“Munkwe nünanka dite [...] Satana rüere angwane, gitiadi.” (SANTIAGO 4:7.)

1, 2. ¿Nitre tä ja ngökö ñöte ye käita nemen juto nire nirebätä?

¿MÄTÄ mekerabe Jehová mike täte? Ye erere ngwane, kukwe kädrieta nitre ja ngökaka ñöte kräke yebätä mä kwanina bä kabre. Mä kwanina bä kabrebätä, akwa nitre tä ja ükete täkärä kena yekänti gätä kri yete aune tätre nüke krö ja kukwei kitakakäre nitre kwati okwäbiti ye käita nemen juto mäbätä. Tätre ye nuainne angwane, kise metata gwaire kä jutobiti aune nitre ruäre okwä ñöita nen. ¡Nitre mada tä ja mike Jehovakri ye käita nemen juto nibätä!

2 Nitre tä ja ngökö ñöte ye nita mrusaire nane nane kä kwatire kwatire te. Akwa, angeletre ye tätre mrusaire bä kabre. ¿Bämän kratire kratire nitre kwati käbiti tibien tätre ja mike Ngöbökri ye “käita nebe nuäre [...] [bätätre] kä käinbti” ye ni raba bämike ja töite? (Lucas 15:7, 10.) Erametre, juta Jehovakwe tä nirien bäri kä tibienbätä ye käita nemen juto bätätre (Ageo 2:7).

DIABLU TÄ NÄIN “KWRA LION [...] NGWÄNE KRIKRI, [...] YE KWRERE”

3. ¿Ñobätä Satana tä näin “kwra lion [...], tä niken ngwäne krikri, [...] ye kwrere”, aune tö dre nuaindi?

3 Akwa nitre kwati tä trökwite jondron käme kä nebätä yei aune tätre ja ngökö ñöte ye käi ñaka nemen  juto nitre jökrä üaire yebätä. Chokalitre tä rubun krubäte. Aune kukwe ye ñaka mrä, ñobätä ñan aune ni kä tibienbätä ñaka Jehová mikai täte tare bökän kwetre yebätä aune kukwe tare rakaikä bätätre angwane, ñaka ja ngwain metre kwetre niebare Satanakwe (ñäkädre Job 2:4, 5 yebätä). * Yebätä, nire tä ja denkä mento Jehová kräke ye ngwane, Satana ye ni ngökaka bämikata kwe, tä mete ngwärebätä ye kwrere. Bämän kratire kratire Diablu metata ngwärebätä, yebätä “kwra lion [...], tä niken ngwäne krikri, [...] ye kwrere” tä rubun krubäte “ni känene juankäre ngwarbe [ja üairebiti]”  (1 Pedro 5:8). Yekäre, tä ja di ngwen ne kwe nikwe ñaka ja mäkädre kwin Ngöböbe o nikwe tuanemetre (Salmo 7:1, 2; 2 Timoteo 3:12).

Ni iti tä ja denkä Jehová kräke aune tä ja ngökö ñöte ye ngwane, Satana ye ni ngökö bämikata kwe

4, 5. a) ¿Jehová ñaka Satana tuenmetre kukwe meden ketebu nuainne? b) ¿Biblia tä kukwe meden käbämike nitre kristiano ie?

4 Satana “kwra lion [...] ngwäne krikri” rubun krubäte, akwa nikwe ñaka jürä ngwandre jabätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehová ñaka tuenmetre kukwe ketebu nuainne. ¿Kukwe meden? Kena, ñaka raba jire juta Ngöbökwe ye gainte jökrä. Kukwe ne gare Satana ie, ñobätä ñan aune nitre kristiano metre “kwati krubäte” rabaite nire ja “tare nik[ai] kri” ye bitikäre niebare Jehovakwe, aune tä kukwe niere ye erere nemen bare (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 7:9, 14, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

5 Ketebukäre, nire tädi Jehová ken ye Satana ñaka raba murie kete ja üairebiti. Azarías ni Ngöbö kukwei niekä kukwe niebare rei Asá ie yebiti kukwe ye mikani gare metre kwe: “Munta ja kete Jehovabe angwane niara tädi mun ken” (2 Crónicas 15:2; ñäkädre 1 Corintios 10:13 yebätä). Nitre kwati ñaka ja tuanimetre ganaindre Satana ie kädrieta Bibliabätä (Hebreos 11:4-40). Ni tädi Ngöbö ken niaratre erere angwane, ñan nikwe ja mikai jerekäbe ni rüe käme ye rüere ñakare aune nikwe ganaindi. Ye erere Biblia tä niere metre nie: “Munkwe nünanka dite [...] Satana rüere angwane, gitiadi munbtä” (Santiago 4:7).

“ÜAI KÄMEKÄME [...] ABKO RÜERE NITA RÜRE”

6. ¿Satana tä dre nuainne ni kristiano itire itire ganainkäre?

6 Mikata gare erere, Diablukwe ñaka juta Ngöbökwe ye ganaindi jire. Akwa nire ñaka ja ngübarebiti ye raba murie kete ja üairebiti. ¿Raba nuainne ño? Ñaka raba  mike ja mäke kwin Ngöböbe murie ketakäre ja üairebiti. Yekäre, tä kukwe tare mike ni rüere, tä rüre ni itire itire ben aune tä kö okwä mike ni ngökakäre. Ani kukwe ketamä ne kädriere.

7. ¿Ñobätä Satana tä ja di ngwen bäri kä nengwane kukwe tare nuainkäre juta Ngöbökwe yebätä?

7 Tä kukwe tare mike ni rüere. Apóstol Juan niebare “kä ngöi jökrä tä Diablu kisete” (1 Juan 5:19, NGT). Kukwe nebiti nitre kristiano metre mikata mokre. Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye tä Satana kisete, ye medenbätä bäri tä ja di ngwen kukwe tare nuainne juta Jehovakwe yebätä, nitre ye abokän käre tä kwärberebätä (Miqueas 4:1; Juan 15:19; Apocalipsis 12:12, 17). Kä nebera chi käne, yebätä tä bäri rubun krubäte aune tä ja di ngwen bäri ni rüere. Kä nengwane tä rüre mrä nibe, aune tä nuainne bäri ja dibiti ni gatekäre.

8. ¿Nita “rüre” chokalibe mikani gare Pablokwe kukwe griegore yebiti ye tä dre driere nie?

8 Tä rüre ni itire itire ben. Pablo tikabare nitre kristiano ie: “Üai kämekäme tä dikekä kabre käinta [...] abko rüere nita rüre” (Efesios 6:12). ¿Nita “rüre” niebare kwe yebiti dre mikani gare kwe? Kukwe griegore niebare kwe ye abokän ja metata ja ken kwärikwäri meden gärätä. Kukwe nebiti, Pablo mikani gare ni itire itire tä rüre chokalitre yebe. Juta ruäre känti chokalitre mikata era jai o ruäre känti mika ñaka era jai, akwa kä jökrä känti nita rüre bentre. Nikwe ja dianinkä Jehová kräke ye ngwane, kä ketakata ja metakäre yete nikwe ja kitani ye kwrere ye nikwe ngwandre törö jai. Ye medenbätä, nikwe ja ngökani ñöte ye ngwane, ja metata metre kusobiti ye kwrere nita ja mete. Yebätä nitre kristiano Éfeso ja ngwandre dite niebare Pablokwe bämä ietre (Efesios 6:11, 13, 14).

9. a) ¿Ñobätä Satana aune chokalitre tä kukwe keta kabre “mik[e] [ni] rüere”? b) ¿Ñobätä Diablu tö ni töi juain ngwarbe, aune ni raba ja mike ño rüere? (Recuadro “ ¡Ja ngwandre mokre kukwe satanakwe yebiti!” ye mikadre ñärärä.) c) ¿Kö okwä medenbätä nibike ja tötike?

 9 Tä kö okwä mike ni ngökakäre. Satana tä “kukwe mik[e] [ni] rüere” yei ni kristiano ñaka ja tuanemetre ganaindre niebare Pablokwe (Efesios 6:11). Diablu aune chokalitre ñaka tä ni ngökö kukwe keteitibebiti, ñakare aune kukwe keta kabrebiti tätre nuainne. Ñobätä tätre nuainne ye gare ietre. Nitre kristiano ruäre tätre ja ngwen dite kukwe ruärebätä, akwa kukwe madakänti tätre nakain kö okwäte ye tuin ietre. Yebätä, nita dre nuainne ye tätre mrusaire. Kukwe medenkänti ni ñaka dite ja üairebiti ye niaratre töta gai ni juankäre tibien. Akwa, ni ñaka raba nakain jäme ietre, ñobätä ñan aune tätre kukwe meden medenbiti ni nuinte ye Biblia tä niere nie (2 Corintios 2:11). Jondron tua töta nemen krubäte jakwe, ja ketamuko käme aune nitre nemen jerekäbe jabe ye kö okwä kwrere nikwe mikanina gare jai tärä nebätä. Ani blite kukwe madabätä: ja mäkätä chokabe.

JA MÄKÄTÄ CHOKABE YEBITI NI NGÖKATA

10. a) ¿Ja mäkätä chokabe ye dre dre gärätä? b) ¿Ja mäkätä chokabe ye tuin ño Jehovai, aune tuin ño mäi?

10 Ja mäkätä chokabe ye abokän, ni sukiare, ni ngürüne, blitata ni krütanina ben aune kukwe mada mada ne erere. Nire tä kukwe ne nuainne ye tä ja mäke metre üai käme yebe. Garera nie erere, kukwe jökrä ne tuin “yaidre” Jehovai (Deuteronomio 18:10-12; Apocalipsis 21:8). Ni kristiano rabadre “ja brukwä mik[e] kukwe käme ye kräke” ribeta ni Rün kä kwinbiti yekwe nie, yebätä ni ñaka raba trökwite ie ja mäkäkäre chokabe (Romanos 12:9). Tuin käme krubäte nie.

11. ¿Satana ni töi kwitadre ja mäkätä chokabe yebiti angwane ja rabadre ruin ño ie? Mä raba bämike kukwe keteitibiti.

 11 Erametre, ja mäkätä chokabe yebiti ja mikata Jehová rüere. Yebätä, Diablu tä ja di ngwen ni töi kwite ja mikakäre ngite kukwe yebiti. Tä ni töi kwite ye ngwane, tä ganane. ¿Tä nuainne ño? Ani bämike ni rükä yebätä. Ja tuanemetre kwe töi kwitadre aune ja mikadre kwe rüe yekri angwane, ji dokwä ngwanka mrä kwe ye rabadre kise mete kä jutobiti; aune raba rüe ye kötaire aune ni diani kwe jakri rabadre dikaire trofeo ye kwrere. Ye erere, ni kristiano ja töi mikadre ja mäke chokabe angwane, ja mikadre kwe Ngöbö rüere aune ja mikadre kwe Satanakri. ¡Kä rabadre juto krubäte Diablubätä trofeo ye mikakäre tuare! ¿Ni törba kä mikai juto ye ererebätä? Ñakare, ñobätä ñan aune ni ñaka tö ja mikai Ngöbö rüere.

SATANA TÄ NI TÖI MIKE ÑAKA KUKWE METRE YE MIKE TUIN ERA JAI

12. ¿Kukwe medenbiti Satana tä ni töi kwite ja mäkätä chokabe yebätä?

12 Ja mäkätä chokabe ye tuin käme krubäte nie angwane, nikwe ñaka nuaindi jire chi. Gare Satana ie, yebätä tö ni töi kwitai. ¿Tä nuainne ño? Tä ni töi kwite ne kwe “jondron kwin ye abokän käme aune jondron käme ye abokän kwin” rabadre ruin nie (Isaías 5:20). Kukwe keteitibiti tä ja käbämike krubäte yebiti tä nuainne: tä ni töi mike kukwe metre ye mike tuin ñaka era jai.

13. Satana tä ni töi mike ño kukwe metre ye mike tuin ñaka era jai ye mä raba kädekete.

13 Ye erere Diablukwe nuainbare bä kabre kirabe yebätä ani ja tötike. Kä bä nuäre yekänti, Satanakwe ngwanintari Eva ie: “Kri jökrä nete noko, ¿Ngöbökwe  ñan ngwäkä kwetamna jire chi munye ñan ñan?”. Ye bitikäre, gätäbare angeletrebe kä kwinbiti angwane namani yete aune kukwe ngwanintari kwe Job ni Ngöbö mikaka metre täte yebätä: “¿Ngwarbekäre Job tä Ngöbö mike täte?”. Ye bitikäre, Kristokwe sribi Ngöbökwe kömikani kä tibienbätä ye ngwane, kukwe ne niebare kwe ie: “Mä Ngöbö monsoi bökänä ngwane, jä ne ie ja kwitamana bane”. Ñaka ja gaire yebätä, bämän nikani kräti ta Jehovakwe kukwe ne niebare yebätä blitabare nierare kwe: “Ni ne abra ti Ngobo tikwe. Niara tare kri tikwe. Niara käi nuäre kri tibtä” (Génesis 3:1, Jändrän Kena; Job 1:9; Mateo 3:17; 4:3, NGT).

14. a) ¿Diablu nitre töi kwitanina ño ja mäkätä chokabe yebiti? b) ¿Drebätä nibike ja tötike ja känenkäre?

14 Kirabe nükebe nengwane, Diablu täbe ni nuinte kukwe ye arabebiti. Ñodre, ja mäkätä chokabe yebätä tä ni töi mike bä jene. Ja mäkätä chokabe ye jökrä käme nieta, akwa tä nitre kristiano ruäre töi mike ñaka mike tuin era jai (2 Corintios 11:3). Akwa, ¿ni raba dre niere ietre töi ükatekäre? ¿Dre käkwe ni dimikai ja kriemike kö okwä nebätä? Kukwe ngwantarita ne mikakäre gare jai, kukwe ketebu ben Satana tä kukwe ja mäkätä chokabe ye mrite yebätä ani ja tötike: jondron ja näkwitara aune ja ngübadre kwin.

NI TÖ DRE DRE IE AUNE DRE RIBETA NIKWE JAI YEBITI TÄ NI NUINTE

15. a) ¿Ja mäkätä chokabe ye tuin ño kä Occidente yekänti? b) ¿Ja mäkätä chokabe ye tuin kwin nitre kä nebätä yei ye tä nitre kristiano ruäre töi kwite ño?

15 Ja mäkätä chokabe aune kukwe mada ye erere nuainta bätäkä ngwarbe ye bäri kite ñaka tuin käme nitre ie mantre jetebe, metrere kä Occidente yekänti.  Película, tärä, kukwe mikata tuare televisión yete aune videojuego keta kabre yete ja mäkätä chokabe ye bämikata jondron kwin jadaraka ye kwrere, ñaka blo aune ükateta bäri kwin. Tärä aune película tä blite ja mäkätä chokabe yebätä kädrieta krubäte; aune nitre kwati ie tuin ütiäte. Erametre, chokalitre yekwe nitre töi kwitanina ne kwe kukwe keta kabre nuainta ja mäkäkäre bentre ye ñaka raba kukwe tare mike nemen bare nitre yebätä rabadre ruin ietre. ¿Kukwe ne käkwe nitre kristiano töi kwitanina? Jän. ¿Tä nemen bare ño? Ani bämike, ni kristiano iti käkwe ja mäkätä chokabe tuani película yete käkwe niebare: “Jän, tikwe película ye tuaba, akwa ye ñaka ja mäkätä chokabe metrere ye erere”. ¿Ñobätä töbikadre ne erere ye ñaka kwin?

16. ¿Ja näkwitadre jondron ja mäkäkäre chokabe yebiti ye ñobätä ñaka kwin?

16 Kukwe ja mäkätä chokabe mrusaidre ye ñaka nuainta metre ye erere; akwa yebätä ñaka raba kukwe tare mike ni kisete ni ñan raba nütüre. ¿Ñobätä? Käne, Biblia tä kukwe keteiti mike gare ye nikwe ngwandre törö jai: dreta ni töite ye ñaka raba nemen gare Satana aune chokalitre yei. * Akwa, nita töbike ño aune kukwe medenkänti ni ñaka dite ja üairebiti ye niaratre tö mikai gare jai, yebätä nita dre nuainne, aune ja näkwite drebiti ye jökrä tätre mrusaire. Ye medenbätä, nire ie película, tärä tä blite ja mäkätä chokabe yebätä, sukiatre, aune ni kwrare o kukwe mada ne kwrere ye rabadre tuin kwin angwane, tädre ja mike gare chokalitre  yei. Metrere, kukwe medenkänti ñaka dite ja üairebiti ye mikadre gare kwe ietre. Aune ye köböire niaratre raba ja mike bäri rüere “ja metakäre ja ken kwärikwäri” ben ganainkäre. Ye erere, ja näkwitata kukwe sukiakwe yebiti ye nitre kristiano ruäre töi mikanina krubäte ja mäkätä chokabe yebätä aune mrä nuainbare metre kwetre (ñäkädre Gálatas 6:7 yebätä).

Mä raba bren ye ngwane mäkwe tö ngwan Jehovai

17. ¿Ni bren tä ulire ye ngwane Satana raba nuinte ño ne kwe matadre kö okwäte?

17 Ni tö ja näkwitai ye ñan aibebiti Satana tö ni nuaite, ñakare aune ni tö ja tuai kwin yebiti tä nuainne arato. Ñodre, ni kristiano tädre bren aune kräkä biandre ie ye ñaka rabadre miketa kwin jire chi ye raba mike ulire (Marcos 5:25, 26). ¿Rabadre ulire ye ngwane Satana aune chokalitre raba nuinte ño? Ni ñaka rabadre ‘ja di kärere nitre kukwe käme nuainkä’ yei nieta Bibliakwe ye gare ietre (Isaías 31:2). Yebätä, raba ni bren ye mike töbike krubäte aune “ja di kä[rere] chokai” ja kräkäi mikakäre (Isaías 1:13). Matadre kö okwä yete ye ñaka raba mike ja mäke kwin jire chi Ngöböbe. ¿Raba nemen bare ño?

18. ¿Ni kristiano ñaka kräkä meden kain ngäbiti, aune ñobätä?

18 Nitre Israel jondron nuainbare “ja di kärä[käre] chokai” ye ngwane Jehovakwe niebare ietre: “Munta kise ngökö kunkwäre ye ngwane, ti ñaka mun mike ñärärä. Munkwe orasion nuaindre krubäte, akwa ti ñaka tä kukwe nuin” (Isaías 1:15). Ni ñaka tö ye erere nuaindi. Kukwe käme nuaindre ye köböite Jehová ñaka raba ni kukwe nuin aune ni dimike, ni ñaka tö kukwe ye erere nuaindi jire chi, nita bren ye ngwane bäri nikwe ñaka nuaindre (Salmo 41:3). Ye medenbätä, ¿kräkä biandre nie ye dianinkä chokalitre diebiti rabadre  gare nie angwane nikwe dre nuaindre? Ñaka kadre ngäbiti jire chi (Mateo 6:13). * Ye erere ngwane Jehovakwe ñaka ni tuainmetre jire chi (recuadro “ ¿Kukwe nebiti ja mäkätä chokabe?”, ye mikadre ñärärä).

¿NI RABA KUKWE CHOKALIKWE YE KÄDRIERE?

19. a) ¿Diablukwe nitre ruäre ngökanina ño? b) ¿Ni kristiano metre ñaka rabadre kukwe meden kukwe nuin aune kädriere?

19 Kä Occidente yekänti nitre kwatibätä Satana ye jürä ñaka, akwa kä mada känti jürä nitrebätä. Nitre kwati tä nütüre Satana ye bäri dite krubäte. Ye medenbätä, tätre nüne, mröre, sribire aune kübien kä jüräbe kwärä chokalitre jürä bätätre yebätä. Akwa, chokalitre tä jondron ñan tuabare nuainne bätäkä ngwarbe ye töta nemen kukwe nuai aune kädriei arato. Akwa, ¿ni Ngöbö mikaka täte raba kukwe ye kukwe nuin aune kädriere? Ñakare, aune kukwe ketebu ütiätebätä ñaka nuaindre.

20. ¿Ñokänti ni tädre kukwe Satanakwe ye mike gare akwa ni ñaka gain jabätä?

20 Kena, chokalitre tä jondron ñan tuabare nuainne ye nikwe kädriedre angwane, ni raba ja ngökamana Satana ie. ¿Raba nemen bare ño? Satana raba jondron ñan tuabare nuainne nieta Bibliakwe, aune tä niere arato raba “sribi kri ñan tuabare nuene amne di rabadi krübäte jändrän bätäkä ngwarbe nuenkäre [...] ni ngökakäre” aune “kukwe käme nuendi bätäkä ngwarbe kwe, ni [...] ngökakäre” (2 Tesalonicenses 2:9, 10).  Ni ngöka gare ie, aune nire töita ja mäkäbätä chokabe ye töi kwita gare ie. Kukwe ñaka metre tuata o kukwe nuata nitre yekwe ye tä mike tuin metre ietre. Biti tätre kädriere kukwe metre ye kwrere, aune ni itire itire tä niken kädriere jatäri ye ngwane, kukwe ye ükateta niken bäribiti. ¿Kukwe kädrieta ye ni kristiano kädriedre siba angwane dre rabadre bare? Tädre ja mike ni “ni ngökaka” yekri. ¡Tädre kukwe kwe ye mike gare! (Juan 8:44; 2 Timoteo 2:16.)

21. ¿Ni rabadre kukwe meden meden kädriere?

21 Chokalitre küdrebare metre nitrebätä niedre kwe, akwa kukwe ketebukärebätä nikwe ñaka kädriedre jire chi ja mräkätre madabe. Ni tö ja töi mikai Kristo yebätä aune ñaka Satana yebätä. Ni rabadre “okwä ketete Jesubätä, ne abrä tä ni mike tödeke, angwane tä ni mike tödeke metre” (Hebreos 12:2, NGT). Jesús nämene Kä tibienbätä ye ngwane ñaka nitre ja tötikaka ben yebe kukwe keta kabre chokalikwe ye kädriebare kwe, aune Diablu raba dre dre nuainne aune ñaka raba dre nuainne ye nämene gare kwin ie akwa ñaka kädriebare kwe. Ñakare aune, töi nämene kwatibe Gobran Ngöbökwe yebätä. Nikwe ja ngwandre Jesús aune nitre apóstol kwe erere blite kukwe kwin tä ni dimike yebätä, ñodre blitadre “sribi kri  nuenbare Ngöbökwe” yebätä (Hechos 2:11; Lucas 8:1; Romanos 1:11, 12).

22. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kä rabadre “nuäre [...] kä käinbti”?

22 Nikwe mirira gare jai erere, ni ñaka rabadre ja mäke Jehovabe yekäre Satana tä kö okwä keta kabre mike ni jiete, ñodre ja mäkätä chokabe. Akwa, nikwe ja brukwä mikai jondron blo ye kräke aune jondron kwin ye aibebätä nikwe ja töi mikai angwane, nikwe ñaka ja tuainmetre di nekä Diablu ie, ñakare aune kukwe keta kabre nuainta ja mäkäkäre chokalibe ye nikwe ñaka nuaindi jire chi (ñäkädre Efesios 4:27 yebätä). ¡“Diablu [...] käkwe kukwe mikaditbe [ni] rüere, ye ngwane [ni] rabadre nünenkä dite jabtä” nememe gaite ye näire ye “käita nebe nuäre [...] kä käinbti”! (Lucas 15:7; Efesios 6:11.)

^ párr. 3 Job 2:4, 5: “Akwa Satanakwe niebare Jehová ie: Ni kä tibienbätä käkwe jondron jökrä kwe biain ja nire ye ütiäre. Akwa, kisemike niara krä aune ngätä yebätä, aune niarakwe ñäkäi mä rüere, ye mäkwe ngüba”.

^ párr. 16 Satana kädekata Ngöbö Rüe, Kukwe Ngwarbe Niekä, Ni Nuatekä, aune Ni Ngökaka, akwa ye köböire dreta ni töite aune ni brukwäte raba nemen gare ie ye mika ñaka gare jire. Akwa, Jehová ni brukwä trä tuaka, aune Jesús abokän “ni töi, aune ni brukwä trä tu[aka] (Proverbios 17:3; Revelación 2:23, NGT).

^ párr. 18 Kukwe mada mikakäre gare jai kukwe kädekata “¿Una prueba de salud para usted?”, tä La Atalaya 15 diciembre 1994, pág. 19-22, aune “El punto de vista bíblico: ¿Importa qué tratamiento médico escogemos?”, tä ¡Despertad! 8 enero 2001 yebätä ye mikadre ñärärä.