Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

“Munkwe Ngöbö taredre jankunu”

 KAPITULO 10

Ja mäkäte: Ngöbö ni tarekä käkwe ükaninte

Ja mäkäte: Ngöbö ni tarekä käkwe ükaninte

“Kö krämä jabätä ye ötate ñaka raba jötrö ngwarbe.” (ECLESIASTÉS 4:12.)

1, 2. a) Nita niken ja mäkäte yebätä angwane, ¿ni raba kukwe meden ngwentari jai, aune ñobätä? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kapitulo nebätä?

¿JA MÄKÄTETA ye tuin kwin mäi? Nitre kwati ie tuin kwin, käita nemen juto bätätre yebätä. Nitre ja mäkätekä ye tätre ja dätere bä nuäre, aune kätä nemen juto krubäte bätätre. Kä jutobiti, tätre tö ngwen jondron kwin ie ja känenkäre.

2 Akwa, kukwe ükaninte nitre ja mäkäninte kräke ye mikata ngwarbe jai kä nengwane ye gare nie. Yebätä, nita niken ja mäkäte yebätä angwane ni töta nemen nitre ye tuai nüne kwin jabe, akwa ruäre ngwane nita ngwentari jai: “¿Kä täi juto bätätre aune täi käre jabe?”. Nitre ja mäkätekä yekwe tö ngwain metre kukwe Ngöbökwe yei aune erere nuaindi kwetre yebätä rabai gare (ñäkädre Proverbios 3:5, 6 yebätä). * Ja di ngwain kwetre nuainne angwane, nünain kwin kwetre jabe aune täitre Ngöbö tarere jankunu. Nikwe ja mäkäninante o ni tä kaibe, akwa kukwe ketabokä ngwantarita ne Biblia tä mike gare ño ye nikwe mikadre gare jai ye ütiäte krubäte: ¿Kukwe meden ütiätebätä ja mäkädrete? ¿Ja muko kwin raba kwen ño nie? ¿Nikwe  ja ükadrete ño ja mäkäte ye kräke? ¿Dre raba nitre gure dimike nüne käre kä jutobiti jabe?

KUKWE ÜTIÄTEBÄTÄ JA MÄKÄDRETE

3. ¿Kukwe ñaka ütiätebätä ja mäkädrete ye ñobätä ñaka töbikata metre?

3 Ja mäkädrete ye aibe köböire nüna raba kä jutobiti aune ja muko kwain nie ye aibe ngwane ja rabai ruin kwin nie nitre ruäre tä niere. ¡Kukwe ye ñaka metre! Ani töbike Jesubätä. Niara ñaka ja mäkäninte, aune ni tädre kaibe ye jondron kwin Ngöbökwe biani nie aune nire nire raba ja ngübare kaibe angwane rabadre nuainne niebare kwe (Mateo 19:11, 12). Ni tädre kaibe ye köböire dre dre kwin raba nemen nikwe ye apóstol Pablo mikani gare arato (1 Corintios 7:32-38). Akwa, ni tädre käre kaibe ye Pablo aune Jesús ñaka niebare, ne madakäre, ñaka ja mäkädrete ye “üai käme [chokalitre] ni ngökaka” tä driere nieta Bibliakwe (1 Timoteo 4:1-3). Akwa, nire nire tö sribi Jehovakwe ye aibebätä ja töi mikai angwane, tädre kaibe ye bäri kwin kräke. Yebätä, kukwe ñaka ütiätebätä nikwe ja mäkädrete ye ngwane ñaka töbikata metre, ñodre nitre mada töta nemen ni tuai nuainne ye ngwane.

4. ¿Ñobätä ja mäkäteta ye aibe köböire monso ngüba raba kwin?

4 Akwa, ¿kukwe tärä ütiäte abokänbätä ja mäkädrete? Jän. Ja mäkäte ye kukwe kwin ükaninte Ngöbökwe, ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe aune raba kä ngwen juto krubäte nibätä arato (ñäkädre Génesis 2:18 yebätä). * Kena, ja mäkäteta ye köböire monsotre ngüba raba kwin, ñobätä ñan aune nitre rüne raba tarere, jie ngwen aune tötike (Salmo 127:3; Efesios 6:1-4). Akwa kukwe mada tärä abokänbätä ja mäkäte raba.

5, 6. a) ¿Eclesiastés 4:9-12 tä mike gare ye erere ja ketadre kwin ye köböire dre kwin raba nemen nikwe? b) ¿Ja mäkäte ye raba nemen ño kö krämä jabätä ye erere?

 5 Bersikulo dianinkä kena kapitulo ne kräke yebätä ani ja tötike aune ñobätä kukwe ye niebare ye ani mike gare jai: “Ni nibu ye bäri kwin ni itibe ye kräke, ñobätä ñan aune tätre sribire ja dibiti ye köböire jondron kwin tä nemen kwetre. Iti rikadre tibien angwane, iti raba gainkröta krö. Akwa ¿ni kaibe rikadre tibien aune ni mada ñaka tärä gakrökäre angwane dre raba nemen barebätä? Ne madakäre, ni nibu tä kübien jabätä angwane, erametre tätre ja mike krube; akwa ¿ni itibe raba ja mike ño krube? Ni itibe nuain törbadre tare angwane, nibu gwaire raba ja ngwen dite ni ye käne” (Eclesiastés 4:9-12).

6 Ja ketadre ye ütiäte krubäte yebätä bersikulo ne tä blite metrere. Akwa ¿kukwe ne nie raba ja mäkäte yebätä arato? Jän, ñobätä ñan aune ja mäkäteta ye köböire nita ja mäke bäri kwin jabe, ja dimika raba kwärikwäri, ja töi mika raba jäme aune ja kriemika raba texto tä mike gare ye erere. Akwa, ni brare aune meri käkwe ja mäkädrete yekwe nünandre kwin käre jabe, yekäre ni mada käkwe dimikadre. Ye köböire kö krämä kwitani jabätä bäri dite kö krobu yebiti ta ye erere rabai, Eclesiastés tä mike gare ye erere. ¿“Kö” meden krämäkäre tä mike nüne bäri kwin jabe? Jehová. Nitre ja mäkäninte ye tätre Jehová ngwen törö käre jai aune tätre ja di ngwen mike täte jondron jökräbiti ta ngwane, tätre nüne bäri kwin jabe.

7, 8. a) ¿Nitre kristiano kaibe nemen ngwarbe jabe aune ñaka nuäre kräketre yei Pablokwe kukwe meden niebare? b) ¿Biblia tä kukwe meden metre niere nie ja mäkäte yebätä?

7 Ne madakäre, ni brare aune meri tä ja mäkete ye aibe ngwane raba nemen jabe. Kukwe ükaninte ja mäkäteta kräke ne aibe känti ni nemen jabe ye tä kä ngwen juto metre nibätä (Proverbios 5:18). Ye medenbätä, ¿nitre kaibe  niena “umbre ja käibiti”, ye abokän, ñaka niena nemen ngwarbe jabe angwane raba dre nuainne? Niaratre ruäre nemen ngwarbe krubäte jabe aune yebätä raba jondron käme nuainne angwane, Pablo tä kukwe Ngöbökwe ne niere ietre: “Mun ñan niena nuäre jabe ngwane, ja mäkäte munkwe, ñobätä ñakare angwane bäri kwin ja mäkädrete munkwe, mun tädre ja tare nike kaibe täte” (1 Corintios 7:9, 36, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte; Santiago 1:15).

8 Akwa, nire nire törbadre ja mäkäite yekwe töbikadre kwin metre kukwe yebätä. Pablo niebare “nitrekwe ja mäkäite, yebrä käkwe ja tare nikadi ja ngätäbiti” (1 Corintios 7:28, NGT). Nitre kaibe ñaka ja tuin kukwe ruäre ben yebe ja tuai kwetre. Yebätä, nire tö ja mäkäite ye, ¿raba dre nuainne ne kwe kukwe tare ñaka rabadre krubäte kisete ñakare aune jondron kwin rabadre bäri kwe? Ja muko kwin känändre kwe ye kukwe keteiti ütiäte krubäte.

JA MUKO KWIN YE KÄNÄNDRE ÑO

9, 10. a) ¿Nitre ñaka kukwebätä yebe ja mäkädrete ye ñaka kwin ye Pablo bämikani ño? b) ¿Nitre tä kukwe Bibliabätä mike ngwarbe jai aune tätre ja mäkäte nitre ñaka kukwebätä yebe yebätä dreta nemen bare?

9 Pablokwe kukwe keteite ütiäte ja jie ngwankäre mikani gare abokän nire nire kätä ja muko känene ye käkwe nuaindre. Sribita tirete yebiti bämikani kwe krörö: “Jändrän ngwarbe bä jene jene, ye ni ñan raba mäkete krito kratibebtä mikakäre sribire gwaire [...], ye kwrere arato nitre tödekaka ñakare Jesubti, ye ben munkwe ñan ja geta” (2 Corintios 6:14). ¿Jondron nire krobu mäkäteta jabätä kribätä sribikäre arado yebiti angwane dreta nakainkä? Krati bäri kri o dite krati ye kräke angwane, krobu gwaire ñaka sribire kwin aune tä ja tare nike. Ni kristiano  tä ja mäkete ni ñaka Ngöbö mike täte yebe angwane, ye erere tä nemen bare arato. Käre tätre nemen rubun ja kräke, ñobätä ñan aune töi ñaka ja erebe jondron ruäre nuainbätä: iti töita Ngöbö tarebätä jankunu, akwa iti abokän töi ñaka ye erere. Ye erere ngwane ñaka nünentre kwin jabe. Yebätä, nitre kristiano ja mäkädrete “ni tödekaka Jesubti aibe ben” niebare Pablokwe ietre (1 Corintios 7:39).

10 Akwa ruäre ie jata nemen ruin kaibe yebätä nünandre kwetre “nitre tödekaka ñakare Jesubti” yebe angwane, nünain kwin kwetre nemen ruin ietre. Ruäre ngwane tätre kukwe Bibliabätä ye mike ngwarbe jai aune tätre ja mäkäte nitre ñaka Jehová mike täte yebe. Akwa mrä mada tätre ja tuin kukwe tare ben. Kä ñaka niken raire ta angwane, ñaka ja muko kwin känänbare kwetre tä nüke gare ietre, aune ruäre ngwane jata nemen ruin bäri kaibe ietre nämene kaibe ye täte. Akwa, nitre kristiano kwati ñaka kukwe ye erere nuainne, ñobätä ñan aune tätre tö ngwen Jehovai aune tätre kukwei mike täte metre (ñäkädre Salmo 32:8 yebätä). * Täbe kaibe, ja muko kwain ietre juta Ngöbökwe yete yei tätre tö ngwen.

11. ¿Dre raba ni dimike ja muko kwin känene? (Recuadro “ Ñokänti ja muko kwin raba kwen nie” ye mikadre ñärärä arato.)

11 Akwa, ja muko kwin känändre ye abokän ni Jehová mikaka täte känändre ye ñan aibe ngörä. Ñakare aune, ni töi tädre ja erebe, ja töi mikadre sribi Ngöbökwe ye nuainbätä ja erebe aune Ngöbö taredre ja erebe. Ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä käkwe kukwe Bibliabätä ni jie ngwankäre mikanina gare keta kabre kukwe ütiäte krubäte nebätä, yebätä nikwe mikadretari ñärärä orasion  yebiti aune ye ererebätä ja jie ngwandre * (ñäkädre Salmos 119:105 yebätä). *

12. ¿Kä ruäre känti ja muko känänta ño, aune kukwe meden Bibliabätä raba nitre dimike kukwe yebätä?

12 Kä ruäre känti nitre rüne ye tätre kukwe ükete jabe ne kwe monsotre kwetre ye käkwe ja mäkädrete. Nitre rüne ye bäri töbätä aune kukwe gare bäri ietre, yebätä niaratre raba monsotre ye muko känene nieta. Nitre tä ja mäkete ye erere ye tätre nüne kwin jabe nitre kira ye erere. Nitre rüne kukwe ütiäte ye nuaindre angwane raba ja tötike Abrahán yebätä. Ngobo Isaac ye kräke ja töi mikani kwe muko känene ye ngwane, monso merire ye ngwian bökäne o nüne kwin ye ñan ai mikani okwäte kwe. Ñakare aune, ni sribikä kräke ye juani kwe meri Jehová mikaka täte ye erere känene (Génesis 24:3, 67). *

JA ÜKADRETE ÑO JA MÄKÄTE YE KRÄKE

13-15. a) ¿Proverbios 24:27 raba ni brare bati tä ja muko känene ye dimike ño? b) ¿Meri raba ja ükete ño ja mäkäte ye kräke?

13 Ni töita ja mäkätebätä angwane, nikwe ngwandretari jai: “¿Ti nibira juto ja mäkätekäre?”. Ja taredre ño, ni nemen jabe, ja ruin kaibe nie o monsotre ngübadre yebätä kukwe gare nie ye ñan aibätä ni rabaira juto. Metrere, ja töi mikadre käne jondron ruäre nuainne.

 14 Ani töbike käne ni brare bati tä ja muko känene yebätä. Rabadre töbiketari bersikulo nebätä: “Mäkwe sribi mäkwe ye nuain jubäre, aune mäkwe ükate tirete. Biti mäkwe ja jue sribe arato” (Proverbios 24:27). ¿Bersikulo ne tä dre driere nie? Kirabe, nire tö nämene ja mäkäite nämene ngwentari jai: “¿Ti nibira juto meri ngübakäre aune monso rabadre nunkwe ye ngübakäre?”. Jämi ja mäkete ye känenkri, rabadre sribire tirete. Aune nitre brare kä nengwane rabadre ye erere nuainne arato. Tö ja mäkäite angwane, rabadre  ja ükete kwin käne sribi rabadre kisete ye nuainkäre. Niaratre ñaka bren ngwane rabadre sribire. Ni brare ñaka mräkätre kwe ngübare jondron ribeta kwetre ja ngrabare kräke, ja töi kräke aune ja üaire kräke yebiti angwane, ni ye abokän tä ja ngwen bäri blo ni ñaka tödeke yebiti ta, nieta Kukwe Ngöbökwe yebätä (ñäkädre 1 Timoteo 5:8 yebätä).

15 Meri rabadre ja ükete kwin käne sribi ütiäte nuainkäre arato. Ñodre, rabadre ja töi mike ño aune dre dre nuainne muko kwe dimikakäre bätä sribi gwi nuainkäre ye Biblia tä mike gare (Proverbios 31:10-31). Ni brare o meri tä ja mäkete drekebe ngwarbe ye ngwane töita jabebätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune muko kwe dimikai ño kwe nünankäre kwin jabe yebätä ñaka töbike. Akwa, ja mäkäteta ye kräke ja ükadrete kukwe ja üairebiti ye bäri ütiäte. Ye dre gärätä ani mike gare jai.

16, 17. ¿Nitre tö ja mäkäite yekwe töbikadretari kukwe meden nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre yebätä?

16 Kena, ni brare aune meri käkwe ja mäkädrete ye ngwane Ngöbö tö dre nuainmana ietre yebätä rabadre töbiketari. Sribi meden meden rabai ni brare ye kisete ji ngwankäre mräkätre käne ye mikadre gare kwin kwe jai. Ñaka rabadre ji ngwen ni gobranka käme ye kwrere, ñakare aune Jesukwe nuainbare ye erere (Efesios 5:23). Ye erere arato, meri kukwebätä ye kisete sribi meden meden rabai ye mikadre gare kwin kwe jai. Yebätä, rabadre ngwentari jai: “¿Ti töita juto biare ti muko rabadre ye kukwei mikakäre täte?” (Romanos 7:2). Meri kaibe ye niena Jehová aune Kristo kukwei mike täte (Gálatas 6:2). Aune ja mäkädrete kwe angwane ni mada kukwei mikadre täte kwe arato: rabadre muko kukwei mike täte. Rabadre ngwentari bobukäreta jai: “¿Ni brare ja mikaka ngite ye kukwei mikai täte tikwe aune tikwe dimikai jondron jökräbätä?”. Kukwe ye ñaka rabadre tuin kwin ie angwane, ja mäkädrete kwe ye ñaka kwin kräke.

 17 Ne madakäre, nire käkwe ja mäkädrete ye tädre juto biare muko tä dre dre ribere jai ye erere biankäre ie, muko ye abokän töi ñaka ja erebe niarabe (ñäkädre Filipenses 2:4 yebätä). Pablo tikabare: “Mun itire itire käta ja tarere au, ye kwrere jire munkwe meri munkwe tare amne, mun merire merire abko käkwe ni brare munkwe mika ütiäte jae”. Mikata gare ne erere, ni brare mikadre ütiäte ye kwin kräke, aune meri taredre ye ütiäte kräke, ye nükani gare Pablo ie Ngöbö üai ye köböire (Efesios 5:21-33).

Nitre kwati tä niken ja kukwe muko ben angwane tätre ni mada nübaire ja mukore, ye kwin krubäte

18. ¿Ñobätä ütiäte ja gobraindre ni kukwe muko niena ye ngwane?

18 Ye medenbätä, näntä ja kukwe muko yebe ye ñaka mikadre tuin jerekäbe jadakakäre jai. Ye ngwane ni brare aune meri rabadre ja mike gare kwin kwärikwäri jai aune rabadre töbike kwin ja mäkäte yebätä. Ye ngwane rabadre ja ngübarebiti arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune jata nemen tuin nuäre kwärikwäri, ye raba töi mike jondron ñaka debe nuainne ja tare ye bämikakäre jai. Akwa, ja tare metre kwetre angwane, jondron meden raba kukwe tare mike kukwe muko kisete ja üairebiti ye ñaka nuaindi kwetre (1 Tesalonicenses 4:6). Ye erere, nire nire kukwe muko niena ye käkwe ja gobraindre, ye käkwe dimikai käre ja mäkädrete kwe o ñakare kärera.

NI JA MÄKÄNINTE YE RABA NUIN ÑO KÄRE JABE

19, 20. Ja mäkäteta ye tuin ño nitre kwati ie ye mä raba bämike aune nitre kristiano käkwe mikadre tuin ño jai.

19 Nitre gure tädre käre jabe, yekäre ja mäkäninte kwetre ye mikadre tuin ütiäte kwetre jai. Película yete aune täräkwata yebätä ja mäkäteta ye mikata krüte “kä jutobiti”. Akwa ja mäkäteta metre ye ñaka kukwe mrä nuainta; ñakare aune ye krire kömikata. Ja mäkäteta ye Jehovakwe ükaninte nuakäre kärekäre ye abokän krire kömikata kena (Génesis 2:24). Akwa, nitre kä nengwane ñaka kukwe ye mike tuin ye erere jai. Kä ruäre känti ja mäkäteta ye “kö  mäkäteta jabätä” ye erere nieta. Aune nitre tä kukwe ne mike tuin metre krubäte jai, ñobätä ñan aune niaratre törba nünain nuäi jabe ye erere tädre nüne jabe, akwa rabadre nuäre kräketre ja tuanmetrekäre arato.

20 Ye erere, nitre kwati kräke ja mäkäteta ye abokän kukwe ükateta jötrökäre jabe. Yebätä tätre ja mäkete kä jutobiti, ñobätä ñan aune niaratre tö dre tuai jakwe ye ñaka rabadre kwetre o kukwe rabadre jabätä ietre angwane rabadre ja tuenmetre. Akwa, ja mäkätä kwin ni madabe ñodre, ja mäkäteta ye Biblia tä bämike kö ye kwrere ye nikwe ngwandre törö jai. Kö ruäre ribi krubäte yebätä nüke gare. Ñodre, vela rute yebätä kö mäkätä ye murie ribi krubäte ñaka raba ötöte jire chi. Ye erere nemen bare ja mäkäteta yebätä: Jehovakwe ükaninte ne kwe nuadre kärekäre kwe. Jesukwe kukwe niebare ye nikwe ngwandre törö jai: “Ngöbökwe ni mikanina itibe, ye ni ñan raba denkä jabätä” (Mateo 19:6, NGT). Ye erere ni kristiano käkwe ja töi mikadre. Akwa, kukwe ye ükateta jabe angwane, ¿ye ñan tribe doboko mikata ja kötärä? Ñakare.

21. ¿Nitre ja mäkäninte käkwe dre mikadre gare jai, aune nireta kukwe bämike kräketre?

21 Ja mäkäteta ye raba jondron kwin mike nemen nikwe aune raba kä ngwen juto nibätä. Yekäre ni muko tä kukwe kwin nuainne aune tä ja di ngwen dre dre nuainkäre ye mikadre ñärärä, kukweta nainte ie ye ñaka aibätä töbikadre. Akwa ¿ye erere nuainta ngwane ñan ja ngökata akwle? Ñakare. Jehová ñaka okwä kwain kukwe metre yei, akwa nita jondron kwin nuainne ye aibe mikadre ñärärä kwe yei ni tö. Salmista kukwe niebare ye erere ni töita: “Mäkwe ngite ye aibe mikadre ñärärä akräke, ¿nire raba neketete krö, Jehová?” (Salmo 130:3). Yebätä, nitre gure ye ja töi mikadre nüke gare jai kwärikwäri aune ngite juandre ta jabiti kwetre (ñäkädre Colosenses 3:13 yebätä).

22, 23. ¿Abrahán aune Sara kukwe bämikani ño nitre gure kräke?

 22 Kätä niken ta ye ngwane nitre ja mäkäninte yebätä kätä nemen bäri juto. Ani töbike Abrahán aune Sara yebätä, namanina umbre ye ngwane ja tuani kukwe keta kabre tare ben kwetre. Kä nämene 60 näre Sara yebiti, nämene nüne ju kwin te juta Ur yete, kä yekänti jondron nämene krubäte, jondron jökrä ye tuanimetre kwe biti nikani nüne jondron kwata sribebare jure yete, ye ñaka namani nuäre kräke. Akwa nuainbare kwe, muko kwe niebare ie ye erere. Ñodre, käre muko kwe dimikani kwe ne kwe töi nämene dre nuainbätä ye rabadre bare kwin ietre. Kä jökrä ngwane nämene dimike aune jondron nuainne ben. Ñaka nämene nuainne ja bämikakäre jerekäbe, ñakare aune nämene ‘töi bökänbiti’ kädeke ti dänkien (Génesis 18:12; 1 Pedro 3:6). Nämene muko kwe mike ütiäte jai ja brukwä tätebiti.

23 Ruäre, töi ñaka namanintre ja erebe. Bati, Sara kukwe ribebare Abrahán ie abokän ‘ñaka namani kwin kräke’. Akwa, Jehovakwe kukwe niebare ie yebätä ja töi mikani bobre kwe aune muko kwe dre niebare ie ye erere nuainbare kwe, ye köböire jondron kwin namani bare mräkätre kwe ye jökrä kräke (Génesis 21:9-13). Kä nengwane, nitre gure ja mäkäninante mekera akwa raba ja tötike krubäte nitre nibu Ngöbö mikani metre täte yebätä.

24. ¿Nitre ja mäkäninte yekwe dre nuaindre Ngöbö Jehová käikitakakäre, aune ñobätä?

24 Konkrekasionte nitre gure tärä kwati, meri tä muko kwe mike ütiäte jai, ni brare tä muko kwe tarere aune mike ütiäte jai, bätä Jehová tö dre dre ie ye nuainta jondron jökrä yebiti ta. Erametre, nitre ja mäkäninte ye raba nüne kä jutobiti. Nikwe mirira gare jai ye erere, nire törba nünain ye erere angwane rabadre ja muko kwin känene, ja ükete kwin ja mäkätekäre aune ja di ngwen nünankäre töi jämebiti bätä ja tarere ja gwirete. Ja mikadre gure ye erere, ye käkwe Jehová käikitaikä aune ni kristiano dimikai kwe Ngöbö tarere jankunu.

^ párr. 2 Proverbios 3:5, 6: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti aune kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Mäkwe niara ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti”.

^ párr. 4 Génesis 2:18, (JK): “Abtä Dänkin Ngöbökwe niebare: Ni brare ne abko tä kaibe. Ye abko ñakare debe, aisete ti bike meri dätere niara kwrere niara die mikakäre, niebare Dänkin Ngöbökwe”.

^ párr. 10 Salmo 32:8: “Tikwe kukwe mikai nüke gare mäi, aune tikwe mä tötikai ne kwe ji medenbiti mä rikadre ye rabadre gare mäi. Erametre tikwe mäträi mäbätä ti okwä nebiti”.

^ párr. 11 Tärä El secreto de la felicidad familiar, nitre testiko Jehovakwe sribebare ye mikadre ñärärä kap. 2 yekänti.

^ párr. 11 Salmos 119:105: “Mä kukwei ye ñotra kwrere ti ngoto kräke aune kä trä kwrere ji tikwe ye kräke”.

^ párr. 12 Nitre kirabe Ngöbö mikaka metre täte ji dokwä ngwanka mräkätre käne ruäre muko namani nibu o bäri. Ja muko känänta kabre, ye ie poligamia nieta aune Ngöbökwe ñaka ye ükaninte. Jehovakwe nitre tuanimetre ye nuainne kirabe nitre ji dokwä ngwanka ye näire aune juta Israel ükaninte ye bitikäre arato, kä ye ngwane kukwe ruäre niebare kwe ükatekäre. Akwa, nikwe ngwandre törö jai, konkrekasion ükaninte kena ye ngwane Jehovakwe kukwe ye ñäkäibare täte nitre niara mikaka täte yei (Mateo 19:9; 1 Timoteo 3:2).