Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 9

“Nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere munkwe ñaka nuain”

“Nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere munkwe ñaka nuain”

“Ye medenbätä, jondron [...] tä mun ngrabare ye jökrä munkwe dianka jabätä ye abokän nitre ñaka gure metre nemen jabe, jondron kämekäme nuainta, ni tö rababätä krubäte ni madabe, ni tö jondron kämekäme nuaindi aune ni jondron ribere bäri jai, ye abokän jondron ngwarbe mikata ngöböre jai.” (COLOSENSES 3:5, TNM.)

1, 2. ¿Balaam dre nuainbare kukwe tare nuainkäre juta Jehovakwe yebätä?

NI GWAKITAKA tä niken gwa ruäre kite gwa tä kötü kwete ie ye erere känti. Tä gwa gota kwin erere mike kötübätä, biti tä kötü kite ñöte. Jötrö ngwarbe, kö ye jäkätä kisete ta aune tä jäke, biti tä gwa denkä. Kätä nemen jutobätä ñobätä ñan aune gwa gota kwin dianta kwe jai gwakitara yebätä.

2 Ye erere, kä 1473 kä 1 ye känenkri, ni iti jondron kwin dianinkä arato, akwa ñaka gwakitara. Ni ye kädeka nämene Balaam, aune tö namani juta Ngöbökwe tuai kötü kwete, niaratre nämene nüne kä kiare Moab yekänti, kä ye nämene ja ken Kä Käbämikani ietre yebe. Balaam namani ja bämike ni Jehová kukwei niekä erere, akwa niara ngwarbe ni ngökaka aune tö namani jondron tuai jakwe abokän juani kukwe tare niere nitre Israel rüere. Ja namani ruin ngwarbe ie, ñobätä ñan aune Jehovakwe ñaka tuanimetre nuainne, ñakare aune  mikani ja dibiti kwe kukwe kwin niere kräketre. Akwa, jondron käbämikani Balaam ie yei tö namani yebätä ñaka namani kwekebe. Nitre ye mikadre ja mike ngite krubäte kwe angwane, Ngöbökwe jondron blo nuaindre bätätre yei tö namani. ¿Drebiti nuaindi kwe? Meritre bati bä nuäre nünanka Moab yebiti (Números 22:1-7; 31:15, 16; Apocalipsis 2:14).

3. ¿Balaam kö okwä mikani yebiti käbä namani ño?

3 ¿Kö okwä yebiti käbä namani ño? Käbä namani krubäte, ñobätä ñan aune nitre kwati krubäte nakani kö okwä yete, ‘namanintre meritre Moab yebe’. Nitre Moab nämene ngöbö mike täte ye mikani täte kwetre arato, ñodre Baal de Peor, ye ngöbö käme jondron mikaka ere o, ni nemen jabe ngöböi. Ye köböite, nitre 24,000 murie ketani Kä Käbämikani ietre ye ken. ¡Kukwe tare krubäte namani bare! (Números 25:1-9.)

4. ¿Ñobätä nitre Israel kwati ja mikani gure ngwarbe?

4 ¿Dre köböite kukwe tare ye namani bare arato? Dre nämene nitre Israel brukwäte yekwe töi mikani kukwe ye nuainne. Jatanintre Jehová tuenmetre ye köböite  töi namani käme, niarakwe jondron nuainbare kräketre ye ñaka ngwani törö kwetre jai: ye abokän mikani kwäre kwe Egipto, kä ngwarbe nötare yekänti bukani kwe aune jie ngwani kwin kwe bätä kriemikani kwe nemen Kä Käbämikani ietre yekänti (Hebreos 3:12). Kukwe tare ye nämene apóstol Pablo töite yebätä tikabare kwe: “Nitre ñaka gure metre nemen jabe ye nikwe ñaka nuaindre, niaratre ruäre ñaka gure metre namanintre ni madabe ye kwrere, ye köböite nitre 23,000 krütani köböitibe” (1 Corintios 10:8, TNM). *

5, 6. ¿Kä kiare Moab yekänti nitre Israel ja mikani ngite ye tä dre driere nie?

5 Kukwe nakaninkä mikata gare tärä Números yebätä, ye erere ben ni Ngöbö mikaka täte tä ja tuin kä nengwane. Ñodre, Kä Käbämikata nie ye ken ni nibira, akwa kä ye bäri kri (1 Corintios 10:11). Nitre Moab töi nämene ye erere, kä nengwane bäri nitre töita rababätä jerekäbe jabe ye ngätäite nita nüne. Ne madakäre, ja mika gure ngwarbe ye kö okwä kwrere, yete nitre Israel nakani, ye arabe te nitre kristiano kwati tä nakain kä kwatire kwatire te (2 Corintios 2:11). Zimrí ñaka jakaibare nikani meri Madián ngwena ja gwirete nitre Israel ngätäite ta, ye erere nitre ruäre tärä nitre mada töi mike jondron blo nuainne konkrekasionte (Números 25:6, 14; Judas 4).

6 Nikwe ngwandretari jai: “¿‘Kä kiare Moab’ kä nengwane yekänti ja tuin tie? ¿Kä mrä käbämikata ye tuin menteni tie?”. Ye erere ngwane, nikwe ja di ngwandre Ngöbö tarere jankunu aune kukwe ne mikadre täte:  “Nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere munkwe ñaka nuain” (1 Corintios 6:18, TNM).

Kä kiare Moab bä mikani

¿NITRE ÑAKA GURE METRE NEMEN JABE YE DRE GÄRÄTÄ?

7, 8. ¿Bibliabätä nitre ñaka gure metre nemen jabe nieta ye dre dre gärätä, aune nitre kätä nuainne yebätä kukwe meden tä nemen bare?

7 Nitre ñaka gure metre nemen jabe nieta Bibliabätä (kukwe griegore pornéia), ye abokän ni ñaka gure metre Ngöbö okwäkänti nemen jabe o kukwe keta kabre kämekäme nuainta jabe meden gärätä. Ñodre, nitre tärä gure metre akwa nemen ni madabe, ni brare aune meri kaibe nemen jabe, o ni rabadre ni nemen bati bati ni madabe ngwian täri yebe. Ni brare o meri ben ni ñaka ja mäkäninte yebe küdredre jabätä kadabiti ni tarei yebätä aune ni rabadre ben ja ngrä yekri o ni tarei ye nuadre jai kwärikwäri. Nitre brare o merire ja erebe käkwe ye erere nuaindre jabätä kwärikwäri o ye erere nuaindre jondron nire yebe angwane ye käme krubäte arato. *

8 Biblia tä mike gare metre: nitre ñaka gure metre nemen jabe yekwe ja nire käre ye ñaka rabai (1 Corintios 6:9; Apocalipsis 22:15). Kä nengwane, kukwe tare rabai bare krubäte bätätre arato. Ñodre, diankata konkrekasionte. Töita nemen nike, ja ñaka nemen ruin ütiäte ietre aune ni mada ñaka tärä nemen tö ngwen ietre, ne madakäre, tätre ñäke jai muko kwe yebe, meri ñaka tö monso ngübai akwa tä nemen murore, bren käme tä neketekä bätätre aune ruäre tätre krüte (ñäkädre Gálatas 6:7, 8  yebätä). * ¿Ni törba kukwe tare krubäte ye diain ja käne? Tare krubäte, akwa nitre ruäre töita nemen kena kukwe käme nuainbätä ye ngwane, ñaka tätre töbike ja tare nikai kwetre yebätä, ñodre tätre ni üai butiere ye mrusaire.

NI ÜAI BUTIERE TUADRE: YE TÄ NI TÖI MIKE RABABÄTÄ JABE

9. Ni üai butiere tuadre ye ñaka käme nitre ruäre tä niere, ¿kukwe ye metre? Mä raba mike gare.

9 Juta keta kabre känti, ni üai butiere ye mikata tuare kä jökrä känti ni töi mikakäre nemen jerekäbe jabe,  ni üai dianinkä butiere bä mikata tuare, tikani kukwere aune nieta kukwere kukwe nuadre. Ni üai butiere ja mikani bätäkä ngwarbe bämikata tuare o ni nibu o ni mada kabre nemen jabe kämekäme krubäte bämikata tuare. Jondron ne mikata tuare täräkwata rürübäinta yekänti, canción yete, mikata tuare televisionte aune Internet käi keta kabre yete. Jondron ye ñaka käme nitre ruäre tä niere, ¿kukwe ye metre? Ñakare. Nire nire tä jondron ye mike ñärärä ye raba töi mike käre küdrere akwle jabätä aune töi mike ‘kukwe gaidre krubäte ye aibebätä’. Ni nemen jabe ye aibebätä töi raba nemen, töi raba nemen jondron käme krubäte nuainbätä, raba nemen rubun muko kwe ye kräke, aune raba ja tuenmetre arato (Romanos 1:24-27; Efesios 4:19). * Ni nemen jabe ye aibebätä nitre töita ye ni ja tötikaka kukwe yebätä käkwe bämikani cáncer ye kwrere: “Nirien jankunu mentokwäre, ñaka nökröte bäsi, aune ñaka nuäre kräkäi mikadre o diankakäre täte”.

Ni tuin ni mräkätre gwi yei yekänti computadora mikadrekä kukwe känänkäre Internet yete

10. ¿Santiago 1:14, 15 yekänti kukwe nieta ni jie ngwankäre ye ni raba nuainne ño? (Recuadro “ Ja di ngwani kwe ja ngwankäre kwin” ye mikadre ñärärä arato.)

10 Santiago 1:14, 15 yekänti kukwe nieta ye ngwandre törö jai: “Kukwe kämekäme käta ni nuente ja käne, ye abko kukwe käme mdei ni töibtä tä ni nuente ja käne, käta ni näkwite ja kukwäre. Yebti kukwe kämekäme mdeita nebe nie, ye erere nita niken nuene angwane, nita ja mike ngite Ngöbö rüere angwane, kukwe kämekäme ye aibe jiebti nita niken nakwen janknu. Nita ja mike ngite täte jökrä Ngöbö rüere, ye dokwäre abko nita krüte”. Kukwe ye ñaka rabadre bare nibätä yekäre, ¿nikwe dre nuaindre ni törbadre kukwe käme nuaindi ye ngwane? Nikwe ja töi kwitadre drekebe ngwarbe aune kukwe ye diandrekä ja töite. Ñodre, nitre ja demaine,  nemen jabe üaibätä ni okwä matadre ye ngwane, ¿dre nuaindre? Jötrö ngwarbe nikradre mento, computadora ötadrete, canal tuata televisionte ye kwitadre... Nikwe ja di ngwandre ne kwe jondron käme ye ñaka ni töi mikadre käme (ñäkädre Mateo 5:29, 30 yebätä). *

11. Ni töi rabadre jondron kämebätä angwane, ¿nita tö ngwen Jehovai ye nikwe bämikai ño?

11 Ni ño ye gare bäri kwin Jehovai ni kräke. Kukwe metrebätä tä kukwe ne ribere nie: “Ye medenbätä, jondron [...] tä mun ngrabare ye jökrä munkwe dianka jabätä ye abokän nitre ñaka gure metre nemen  jabe, jondron kämekäme nuainta, ni tö rababätä krubäte ni madabe, ni tö jondron kämekäme nuaindi aune ni jondron ribere bäri jai, ye abokän jondron ngwarbe mikata ngöböre jai” (Colosenses 3:5, TNM). Erametre, ñaka nuäre ja ngübadrebiti kukwe ye ererebätä. Akwa ni Rün kä kwinbiti ni ngübarebätä bätärekä aune ni tarekä ye tä ni dimike (Salmo 68:19). Yebätä, ni töi rabadre  jondron kämebätä angwane, nikwe drekebe ngwarbe “Ngöbö di kri” ye kärädre ie, aune ja di ngwandre ja töi mike kukwe madabätä (2 Corintios 4:7; 1 Corintios 9:27; recuadro “ ¿Ti raba jondron käme ye tuenmetre ño?”, ye mikadre ñärärä).

12. ¿Ni “brukwä” nieta ye dre gärätä, aune ñobätä nikwe kriemikadre?

12 Salomón ni töbätä tä niere nie: “Jondron mada [...] ye jökräbiti ta, mäkwe ja brukwä ye kriemika, ñobätä ñan aune yete ja nire tä” (Proverbios 4:23). ¿Nikwe ja “brukwä” meden kriemikadre? Ye abokän dreta ni brukwäte, o nita ño metrere Ngöbö okwäkänti meden gärätä. Ye meden mikata ñärärä Jehovakwe ni “brukwä” yete, nita ja bämike ño ni mada okwäte ye ñan ai köböire ja nire käre rabai nikwe. Kukwe ne metre aune ütiäte krubäte. Nikwe ja brukwä kriemikadre yekäre, ja ngwandre Job ye erere, niarakwe kukwe ükaninte metre ja okwä yebe ne kwe ñaka rabadre meri mada mike ñärärä jire ja töi mikakärebätä (Job 31:1). Salmista erere nikwe oradre Ngöböi: “Ti okwä mike nikren kä madakänti ne kwe ñaka matadre jondron käme yebätä” (Salmo 119:37).

DINA ÑAKA TÖBIKABARE METRE

13. ¿Nire abokän Dina, aune ñobätä ñaka töbikabare metre kwe ja ketamuko känänkäre?

13 Nikwe mikaba gare jai kapitulo 3 yebätä erere, ja ketamuko nikwe ye raba ni töi kwite, kukwe kwin o kukwe käme nuainkäre (Proverbios 13:20; ñäkädre 1 Corintios 15:33 yebätä). Ye erere namani bare Dina Jacob ngängän yebätä (Génesis 34:1). Niara ngübabare kwin, akwa ja töi mikani kwe ja mäke monsotre merire Canaán yebe, nitre Moab ye erere arato, nitre ye kädrie nämene ja mika gure ngwarbe yebiti (Levítico 18:6-25).  Yebätä, ¿nitre brare nünanka yete yei Dina jutuadre angwane töbikadre ño kwetre? Nuäre töi kwitadre kräketre rabadre tuin ietre. Siquem, “mika nämene ütiäte mräkä rünkwe ngätäite”, yekwe töbikabare ye erere arato (Génesis 34:18, 19).

14. ¿Dina ñaka töbikabare metre ye köböite kukwe meden tare namani bare?

14 Ye bitikäre, Siquem namani gare Dina ie. Niara ñaka tö namani rabai ni brare ben. Akwa Siquem abokän tö namani rabai meribe. Bati, namani nemen ngwarbe, yebätä nitre mada Canaán ye erere ja ngwani kwe: monso merire ye ñan tö namani rabai ben akwa ‘jänikani kwe’ aune ‘ja dibiti mikani kwe jabe’. Ye bitikäre, Dina ‘namani tuin kwin ie’, akwa yebiti ñaka kukwe käme nuainbare kwe ye kwitani jire (ñäkädre Génesis 34:1-4 yebätä). * Aune Dina ñan aibebätä kukwe tare namani  bare, ñakare aune ja ketamuko käme känänbare kwe ye köböite kukwe tare namani mräkätre jökrä ye kisete aune ja namani ruin käme ietre (Génesis 34:7, 25-31; Gálatas 6:7, 8).

15, 16. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni rabadre töbätä metre? (Recuadro “ Texto töibikakäre” ye mikadre ñärärä.)

15 Dina ñaka kukwe kwin nuainbare, yekwe kukwe ütiäte driebare ja töi kräke ie. Akwa, ye erere ñaka rabadre bare nibätä. Jehová tare nikwe, yebätä niara tä kukwe niere ye erere nita nuainne, ñodre, nikwe “[nändre] ni töbätä ben” (Proverbios 13:20a). Käre nikwe Ngöbö mikai täte angwane, ‘ji meden jondron kwin kräke’ ye rükai gare nie, aune kukwe keta kabre tare ñaka rabai ni kisete (Proverbios 2:6-9; Salmo 1:1-3).

16 Ye erere, nire nire tö ja tuai töbätä ye Ngöböta mike töbätä. Akwa ni rabadre töbätä yekäre, oradre aune ja tötikadre Bibliabätä bätä ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä tätre tärä sribere yebätä ja tötikadre (Mateo 24:45; Santiago 1:5). Ne madakäre, ja töi mikadre bobre aune kukwe Bibliabätä ye kadre ngäbiti (2 Reyes 22:18, 19). Kukwe ne bämikakäre, ani töbike kukwe nebätä. Ni brukwä ye ni ngökö aune nemen ngwarbe krubäte ye gare ni jökrä ie (Jeremías 17:9). Akwa, mäträdre nibätä aune kukwe niedre nie ni dimikakäre ye ngwane, ¿nita ja töi mike bobre aune nita kain ngäbiti, o nita ja tuenmetre ngökadre ni brukwä yei?

17. ¿Ni rüne bätä ngängän kwe raba ja tuin kukwe meden ben, aune rün raba blite ño ben?

17 Ani töbike kukwe nebätä: ni rüne ñaka ngängän kwe tuenmetre näin kaibe monso bati kukwebätä ben, ni mada rikadre mukore angwane raba tuenmetre näin  jabe. Ngängän niedre ie: “Akwa, tata, ¿akräke mä ñaka tö ngwen tie? ¡Nunkwe ñaka kukwe käme nuaindi!”. Erametre, Jehová tare monso yekwe aune töita kukwe kwin nuainbätä, akwa ¿niara ‘tä ja ngwen töbätä metre’ aune “nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere ñaka [tö] nuain” ni raba niere? ¿O ñaka töbike metre yebätä tä ‘tö ngwen ja brukwä jeñe yei’ ni raba nütüre? (Proverbios 28:26.) Kukwe mada Bibliabätä ni jie ngwankäre raba ni rüne ye dimike blite ngängän yebe kukwe yebätä (Proverbios 22:3; Mateo 6:13; 26:41 mikadre ñärärä).

NITRE ÑAKA GURE METRE NEMEN JABE YE ERERE JOSÉ ÑAKA NUAINBARE

18, 19. ¿Kukwe medenbiti José nuaninte, aune ja töi mikani ño kwe kukwe yebätä?

18 Monso bati nämene Ngöbö tarere yekwe kukwe kwin krubäte bämikani aune nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere ñaka nuainbare kwe. Ni ye abokän José, Dina ngwai rün yekri (Génesis 30:20-24). Ngwai kwe ñaka töbikabare metre ye köböite kukwe tare namani bare ye tuani kwe nämene chi ye ngwane. Nämene klabore Egipto aune ‘köbö kwatire kwatire’ te Potifar muko namani nike ne kwe rabadre ben, akwa kukwe namani bare ngwaibätä ye nämene törö ie aune ja töi mikani kwatibe kwe Ngöbö tarere jankunu yekwe kriemikani. Nämene klabore, yebätä ñaka rabadre sribi tuenmetre aune nikenta. Yebätä ñaka kä jürä ngwandre kwe jabätä aune ja ngwandre töbätä kwe ja tuakäre kukwe yebe. Ye erere nuainbare kwe, batire batire meri ye namani nike rabakäre ben ye ngwane niarakwe ñaka nuainbare, aune  mrä, ngitiani ngänikaire (ñäkädre Génesis 39:7-12 yebätä). *

19 Ani töbike kukwe nebätä: niara tädre mantre jetebe töbike meri yebätä, o ja bämike nemen meri yebe akräke, ¿ja ngwandre dite kwe kukwe yebätä? Ñakare. Josekwe ñaka ja töi mikani kukwe käme yebätä aune nämene ja mäke Jehovabe ye nämene ütiäte krubäte kräke. Ye erere mikani gare kwe kukwe niebare kwe Potifar muko ie ye ngwane: “Ti bäkänkä [...] jändrän jökrä mikani gare kwe tie aisete, ni mda ñakare jire, ie jändrän ne gare bäri ti ngwä. Akwa mä abko Botibar nän muko. Mä aibe abko, mikani gare ñakare kwe tie. [...] ¿Drekäre tikwe ja mikadre ngite kore Ngöbö rüere?” (Génesis 39:8, 9, JK).

20. ¿Jehovakwe José dimikani ño?

20 José nämene nüne mente mräkätre yebätä, akwa nämene ja ngwen metre mantre jetebe, ¡ye käi namani  juto krubäte Jehovabätä! (Proverbios 27:11.) Ye bitikäre, José kitani ngite, akwa Jehovakwe dimikani ne kwe mikadre kwäre aune rabadre sribikä bäri ütiäte bätä jondron jökrä kwetadre Egipto ye mikadre niara kisete (Génesis 41:39-49). Kukwe nuainbare kwe ye tä Salmo 97:10 ye mike gare metre: “Mun Jehová tarekä, munkwe ja brukwä mika kukwe käme ye rüere. Nitre niara mikaka metre täte ye niarata ngübarebiti; ni käme ye kisete tä mike kwäre”.

21. ¿Monso brare nünanka África ye nämene kukwe Bibliabätä mike metre täte ye bämikani ño kwe?

21 José erere, kä nengwane nitre kristiano kwati tä kukwe ne mike täte: ‘Munkwe ja brukwä mika kukwe käme ye kräke, aune munkwe kukwe kwin ye taredre’ (Amós 5:15). Ñodre, monso brare nünanka África tä niere, monso merire nänkä kwelate ben tö namani rabai ben ne kwe niarakwe dimikadre examen matemáticas yebätä. “Tikwe ñakare nieba bengwairebe ie, nieta kwe. Tikwe kukwe Ngöbökwe ye mikaba täte, ye köböire tikwe ja ngwanba metre, ye abokän bäri ütiäte ti kräke oro kä jökräbiti tibien yebiti ta.” Ni raba “kä ngw[e]n nuäre jabtä ja mikakäre ngite”, akwa kä rabai nuäre jötrö nibätä, aune ye bitikäre kukwe tare rabai ni kisete (Hebreos 11:25). Ne madakäre, nikwe Jehová mikai täte angwane kä rabai juto kärekäre nibätä, ye erere jondron mada ñaka tärä jire chi (Proverbios 10:22).

NI RÜN IE NI TUIN BOBRE KÄTÄ NI DIMIKE

22, 23. a) ¿Ni ja mikadre ngite krubäte ye ngwane kukwe ye ükate ñaka raba jire? b) ¿Nire raba ni ja mikaka ngite ye dimike?

22 Ni jökrä ja mike ngite, yebätä nikwe ja di ngwandre jondron käme ye diankakäre ja töite aune Ngöbö tä dre ribere nie ye erere nuaindre (Romanos 7:21-25). Ye gare Jehovai, ñobätä ñan aune “ni abokän dobro ye törö ie”  (Salmo 103:14). Akwa, ¿ja mikadre ngite krubäte ngwane? ¿Kukwe ye ükate ñaka raba jire? Ñakare. Erametre,  kukwe tare raba nemen ni kisete, namani bare rei Davidbätä ye erere. Akwa, nikwe “ja mikani ngite [...], ye [nikwe] nie[dre]” aune ja töi kwitadre angwane, Ngöböta “biarebe ja mika ngite ye juankäre ta” nibiti (Salmo 86:5; Santiago 5:16; ñäkädre Proverbios 28:13 yebätä). *

23 Ne madakäre, Jehovakwe ‘nitre brare’ kädekani konkrekasionte ni dimikakäre, nitre oveja ngübaka tätre juto ni dimikakäre aune tö nuaindi arato (Efesios 4:8, 12, TNM; Santiago 5:14, 15). Nikwe ja mikadre ngite ye ngwane, ni dimikai kwetre ja mäketa kwin Ngöböbe aune kukwe keteiti nuainne ne kwe nikwe ñaka kukwe käme ye nuaindreta. ¿Kukwe meden? ‘Kukweta nüke gare.’ (Proverbios 15:32.) ¿Ni raba ne nuainne ño?

‘TÖBIKE KWIN METRE’

24, 25. a) ¿Ni bati kädrieta Proverbios 7:6-23 ye “ñaka töbike kwin metre” ye bämikani ño kwe? b) ¿Ni raba nemen ño ‘töbike kwin metre’?

24 Biblia tä blite ni “ñaka töbike kwin metre” yebätä, aune ni ie “kukweta nüke gare” yebätä arato (Proverbios 7:7). ¿Nire abokän ni “ñaka töbike kwin metre”? Ni ie kukwe meden kwin aune meden käme ñaka nüke gare kwin bätä töbika ñaka gare kwin ie meden gärätä, töi ñaka täte kukwe ja üairebiti o ñaka sribi Ngöbökwe nuainne bökän. Yebätä, drekebe ngwarbe raba ja mike ngite krubäte, monso bati kädrieta Proverbios 7:6-23 ye kwrere. Aune, ¿nire abokän “töbike kwin metre”? Ni ye abokän tö ja brukwä tuai kwin Ngöbö okwäkänti, yebätä tä ja tötike käre Kukwe Ngöbökwe yebätä aune tä nuainne orasion yebiti. Ja mike ngite, akwa tä  ja di ngwen ne kwe töita ño, töita drebätä, ja ruin ño ie aune töita dre nuainbätä ye jökrä tä nuainne ne kwe matadre kwin Jehovabätä. Yebiti tä mike gare tä “ja nire tarere akwle”, ye abokän, tä jondron kwin nuainenta ja kräke aune tö “jondron kwin” tuai nemen jakwe (Proverbios 19:8).

25 Nikwe ngwandretari jai: “¿Kukwe nieta Ngöbökwe ye bäri kwin, aune ye erere tikwe nuaindi angwane kä rabai juto krubäte tibätä ye gare metre tie?” (Salmo 19:7-10; Isaías 48:17, 18). Kukwe ye ñaka metre ni kräke angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe ñaka Ngöbö kukwei mikadre täte ye ngwane, dre rabadre bare nibätä yebätä töbikadretari. Ne madakäre, “Jehová mik[adre] gare jai aune niara töi kwin ye rabadre gare nie” ye ütiäte krubäte, kukwe metre ye ererebätä nikwe nünandre aune kukwe kwin, metre, deme, bä nuäre aune bökän yebätä ja töi mikadre (Salmo 34:8; Filipenses 4:8, 9). Nikwe ja di ngwain bäri angwane, Ngöbö rabai bäri tare nikwe, jondron tuin kwin ie ye rabai bäri ütiäte ni kräke, aune jondron tuin blo ie ye jökrä kräke ni brukwä rabai bäri. Ani José ngwenta törö jai. Ñaka nämene bäri dite ni mada yebiti ta, akwa “nitre ñaka gure metre nemen jabe ye erere [ñaka nuainbare kwe]”. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehová tuanimetre kwe ja töi ükete aune ja brukwä mike dite. Ye erere nikwe nuaindre arato (Isaías 64:8).

26. ¿Kukwe meden ütiätebätä nikwe ja tötikai ja känenkäre?

26 Ni tarei ye ñaka mikani jadakakäre o kä ngwankäre juto jerekäbe jabätä ye nikwe ngwandre törö jai. Ye Jehovakwe mikani ne kwe nitre ja mäkäninte rabadre monso ngübare aune kä ngwen juto jabätä kaibe kwärikwäri (Proverbios 5:18). Ja mäkäteta ye tuin ño Ngöböi yebätä ja tötikai kapitulo ketebu ja känenkäre yebätä.

^ párr. 4 Nitre kukwe ükatekä käkwe nitre ‘ji dokwä ngwanka’ mil krati näre murie ketabare aune Jehovakwe nitre mada murie ketabare ye täinta keteitibe abokän mikata gare tärä Números yebätä (Números 25:4, 5).

^ párr. 7 La Atalaya 15 julio 2006, nitre testiko Jehovakwe kätä sribere “Preguntas de los lectores” yekänti, jondron kämekäme nuainta aune kukwe gaidre krubäte nuainta ye dre dre gärätä mikata gare bäri.

^ párr. 8 Gálatas 6:7, 8, (NGT): “Ñan ja ngöka. Ngöböbätä ni ñan raba ja denkä, ñobätä ñakare angwane jondron jökrä nikwe nökadi, ye arabe nikwe ngwä diainta gwä. Ñobätä ñakare angwane nita jondron nökö ja ngätä kräke; ja ngätäbiti jondron ngütiete diainta jai. Akwa nita jondron nökö Ngöbö murie kräke, Ngöbö muriebiti ja nire käre diainta jai”.

^ párr. 9 Küdreta akwle jabätä ye kädrieta apéndice, “Küdreta akwle jabätä ye tuanmetre raba ño” yebätä.

^ párr. 10 Mateo 5:29, 30, (TNM): “Ye medenbätä, mä okwä ruinkri tä mä ngwen ngoto ritete, ye mäkwe dianka jai aune mäkwe kitaka, ñobätä ñan aune bäri kwin, mä ngrabare keteiti riadrete aune ñaka mä ngrabare ngöi jökrä kitadre Gehena yete. Arato, mä kise ruinkri tä mä ngwen ritete, ye mäkwe tikaka aune mäkwe kitaka, ñobätä ñan aune bäri kwin, mä ngrabare keteiti riadrete aune ñaka mä ngrabare ngöi jökrä kitadre Gehena yete”.

^ párr. 14 Génesis 34:1-4, (JK): “Abti bati Jakobo ngängän Leakwe kä dian nämane Dina abko, nikani basare kaibe kukwe muko merire merire ie kä ye känti. Angwane Dina namani tuen kuin Sikenye. Siken ne abko ni jebeo kä dian nämane Jamor ngobo. Jamor nämane gobrane kä ye känti. Dina namani tuen kuin Sikenye, aisete nikani, käkwe Dina kani jae, bti mikani ja ken kwe. Sikenye Dina namani tuen kruin, aisete niara rabadre tare arato Dinakwe, ie niara tö namani, käkwe niebare krörö rün Jamorye: Meri ne rabadre tibe, ie ti tö, aisete nän ti kobaire rünbe, niebare Sikenkwe rünye”.

^ párr. 18 Génesis 39:7-12, (JK): “Aisete niarakwe sribibarera bä raire amne, Botibar merie namani ja känene ben, käkwe niebare ie: Ti tö rabai mabe, aisete ari ti kaen ngäbti, niebare kwe Joseye. Abtä Josekwe niebare mda ie: Ti bäkänkä Botibarkwe ti mikani jändrän jakwe ngibiabtikä jökrä nete. Ye abko tita ngibiarebti kuin kräke, aisete niarata dikekä jäme kwäräkwärä. Mdakäre abko, Botibarkwe ti mikani sribire nete angwane, jändrän jökrä mikani gare kwe tie aisete, ni mda ñakare jire, ie jändrän ne gare bäri ti ngwä. Akwa ma abko Botibar nän muko. Ma aibe abko, mikani gare ñakare kwe tie. ¿Ye ño räbäre abko, tikwe ma kadre ngäbti, ie ma tö nibi yere? ¿Drekäre tikwe ja mikadre ngite kore Ngöbö rüere? Aisete tikwe ñan ma mika ja ken, niebare Josekwe Botibar merieye. Akwa Botibar nän muko abko, namani näin kisere köbö kwatirekwatire Jose jiebti ja kamna ngäbti ie. Akwa Jose abko, namani kä mikekä jirekäbe niara ngäniene. Te bati Jose nikani sribikäre gwita temen angwane, sribikä mda mda ñakare gwi. Ye btäräbe Botibar nän muko, ie Jose neketaninte dän ngutubti, käkwe niebare ie: Ti tö rabai mabe, aisete ari ti kaen ngäbti gwängwarbe, niebare kwe ie. Akwa Jose abko käkwe ja täkäninte mentokwäre, nikani betekä se kwrere meri ye ngäniene, akwa dän ngutu btä, ye aibe abko, namani Botibar nän muko kisete”.

^ párr. 22 Proverbios 28:13: “Nire kätä ja mika ngite ye üke yekwe kukwe kwin ñaka rabai, akwa nire käkwe mikai gare bätä tuainmetre kwe ni ye rabaita tuin bobre”.