“Munkwe ja di ngwan tödeka deme munkwe ye mikakäre dite, [...] munkwe Ngöbö taredre jankunu.” (JUDAS 20, 21, TNM.)

1, 2. ¿Dre nuainta nikwe ju sribeta ye kwrere, aune ñobätä ni tädre mokre nuainkäre kwin?

MÄTÄ ja di ngwen krubäte ju sribekäre. Kä nikanina ere ta mäbiti sribebätä aune täbe nuaindre mäi. Sribi ye ñaka nuäre, akwa tä kä mike juto mäbätä. Dre dre raba nakainkä, akwa mä töi ñaka tuametrebätä aune mäkwe ñaka nuaindi krenbe kwärä. Mä tö sribidi kwin, ñobätä ñan aune ye köböire mä täi nire aune kukwe kwin rabai ja känenkäre mäkwe. Akwa mä raba ngwentari jai: “¿Ja di ngwandre ju meden sribekäre gärätä nete?”. Blitata mäbätä.

2 Ni itire itire tä ja di ngwen ja töi ükatekäre dite abokänbätä Judas ni ja tötikaka Jesube blitabare. Nitre kristiano rabadre “Ngöbö taredre jankunu” niebare kwe, ani texto ye mike ñärärä. Ye nuainkäre, käne rabadre “ja di ngw[e]n tödeka deme [kwetre] ye mik[e] dite” niebare kwe (Judas 20, 21, TNM). Akwa, ¿ño ni raba ja di ngwen ja töi ükatekäre aune tödeka nikwe ye mike dite Ngöbö tarekäre jankunu?  Kukwe ketamäbiti ja ükadrete ja üairebiti ani mike gare jai.

NIKWE TÖ NGWANDRE KUKWE METRE ÜKANINTE NGÖBÖKWE YEI

3-5. a) ¿Nikwe kukwe Jehovakwe ye mikadre tuin ño jai ie Satana tö? b) Nikwe kukwe Ngöbökwe ye mikadre tuin ño jai ye mä raba bämike aune mikai tuin ye erere jai angwane ja rabai ruin ño nie.

3 Kukwe kenanbiti ja ükadrete ja üairebiti ye abokän tö ngwandre kukwe metre ükaninte Jehovakwe yei. Ja ngwandre ño yebätä kukwe keta kabre mikaninta törö nie tärä nebätä. Akwa: ¿nikwe mikadre tuin ño jai? Satana tö ni ngökai ne kwe kukwe ükaninte Jehovakwe, kukwe kwe ni jie ngwankäre ye ñaka ni tuenmetre murie jäke aune tä ni ngwen ja tare nike rabadre ruin nie. Kukwe yebiti ni ngökabare kwe jardín Edén yekänti, yebätä täbe sribirebiti (Génesis 3:1-6). Akwa ¿ni ngökai kwe arato? Nita kukwe Ngöbökwe mike tuin ño jai yebiti rabai gare.

4 Ani bämike. Ni rikadre basare parque bä nuäre yekänti, akwa ki mente kwin aune ketaninkä bärebäre kwandre jite nie abokänbätä ni ñaka rabadre nemen kä bäri bä nuäre yekänti. Kenanbe, ki tädre jite ye ñaka rabadre kwin ni kräke. Akwa, nikradre ki yete ta angwane, lion rubun krubäte tädre okwä nibätä jutuadre nie. Ye ngwane, drekäre ki yeta jite rükai gare nie: ni kriemikakäre. Akwa ani töbiketa kukwe metre yebätä. ¿Ni rüe tärä juto biare ja täkätekäre nibiti? Jän, yebätä Kukwe Ngöbökwe tä ni mike mokre: “Kwra lion [...], tä niken ngwäne krikri, [...] ye kwrere jire mun rüe diablu Satana tä näin ni känene juankäre  ngwarbe, aisete munkwe töbika kuin ja käne amne munkwe mokre jabti” (1 Pedro 5:8).

5 Erametre, Satana ye ni rüe käme krubäte. Aune tä kukwe keta kabre “mik[e] [ni] rüere” yekwe ñaka ni murie ketadre ja üairebiti, yekäre Jehová tä kukwe bien nie ni kriemikakäre (Efesios 6:11). Yebätä, nikwe töbikadretari kukwe yebätä angwane, ni tare krubäte ni Rün kä kwinbiti yekwe yebätä tä bien nie ye erere mikadre tuin jai. Ye erere ngwane, tä bien nie ni kriemikakäre aune kä mikakäre juto nibätä rükai gare nie. Yebätä Santiago ja tötikaka Jesube tikabare “ni tä nikren kwin kukwe bökän te, kukwe ne abrä ni mikaka kwäre, angwane niara tä käre okwä kukwe nete, [...]; ne nie abräbätä kätä nuäre” tä nuainne yebätä (Santiago 1:25, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

6. ¿Dre nuaindre tö ngwankäre bäri kukwe ükaninte Ngöbökwe aune kukwe kwe ni jie ngwankäre yei? Mä raba niere keteiti.

6 Nikwe tö ngwandre bäri Jehová, Ni Kukwe Ükatekä Kri yei aune kukwe metre ükaninte kwe yei, yekäre kukwe kwe ye ererebätä nünandre mantre jetebe. Ne abokän “nikwe nünandre ño ükaninte Kristokwe” ye mikadre täte, aune “jändrän jökrä driebare [kwe] [ni] ie” ye nikwe driedre (Gálatas 6:2; Mateo 28:19, 20, NGT). Ja ükadrekrö Ngöbö mikakäre täte aune ni tädre ja ketamuko kwin ben ribeta nie ye ütiäte ni kristiano kräke arato (Hebreos 10:24, 25). Käre nikwe oradre ja brukwä tätebiti ribeta Ngöbökwe arato (Mateo 6:5-8; 1 Tesalonicenses 5:17). Nita kukwe ne mike täte angwane, kwin krubäte ni kräke tä nüke gare bäri nie. Erametre, kukwe ne tä kä mike juto nibätä aune jata nemen ruin kwin nie ye erere ñaka raba nemen  nikwe jondron kä nebätä köböire tä nüke gare nie. Erametre, Ngöbökwe kukwe ükaninte ye nita mike täte ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe yebätä nita töbiketari angwane, nita tö ngwen bäri kukwe yei.

7, 8. ¿Nitre ñaka ja ngwain metre kä kwatire kwatire te tä nemen nütüre yei Kukwe Ngöbökwe tä dre kwin käbämike?

7 Ruäre ngwane nitre ruäre tä nemen töbike krubäte, ñaka rabai nuäre kräketre kukwe ükaninte Jehovakwe ye mikakäre täte kä kwatire kwatire te tä nemen nütüre yebätä, aune raba ja mike ngite jürä bätätre. Ye erere ni töi rabadre angwane, kukwe ne ngwandre törö jai: “Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti Tita mä jie ngwen. ¡Tita kukwe niere ye mäkwe kukwe nuadi metre angwane! Mä töi rabai jäme ñö kri nen ye kwrere, aune mäkwe kukwe metre nuaindi ye rabai mren nikwitekä ye kwrere” (Isaías 48:17, 18). ¿Kukwe ne tä ni töi mike jäme yebätä ni tärä töbike?

8 Nikwe Jehová mikai täte angwane, kukwe kwin ketebu rabai nikwe tä käbämike nete nie. Kena, ni töi rabai jäme ñö kri ye kwrere: kwekebe, ere aune käre. Ketebukäre, nikwe kukwe metre nuaindi ye rabai mren nikwitekä ye kwrere. ¿Ye rabai bare ño? Ni rabadre ümanbiti mren nikwitekä jatäri ye mrusaire angwane, mantre jetebe täi ye erere rükai gare nie: käre täi nikwitekä jate. Ye medenbätä, nikwe kukwe metre nuaindi o ererebätä nünandi angwane, täi käre arato mikata gare texto nekänti. Nikwe ja di ngwain Ngöbö mike metre täte angwane, niarakwe ñaka ni tuainmetre matetubu (ñäkädre Salmo 55:22  yebätä). * Erametre, kukwe käbämikata nebätä töbikadretari angwane, nita tö ngwen bäri Jehovai aune kukwe metre ükaninte kwe yei.

“BRÄN JANKNU MENTOKWÄRE RABAKÄRE ÜNÄN”

9, 10. a) ¿Ñobätä ni jökrä raba ja töi mike rabakäre ünä ja üairebiti? b) ¿Nita kukwe ja üaire nuainne ye raba kä mike juto ño nibätä?

9 Kukwe ketebukärebiti ja ükadrete ja üairebiti mikata gare kukwe tikani Ngöbö üai deme köböire nekänti: “Brän janknu mentokwäre rabakäre ünän” (Hebreos 6:1). Kä nengwane ni töi ñaka raba nemen metre, akwa ni jökrä raba ja töi mike rabakäre ünä ja üairebiti. Aune ni täi nirien ja üairebiti angwane, kä rabai bäri juto nibätä Jehová mikakäre täte. ¿Ñobätä?

10 Ni kristiano niena ünä ye tä ja di ngwen kukwe ja üaire ye nuainkäre aune ja töi mike Jehová erere (Juan 4:23). Pablo niebare “nire nire tödekaka ñakare Jesubti käta töbike kukwe kämekäme aibebtä amne aibe mdeita nebe ie abko erere tä nuene. Akwa Ngöbö Üai tö dreye, yebtä nire nire tä ja töi mike kwatibe, ni ye abko tä Ngöbö Üai kukwei mike täte” (Romanos 8:5). Nire nire töita kukwe kämekämebätä, yebätä kä ñaka raba nemen juto, ñobätä ñan aune töita jabebätä, kä drüne okwäte aune tö ja tuai jondron bökäne. Akwa, nitre tä kukwe ja üaire nuainne yebätä kätä juto, ñobätä ñan aune tätre sribire Jehová, ‘kä juto Ngöböbätä’ kräke yebätä (1 Timoteo 1:11). Töita  mikabätä täte aune nuateta ye ngwane kä juto bätätre arato. ¿Ñobätä kätä juto bätätre? Ñobätä ñan aune ja ngwandi metre kwetre yebiti mikai gare kwetre Satana ye ni ngökö aune kä mikai juto kwetre Rün kä kwinbiti yebätä (Proverbios 27:11; ñäkädre Santiago 1:2, 3 yebätä).

11, 12. a) ¿“Kukwe rükadre gare” nie yebiti nikwe dre nuaindre niebare Pablokwe aune kukwe ye dre gärätä? b) ¿Ni ngrabare ye rabadre sribire kwin aune ni rabadre jondron bätäkä ngwarbe nuainne yekäre dre nuaindre?

11 Ni rabadre ünä kukwe ja üairebiti yekäre nikwe  ja di ngwandre nuainne. Ye erere bersikulo neta mike gare: “Akwa mrö ribi ribi ye nitre niena ünä ye kräke, tätre jondron nuainne yebiti tätre töbike kwin käne abokän köböire kukwe meden kwin aune kukwe meden käme ye nüke gare ietre” (Hebreos 5:14, TNM). Ni töi gitiadrekä ja üairebiti yekäre nikwe ja töi ye “tötika[dre]” niebare Pablokwe. Aune kukwe griegore niebare kwe ye nie nämene käre siklo I yete gimnasio Grecia yekänti, metrere kukwe ye abokän “ja kitadre gimnasta ye kwrere” meden gärätä. Ja kitadre ne erere ye dre gärätä ani mike gare jai.

Nitre gimnasta tä ja kite käre, köböire tä jondron nuainne kwin ja ngrabare yebiti

12 Nita därere angwane ja ngrabare gobraindre ño ye ñaka gare nie. Ñodre, monso kia küde aune ngüre tä medente ye ñaka gare jabätä ie, küde nemen doboko ie yebätä nemen betete o ngetrekä ye ngwane nemen ja mete ngwärebätä. Akwa bätärekä bätärekä, tätre jondron nuainne ja ngrabare yebiti angwane tä kite nuainne kwin: käne tätre näin kwrare, biti tätre ngoto kainkä kwati kwati biti tätre kite nen kwäräkwärä. * Ni raba dre dre nuainne täte ja ngrabare yebiti ye nitre gimnasta tätre bämike. Tätre ja täkete kwinta aune ja minien bätäkä ngwarbe ye nita mrusaire angwane, tärä nementre bäsi máquinas jondron nuainne metre kwrere nemen tuin nie. Akwa tätre jondron nuainne ye ñaka nemen ja töbiti ietre: yekäre tätre ejercicio nuainne ora kabre. Ejercicio nuainta “ye abko kuin bkänä nikrä” nieta Bibliakwe, akwa ye  erere nikwe nuaindre ja üairebiti ye bäri ütiäte nieta kwe arato (1 Timoteo 4:8).

13. ¿Ni raba ja töi ükete ño bäri kwin?

13 Tärä nebätä nikwe kukwe keta kabre mikanina gare jai ye raba ni dimike ja töi ükete kukwe ja üaire nuainkäre aune Jehová mike metre täte. Mantre jetebe ni jämi jondron nuainne känenkri, nikwe oradre ne kwe Ngöbökwe kukwe ükaninte aune kukwe kwe ni jie ngwankäre tä dre niere ye rabadre gare kwin nie. Nikwe ngwandretari jai: “¿Kukwe meden ükaninte Ngöbökwe o kukwe meden ni jie ngwankäre raba ti dimike kukwe nebätä? ¿Ti raba nuainne ño? ¿Ti töita dre nuainbätä ye rabai kwin ti Rün kä kwinbiti kräke?” (Proverbios 3:5, 6; * Santiago 1:5 yebätä). * Nikwe ja trä tuai käre ne erere angwane, nikwe ja töi ükaite töbikakäre bäri kwin. Ye köböire ni rabai ünä aune ni töi tädi täte kukwe ja üairebiti.

14. Ririakäre ja üairebiti, ¿ja töi mikadre dre kwete aune ñaka ja töi mikadre ño?

14 Ni niena ünä ja üairebiti, akwa nändre jankunu ja käne. Ni ñaka tädre kwekebe ja täte yekäre, nita dre dre kwete ye mikadretari ñärärä. “Ni ünän ünän abko käta mrö ribi ribi kwete” niebare Pablokwe ye nikwe mirira gare jai. Yebätä tödeka nikwe ye rabadre dite yekäre, nikwe mrödre kwin ja üairebiti.  Ne madakäre, ja ngwandre töbätä, ye abokän, kukwe meden gare nie erere nuaindre. Ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune Biblia tä niere, “ni rabadre töbätä ye jondron bäri ütiäte”. Ye medenbätä, ni Rün kä kwinbiti tä kukwe kwin metre driere nie ye nikwe ja töi mikadre kwete (Proverbios 4:5-7; 1 Pedro 2:2). Akwa, kukwe gare krubäte nie aune ni töbätä ye ñan aibätä ja rabadre ruin bäri nie ni madabätä. Käre nikwe ja trä tuadre ne kwe ni töi ñaka tädre bikabätä kri o kukwe mada blo ñaka ririadre ni brukwäte. “E bäkänä [ni] tä tödeke metre ya, ne [ni]kwe mika[dre] ñärärä jabätä” aune nikwe “ja trä tua[dre] akwle” niebare Pablokwe (2 Corintios 13:5NGT).

15. ¿Ñobätä ütiäte krubäte ja tare ye tädre ni töite ririakäre ja üairebiti?

15 Ju sribeta täte angwane, ngübadre kwin aune ruäre ngwane ükadrete bäri kri. Ye erere nuaindre ja üairebiti arato. ¿Nita dre ribere ngübakäre kwin aune mikakäre nirien bäri? Jondron jökräbiti ta, ja taredre. Erametre, nikwe Jehová aune ja mräkätre ye taredre bäri mantre jetebe. Nikwe ñaka ja töi mikai ne erere angwane, kukwe keta kabre gare nie aune nita jondron keta kabre nuainne ngwarbekäre (1 Corintios 13:1-3). Erametre: ja tare ye ütiäte krubäte rabakäre ünä aune ririakäre ja üairebiti.

 JEHOVATA DRE MIKE NI KÄNE YEI TÖ NGWANDRE

16. ¿Satana tö ni tuai töbike ño, aune Jehová tä ni kriemike kukwe medenbiti?

16 Kukwe ketamäkärebiti ja ükadrete ja üairebiti ani mike gare jai. Ja ükadrete kwin ja üairebiti yekäre, nita töbike ño ye nikwe ngübadrebiti. Satana, ni kä ne gobrainkä yei ni töi kwita gare ne kwe ni töi ñaka tädre kwin, ja rabadre ruin ulire nie, ni ñaka rabadre tö ngwen aune ni rabadre töbike krubäte (Efesios 2:2). Aune ja töi mikadre ye erere ye käme krubäte ni kräke u tä kri juen ngwarbe ye kwrere. Akwa, Jehová köböire kukwe tärä ja kriemikakäre nie: tö ngwandre.

17. ¿Tö ngwandre ye ütiäte krubäte bämikata drebiti Bibliabätä?

17 “Ni rabai kwäre jiebä[dre]” ye ütiäte krubäte ja mikakäre Satana aune nitre gobrainta kwe ye rüere nieta Bibliakwe. Metrere bämikata yelmo, o casco rükäre yebätä (1 Tesalonicenses 5:8, NGT). Ni rükä kirabe nämene casco ribi mike ja dokwäbiti, ne kwe jondron matadre dokwäte yekwe ñaka nuaindre tare o betadrekä mentokwäre; nämene niken rüre ye ngwane ñaka rikadre ngwena ja dokwäbiti angwane, murie keta raba. Jondron ye ja dokwä kriemikara, ye erere arato tö ngwandre ye tä ni töi kriemike.

18, 19. ¿Tö ngwandre kwatibe ye Jesukwe bämikani ño, aune ni raba ja ngwen ño niara erere?

18 Tö ngwandre kwatibe ye bämikani metre Jesukwe. Nämene nire mrä Kä tibienbätä deu ye ngwane ja tare nikabare kwe ye ani ngwenta törö jai. Ja ketamuko kwe käkwe kitani ngise ngwian täri. Iti ie niara ñaka gare jire chi niebare kwe nitre kwati okwäbiti.  Aune mada abokän käkwe tuanimetre aune ngitiani. Nitre nünanka juta kwe arabe känti käkwe ja mikaninta rüere aune nitre rükä romano käkwe murie ketadre namanintre ribere ja dibiti ietre. Niarakwe ja tare nikabare bäri krubäte nikwe ja tare nikadi yebiti ta. ¿Dre käkwe dimikani kä ngwen nüke jai? Hebreos 12:2 (TNM) tä mike gare: “Kä juto mikani niara käne yebätä kä ngwani nüke kwe jai ja tare nikakäre kribätä, ñaka ja gaibare kwe, aune namani täkäni kürä gobrankäre Ngöbökwe ye kise ruinkri”. Mikata gare ne erere “kä juto mikani niara käne” yebätä töi nämene.

19 Akwa ¿kä juto meden? Ja ngwandi metre kwe angwane dre rabadi bare ye nämene gare ie: Ngöbö kä mikadi deme kwe aune Satana ni ngökö bämikadi kwe. ¡Kukwe mada ñaka raba kä mike juto Jesubätä! Ne madakäre, Rün kä kwinbiti jondron kwin nuaindi bäri krubäte kräke aune mikaita nüne kwe jabe nämene gare ie. Kukwe bäri tare nakaninkä Jesubätä ye ngwane, tö ngwanbare kwatibe kwe kukwe yei. Nikwe nuaindre ye erere arato. Jehovata kä juto mike ni käne, Jesús erere, ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Tä ni mike ütiäte jai ja kä ye mikakäre deme aune Satana ni ngökö bämikakäre. ¿Ni raba nuainne ño? Nikwe ja ketadrete ni Rün Gobranka Bäri Kri yebätä aune niara taredre jankunu kukwe tare jökräbiti ta.

20. ¿Dre käkwe ni dimikai ja töi mike kwin käre aune tö ngwen jondron käbämikata yei?

20 Nita Jehová mike metre täte yebätä töita krubäte jondron kwin nuaindi ni kräke (Isaías 30:18; ñäkädre  Malaquías 3:10 yebätä). * Tö jondron kwin nuainbätä erametre nitre mikaka täte ye kräke kä jutobiti (Salmo 37:4). Yebätä, dre mikani ni käne yei tö ngwandre. Nitre gobrainta Satanakwe ye töi ñaka kwin, ja ngwen käme aune töi ngwarbe ye erere nikwe ñaka ja töi mikadre jire chi. Ni töi jatadre ye erere rabadre ruin nie angwane, “Ngöbökwe kä jäme jakwe mikad[re]” ni töite nikwe kärädre ja dibiti ie, yekwe ni brukwä aune ni töi kriemikai (Filipenses 4:6, 7).

21, 22. a) ¿Dre kwin tä ja käne “nitre kwati krubäte” ye kräke? b) ¿Jondron käbämikata ni kristiano ie meden bäri ütiäte mä kräke, aune mäkwe ja töi mikadre kwatibe dre nuainne?

21 ¡Jondron kwin krubäte käbämikata nie! “Nitre kwati krubäte” rabaite nire ja “tare nik[ai] kri” ye bitikäre, ye ngätäite nita angwane, jondron jökrä tä ni käne yebätä ja töi mikadre (Revelación [Jondron tä  rakadrekä täräi] 7:9, 14, NGT). Satana bätä chokalitre ñaka rabaira ni töi kwite ye ngwane nikwe nünandi kwin yebätä ni töi ñan nemen krütare. Satana tä ni nuinte yebätä, ¿nire raba nemen kwäre kä nengwane? Satana ñaka rabaira ni nuinte ye ngwane, Kristo aune nitre 144,000 käkwe gobrandi ben kä kwinbiti ye käkwe ni jie ngwandi Kä tibien kwitakäre bä nuäre ye käi rabai juto krubäte nibätä. ¡Bren jökrä diainkä, ni mräkätre tare nikwe gaikröta nikwe kai ngäbiti aune ni rabadi nüne kwin Ngöbö tö namani kena ye erere, ye ni tö tuai nemen bare! Ni töi rabadi metre ye ken ni rabaira angwane, jondron bäri kwin rabaira no ni käne: ni “Ngöbö monsoitre [...] mikadi kwäre” (Romanos 8:21, TNM).

22 Ni mikadi kwäre kärekäre ye Jehová tö tuai nemen bare mä kräke. Aune ni rabadre kwäre yekäre nikwe Ngöbö mikadre täte. Yebätä, ja di ngwandre mantre jetebe Jehová mikakäre täte ye ütiäte krubäte, ¿ñan ererea? Ye erere ngwane, ¡mäkwe ja di ngwan tödeka deme mäkwe ye mikakäre dite Ngöbö tarekäre jankunu aune kärekäre!

^ párr. 8 Salmo 55:22: “Mäkwe tribe mäkwe ye mika Jehová kisete, aune niarakwe mä dimikai. Ni kukwe metre nuainkä ye ñaka tuainmetre niken tibien jire kwe”.

^ párr. 12 Nitre ja tötikaka krikri tä propiocepción niere. ¿Ye dre gärätä? Ye abokän ni ngrabare tä medente gare nie meden gärätä, nita nünenkä krö, täkäni tibien o ja mikaninte kwintubu aune ni küde bätä ni ngoto tä medente gare nie. Ye köböire ni raba kise mete okwä kwani. Ni rükadre umbre ye ngwane ni ngrabare ñaka rabadrera ye nuainne kwin angwane, ni ñaka raba nüke krö, näin o täke tibien.

^ párr. 13 Proverbios 3:5, 6: “Mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä tätebiti aune kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan. Mäkwe niara ngwan törö jai kukwe jökrä känti, aune niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti”.

^ párr. 13 Santiago 1:5, (TNM): “Ye medenbätä, mun ruäre töi ñaka ngitiekä angwane, munkwe ja töi mikamana ngitiekä jankunu Ngöböi, aune biain kwe munye; ñobätä ñan aune niara tä jondron bien töi mantiamebiti ni jökrä ie, aune ñaka kädeketeta nie”.

^ párr. 20 Malaquías 3:10: “Diezmo ye mun jata ngwena täte jondron ükakröta yekänti, ne kwe mrö rabadre ju tikwe yete; munkwe ye erere nuain aune rabai gare munye, tikwe jukwe tikadi aune jondron kwin keta kabre bian krubäte munye, Jehová nitre rükä jie ngwanka tä niere”.