwa, ñaka ja mike ni mada gobraine o bike kri. Ñakare aune, ja tarere, jäme aune töbike kwin metre. Niara mikani ji ngwanka akwa Jehová ye bäri kri niara kräke ye ñaka käi kwitekä jabiti.

Kristo nuainbare erere nitre kristiano tä mräkätre kwe jie ngwen

13. ¿Sribi mikani ni merire kisete ye raba nuainne ño ne kwe rabadre kwin Jehová kräke?

13 Meri rabadre muko kwe ye dimike. Niara kisete sribi ütiäte mikani gwirete arato, ñobätä ñan aune Biblia tä blite “[ni] meye tä kukwe niere” yebätä (Proverbios  1:8). Akwa, ni merire ye ñaka tä ni brare yebiti ta ye gare meri kukwebätä yei, yebätä tä dimike ji ngwankäre mräkätre ye käne. Tä dimike aune tä sribire gwaire ben, ñaka mike ngwarbe jai jire chi aune ñaka ja töi mike ja mike brare ye täte. Muko tä kukwe niere ye ruäre ñaka nemen kwin kräke angwane, tä niere töi jämebiti ie, akwa ñaka ja mike kukwe ükateta kwe ye rüere. Muko kwe ñaka kukwebätä ben angwane, ¿raba dre nuainne? Ye erere ngwane, raba ja tuin kukwe tare ben; akwa niarakwe mikadre ütiäte jai angwane, ja känenkäre raba töi mike Jehová känene (ñäkädre 1 Pedro 3:1 yebätä).

14. ¿Monsotre raba kä mike juto ño meye rün bätä Jehová yebätä?

14 Monsotre tä rün bätä meye mike täte angwane, ¿tätre dre nuainne? Tätre mike ütiäte jai aune tätre kä mike jutobätä (Proverbios 10:1). Akwa, metrere tätre kä mike juto Jehovabätä. Monsotre tädre nüne meye o rün ye aibe ben akwa ye ñan aibätä ñaka rabadre mike täte, ñakare aune ye ngwane bäri dimikadre kwe. Nitre ja mräkäre ye itire itire kisete Ngöbökwe kukwe mikani, ye tätre mike täte angwane, tätre nüne jäme jabe aune kä jutobiti. Ne  madakäre, tätre Jehová nitre jökrä ja mräkäre Sribekä ye mike ütiäte jai (Efesios 3:14, 15).

NITRE JI NGWANKA KONKREKASIONTE MIKADRE TÄTE

15. a) ¿Nita Jehová mike täte ye nita bämike ño konkrekasionte? b) ¿Texto meden Bibliabätä tä ni dimike nitre ji ngwanka konkrekasionte ye mike täte? (Recuadro “ Nikwe nitre konkrekasion jie ngwanka ye mikadre täte” ye mikadre ñärärä.)

15 Jehovakwe Monso kwe ye mikani gobrane konkrekasion yebiti (Colosenses 1:13). Jesukwe, ni “Sribikä kuin [...] amne sribikä töbtä” ye kädekani mrö ja üaire biankäre juta Ngöbökwe ie kä tibienbätä (Mateo 24:45-47). Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä tä sribire “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” arato. Siklo kena ye erere, Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä tätre kukwe mike gare nitre umbre  konkrekasionte ie. Tä mike gare metre ta ietre o tä mike gare nitre ji ngwanka yebiti, ñodre nitre konkrekasion tuabitikä yebiti. Yebätä, nita nitre umbre ye mike täte angwane, metrere nita Jehová mike täte (ñäkädre 1 Tesalonicenses 5:12; Hebreos 13:17 yebätä).

16. ¿Ñobätä nitre umbre ye kädekata üai deme yebiti nieta Bibliakwe?

16 Nitre umbre ji ngwanka käne bätä nitre sribikä konkrekasionte ye ñaka töi metre. Tätre ja mike ngite nitre jökrä erere arato. Akwa yebiti ta, nitre umbre ye abokän jondron bäri ütiäte ye erere, Jehovakwe “biani” ne kwe konkrekasion tädre dite ja üairebiti (Efesios 4:8). Nitre ye dianinkä üai deme yebiti nieta Bibliakwe (Hechos 20:28). ¿Ñobätä tä ye niere? Kena, ja mräkä ye kädeka jämi känenkri nitre umbre tä miketari ñärärä ne kwe kukwe Ngöbökwe tä dre ribere ye erere tädre nuainne, kukwe ye abokän tikani üai deme yebiti (1 Timoteo 3:1-7, 12; Tito 1:5-9). Ketebukäre, niaratre tätre kukwe ye miketari ñärärä angwane, tätre ja jie ngwamana Jehová ie üai kwe yebiti.

17. Ja ngwaitre tä sribi ruäre nuainne konkrekasionte ye ngwane, ¿ñobätä tätre ja dokwä juemike?

17 Konkrekasionte sribi keta kabre tärä nuaindre, ye abokän nitre umbre bätä nitre sribikä konkrekasionte tä nuainne, ñodre gätä jie ngwen kukwe driekäre. ¿Nitre ye erere ñaka tä nemen sribi ye nuainkäre angwane dreta nemen bare? Ye ngwane, ni brare mada ja ngökani ñöte mikata nuainne. ¿Ni ye erere ñaka rabadre jire angwane dre nuaindre? Ye ngwane, ja ngwai ie kukwe gare mikadre nuainne. Akwa, ni brare ja ngökani ñöte kisete sribi mikani ye täte ni merire käkwe sribi ye nuaindre angwane, rabadre ja dokwä juemike  (1 Corintios 11:3-10). * Kukwe ribeta nebiti ni merire ye mika ñaka ngwarbe jire chi. Ñakare aune, Jehovakwe kukwe ükaninte nitre ja mräkäre kräke bätä konkrekasionte, ye ütiäte niaratre kräke raba bämike.

GOBRANTRE YE MIKADRE TÄTE

18, 19. a) ¿Kukwe nieta Romanos 13:1-7 ye mä raba mike gare ño? b) ¿Nita nitre gobranka ye mike ütiäte ño?

18 Ni kristiano metre tä ja di ngwen kukwe nieta Romanos 13:1-7 ye nuainkäre (ñäkädrebätä). Nikwe ñäkädre texto yebätä angwane, tä blite “gobran[tre]” yebätä rabai gare nie. Jehová tä tuenmetre gobrane ne kwe sribi ruäre ütiäte nuaindre kwetre, ñodre, kukwe jökrä tädre ükaninte bätä sribi mada keta kabre nuaindre kwetre. ¿Nita gobrantre ye mike täte ño? Kukwe ükateta kwetre ye mikadre täte. Impuestos ütiä kärätä ye nikwe biandre, täräkwata ribeta nie, ni mräkätre yebätä, sribi nikwe o jondron nikwe yebätä, ye jökrä nikwe tikadre täte aune metre. Akwa, ñaka törbadre ni tuai Ngöbö mike täte angwane, nikwe ñaka mikadre täte jire chi. Nitre apóstol ye erere nikwe niedi: “Nunkwe Ngöbö mikadre täte, akwa mun abko ñan kukwei mikadre täte nunkwe” (Hechos 5:28, 29; recuadro “ ¿Nire mikadre täte tikwe?”, ye mikadre ñärärä).

19 Kukwe madabiti nikwe gobran ye mikadre täte abokän, nitre ji ngwanka käne ye mikadre ütiäte jai, bäri metrere nita blite ngwärere bentre ye ngwane. Bati, apóstol Pablo nikani rei Herodes Agripa aune gobran Festo ye ngwärekri. Nitre nibu ye nämeme ja ngwen käme krubäte ye nämene gare kwin ie, akwa mikani ütiäte kwe jai (Hechos 26:2, 25). Nikwe  ja ngwandre niara erere, ni tädre nitre kukwe ükatekä krikri o, guardia ye ngwärekri ye ngwane. Monsotre kristiano käkwe ja töi mikadre ye erere arato dirikä kwetre ye kräke, bätä nitre mada ji ngwanka kwelate ye kräke. Nitre kätä kukwe Ngöbökwe kain ngäbiti ye ñan aibe nita mike ütiäte jai, ñakare aune nitre tä ja mike nitre testiko Jehovakwe rüere ye arato. Erametre, nitre ruäre ñaka Ngöbö mike täte akwa, nita ni mada mike ütiäte jai ye rabadre gare ni jökrä ie (ñäkädre Romanos 12:17, 18 yebätä; 1 Pedro 3:15).

20, 21. Nikwe nitre ji ngwanka mikadre täte angwane, ¿ye köböire dre kwin rabai nikwe?

20 Nikwe nitre jökrä mikadre ütiäte jai. Ñaka nitre ruäre aibe mikadre ütiäte, ñakare aune kukwe nieta ne erere nikwe nuaindre: “Munkwe ni jökrä mika ütiäte jae” (1 Pedro 2:17). Nitre ñaka tö ni mada mikai ütiäte jai, ye ngätäite nita ni mada mike ütiäte metre ye käkwe nitre kwati mikai töbike. Nikwe nuaindi ye erere angwane, Jesukwe kukwe niebare ne ni tädi mike täte: “Mun rabadre ñotra trä ye kwrere ni mda mda okwäbti amne, munkwe jändrän kuinkuin nuendre kore ni mda mda okwäbti, abko jatadi mun Rün kä käinbti ye käikitekä” (Mateo 5:16).

21 Nitre kä nebätä tä nüne kä drüne te, yebätä nitre brukwä kwin töta nemen näin kä trä ngwenbrere ja üaire ye kokwäre. Yebätä, nikwe ni mräkätre mikadre täte, ja mräkätre konkrekasionte bätä nitre gobranka mikadre täte, ye jutuadi nitre ruäre ie angwane raba ja töi mike näin nibe kä trä Ngöbökwe yete. Ye rabadre kwin krubäte, ¿ñan ererea? Akwa, ye erere ñaka rabadre bare angwane, käre nikwe ne nuaindi: nikwe kä mikai juto Jehovabätä aune nikwe taredi jankunu.

^ párr. 5 Eclesiastés 8:9: “Kukwe ye jökrä tita tuin, aune jondron jökrä nuainta yebätä tikwe töbikatariba ja brukwä tätebiti, käre ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike”.

^ párr. 6 Proverbios 27:11: “Mäkwe ja ngwan töbätä monso tikwe, bätä kä ngwan juto ti brukwäbätä, ne kwe kukwe kwandre niedre tie, ni kätä ñäke ti rüere yei”.

^ párr. 17 Apéndice, “¿Ñongwane ja dokwä juemikadre, aune ñobätä?” yekänti, kukwe Bibliabätä tä blite kukwe nebätä ye nuaindre ño ye mikata gare.