Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

“Munkwe Ngöbö taredre jankunu”

 KAPITULO 13

¿Fiesta meden meden ñaka tuin kwin Ngöböi?

¿Fiesta meden meden ñaka tuin kwin Ngöböi?

“Jändrän mden mden tuen dbe ni Dänkienye, ye munkwe mika ñäräre kuin ja käne.” (EFESIOS 5:10.)

1. ¿Jehová tä kite nire nire ngwena ja kokwäre, aune ñobätä ja ngwandre mokre kwetre ja üairebiti?

NITRE Ngöbö mikaka metre täte yekwe “ni Rün mikai täte niara üaibiti bätä kukwe metre yebiti, ne ñan ñobätä, erametre, ni Rün kätä ni ye erere känene ja mikakäre täte” niebare Jesukwe (Juan 4:23, TNM). Nire nire tä kukwe metre tarere ye tä kwen Jehovai aune tä kite ngwena ja kokwäre aune Monso kwe ye kokwäre (Juan 6:44). Nita nitre ye ngätäite ye ütiäte krubäte. Akwa ni raba nakain kö okwä Satanakwe yete, niarai ni ngöka gare. Ni ñaka rakadre ie yekäre, ja ngwandre mokre aune “jändrän mden mden tuen dbe ni Dänkienye, ye [ni]kwe mika[dre] ñäräre kuin ja käne” (Efesios 5:10; Apocalipsis 12:9).

2. Kukwe metre mritadre kukwe ngwarbe yebe ye tuin ño Jehovai ye mä raba niere.

2 Kukwe namani bare kirabe ngutuä Sinaí ken ye ani ngwen törö jai. Aaronkwe jondron sribedre ngöböre nitre Israel kräke ribebare kwetre ie angwane, niarakwe nibi ngäbä sribebare orore kräketre. Akwa, nämene Ngöbö Di Kri Krubäte ye bämike jerekäbe nütübare  kwe, yebätä niebare kwe: “Jetebe fiesta nuaindi Jehová ie”. Akwa ¿ja namani ruin ño Jehovai? ¿Jondron nuainbare yebiti kukwe metre mritabare kukwe ngwarbe yebe ye ñaka töibikabare jire kwe? Ñakare. Ñodre, nitre 3,000 näre käkwe jondron ngwarbe ye mikani ngöböre jai ye murie ketani kwe (Éxodo 32:1-6, 10, 28). ¿Ni tö Jehová taredi jankunu yei kukwe ne tä dre driere? Nikwe “ñaka kise mika[dre] jondron kämekäme yebätä” aune ja di ngwandre kukwe metre ye ngübare deme ye ütiäte krubäte (Isaías 52:11; Ezequiel 44:23; Gálatas 5:9).

3, 4. ¿Jondron aune fiesta nuainta yebätä Biblia tä dre niere ye ñobätä mikadre gare jai?

3 Nitre kristiano kena ye näire nitre ruäre tö namani ja diainkä mento kukwe metre yebätä. Kenanbe ñaka namani bare kwin ietre, ñobätä ñan aune nitre apóstol namani niaratre ketebätä. Akwa nitre apóstol krütani ye bitikäre, nitre kristiano ngwarbe ñan nämene kukwe metre tarere, ye jatani jondron, fiesta aune köbö ruäre mike “deme” jai nitre kukwe ngwarbe mikaka täte nämene nuainne ye erere, aune matare kukwe ye bämika täbe metre ye kwrere (2 Tesalonicenses 2:7, 10). Kapitulo nekänti nibike mike gare ruäre jai. Ñan Ngöbö üai ye bämikata jondron nuainta yebiti, ñakare aune üai kä nebätä ye bämikata ye rabai gare nie, ne madakäre, tä nitre töi mike ja erebe: tä töi mike jabebätä, tä töi mike kukwe ngwarbe nuainne aune ja mäke chokabe, kukwe ye kite ‘Babilonia Kri’ yekri (Apocalipsis 18:2-4, 23). * Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yekwe kukwe keta  kabre käme nuainta ye kömikani ye gare kwin Jehovai ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti, yebätä, tuin käme ie kirabe ye erere. Erametre, kukwe ye tuin ño ie ye rabadre bäri ütiäte ni kräke (2 Juan 6, 7).

4 Fiesta ruäre ñaka tuin kwin Jehovai ye gare ni kristiano ie. Yebätä, nikwe ja töi mikadre kwatibe ñaka kukwe ye nuainne siba. Ñobätä tuin käme krubäte Ngöböi ye ani mike gare jai. Kukwe ye ñaka ni mike Ngöbö tarere jankunu rükai gare nie angwane, ja töi mikai kwatibe ñaka nuainne jire chi.

NAVIDAD, O ÑÄNÄ KÄDEKATA BÄ JENE MIKATA TÄTE

5. ¿Jesús ñaka därebare 25 diciembre yete ye ñokänti gare metre nie?

5 Jesús därebare ye käi ngwandre juto jabätä ye drie ñaka Bibliabätä jire chi. Ñodre, ñongwane därebare ye ñaka gare metre nie. Ñaka därebare 25 diciembre yete yebrä gare metre nie. * ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, kä ye ngwane kä tibo aune ñü näkäin tibien Israel, akwa Lucas 2:8-11 tä mike gare, Jesús därebare ye näire “nitre oveja ngübaka nämene nüne jubäre kä kiare tibien yebiti” oveja ngübare. (Ne tä mike gare niaratre ñaka nämene nemen jubäre kä kwati ngöi te, ye erere akräke kukwe ne mika ñaka gare.) Ne madakäre, ñü näire ñü tibo aune nieve näkäin tibien Belén, yebätä nitre oveja ngübaka ñaka nämene nemen “jubäre kä kiare tibien yebiti” oveja ngübare, ñakare aune nämenentre üke gwi. Arato, ñobätä José aune María nikani Belén  ye nikwe ngwandre törö jai: nikanintre ja kä ükete täräbätä Augusto ribebare ye erere (Lucas 2:1-7). Nitre Judea nämene ja rüere nitre Roma yebe ye nämene gare gobran yei, yebätä ñaka José aune María juandre jume kwe mräkätre ye käite ñü näire.

6, 7. a) ¿Jondron keta kabre nuainta Navidad näire ye ñokänti kömikani? b) ¿Ni kristiano tä jondron bien töi kwinbiti ye ñobätä ñaka ja erebe nitre tä jondron bien jai Navidad näire yebe?

6 Ye erere ngwane, ¿ñokänti Navidad ye kömikani? Biblia ñaka kukwe ye driere, ñakare aune ye jatani fiesta ngwarbe nuain nämene kirabe yekri. Fiesta keteiti kädekä nämene saturnales aune nuain nämene ngöbö Saturno ie, ye abokän nitre Roma nämene mike nura ye ngöböire jai. Mada abokän kädeka nämene “el nacimiento del ‘Sol invensible’”, ye nuain nämene köbö 25 diciembre yete, nitre ngöbö Mitra, ñänä ngöböi mikaka täte nämene köbö ye mike deme jai nieta tärä Enciclopedia de la Religión Católica yebätä. Tärä ne tä niere arato “Iglesia jatani [Kristo] därebare ye käi ngwen juto jabätä” köbö yete “ne kwe Ñänä (Mitra) mika nämene täte kwetre yete nitre bäri kwati käkwe fiesta ngwarbe ye käi ngwandre juto jabätä”. Ne madakäre, Jesús murie ketani ye bitikäre kä nikani siento krämä ta ngwane kukwe ye nuainbare.

Ni kristiano metre tä ni mada tarere yebätä tä jondron bien ie

7 Fiesta ye näire, nitre kukwe ngwarbe mikaka täte nämene jondron bien jai kwärikwäri aune mrö rien ere, jondron ye erere nuainta Navidad yete. Akwa ja töi ñobiti jondron bianta jai Navidad yete ye ñan ai nieta 2 Corintios 9:7 yebätä: “Munkwe ngwian [jondron] biandre nuäi nuäi btä munta töbike, ye erere munkwe bian, akwa munkwe ñan biandre ja moto ulire bti amne ñan ni mdata biamna, ñobtä ñan angwane kä nuäre nibtä ngwian [jondron] bien, ni ye abko Ngöböta  tarere”. Ni mada tare nikwe yebätä ni kristiano metre tä jondron bien ie, aune ni ñaka jondron ngübare ütiäre jai, bätä jondron biandre köbö ruäre te ribeta ye ñan aibätä nita nuainne (Lucas 14:12-14; ñäkädre Hechos 20:35 yebätä). Ne madakäre, Navidad ye näire jondron keta kabre aune rürübän ütiä ñaka ni töi nike yebätä kätä juto nibätä (Mateo 11:28-30; Juan 8:32).

8. ¿Jesús därebare ye näire nitre ja tötikaka mukebätä nikani jondron ngwena kräke? Mä raba mike gare.

8 Akwa ni ruäre raba niere: “¿Akräke nitre ja tötikaka mukebätä ñan jondron biani Jesús ie därebare ye käi ngwankäre juto jabätä?”. Ñaka ye aibätä. Kirabe nitre ütiäte yei jondron bian nämene, ye erere nitre yekwe jondron biani Jesús ie ñobätä ñan aune namani ütiäte  kräketre yebätä (1 Reyes 10:1, 2, 10, 13; Mateo 2:2, 11). Ne madakäre, Jesús därebare ye näire ñaka nikanintre tuin pesebre yekänti, ñakare aune sö nikani kabre ta ye bitikäre nikanintre gwirete.

CUMPLEAÑO YEBÄTÄ BIBLIA TÄ DRE NIERE

9. ¿Kukwe meden ja erebe mikata gare cumpleaño kädrieta Bibliakwe yebätä?

9 Kirabe, monso nämene därere ye käi ngwan nämene juto jabätä, kä nengwane ye erere. Akwa, nitre Ngöbö mikaka täte yekwe cumpleaño kwetre ye käi ngwani juto jabätä nie ñaka Bibliakwe jire (Salmo 127:3). ¿Nierare kukwe ye ñaka mikani Bibliabätä? Ñakare, ñobätä ñan aune tä blite cumpleaño ketebubätä: faraonkwe aune Herodes Antipas yekwe (ñäkädre Génesis 40:20-22; *  Marcos 6:21-29 yebätä). Aune cumpleaño ketebu yete kukwe käme nuainbare, metrere mrä yete, Juan Bautista dokwä tikaninkä.

10, 11. ¿Cumpleaño ye nämene tuin ño nitre kristiano kena yei, aune ñobätä?

10 Tärä Las cosas nuestras de cada día tä mike gare, nitre kristiano kena yei “fiesta ye nämene tuin jondron kirabe nitre ñaka Ngöbö mikaka täte nämene nuainne ye kwrere”. Ñodre, nitre Grecia aune Roma, nämene nütüre ni itire itire nämene därere ye ngwane ni üaire nämene kriemike o “ngöbö kisete nitre itire itire nämene därere aune nüne”, aune “ni itire itire nämene cumpleaño käi ngwen juto jabätä ye ngwane nämene fiesta ye käi ngwen juto jabätä arato” (Gran Enciclopedia Rialp). Ne madakäre, kirabe nükebe kä nengwane, köbö medente nita därere ye ketata ja tötikata mukebätä yebätä, aune metrere horóscopo yebätä.

11 Cumpleaño ye mrita nämene kukwe ngwarbe mika nämene täte aune ja mäkätä chokabe yebe, aune kukwe madabätä arato nitre kristiano ñaka kani ngäbiti. ¿Kukwe medenbätä? Ja töi mikani bobre kwetre yebätä. Niaratre därebare köbö medente ye ñaka nämene tuin ütiäte krubäte ietre käi ngwankäre juto jabätä  (Miqueas 6:8; Lucas 9:48). * Jehovakwe ja nire biani ietre, yebätä nämene Jehová aibe käikitekä (Salmo 8:3, 4; 36:9; Apocalipsis 4:11). *

12. ¿Köbö te nita krüte ye raba nemen ño bäri kwin köbö te nita därere ye kräke?

12 Ni Ngöbö mikaka metre täte ye tä krüte ngwane, tä törö Jehovai, ye köböire gaikröta ja känenkäre (Job 14:14, 15). Yebätä Eclesiastés 7:1 tä niere: “Ni kä ye rabadre kwin ye bäri ütiäte aceite kwin ye kräke, aune köbö te nita krüte ye bäri kwin köbö te nita därere ye kräke”. Texto nekänti, ni “kä” nieta ye abokän nita Ngöbö mike metre täte yebätä nita nemen kwin niara okwäkänti meden gärätä. Nita därere ye käi ngwandre juto jabätä ye nuainmana ñaka ni kristiano ie, ñakare aune Jesús murie ketani ye ngwandre törö jai nieta nie, niara “kä” ütiäte ye aibe köböire ni rabaite nire (Hebreos 1:3, 4; Lucas 22:17-20).

AÑO NUEVO KÄI NGWANTA JUTO JABÄTÄ ¿YE ÑAKA KÄME?

13, 14. ¿Nitre kristiano käkwe Año Nuevo käi ngwandre juto jabätä ye käme?

13 Año Nuevo käi ngwanta juto jabätä ye kite kukwe ngwarbe nuain nämene yekri. Tärä The World Book Encyclopedia tä mike gare: “Kä 46 Kristo känenkri yete, gobran Roma Julio César käkwe köbö 1 enero ye dianinkä Año Nuevo ye nuainkäre. Nitre Roma köbö ye  dianinkä jai ngöbö Jano ye mikakäre täte, niara abokän jukwe aune jondron jökrä kömika nämene ye ngöböi. Sö enero ye kädekani Jano, abokän ngwäre nämene kubu... kwati nämene nikren ja känenkäre aune kwati abokän nämene nikren ja jiebitikäre.”

14 Año Nuevo köböi aune käi ngwanta juto jabätä ye nuain ñaka ja erere juta jökrä yekänti. Tärä Standard Dictionary of Folklore, Mythology, and Legend tä mike gare: “Nitre nünanka juta keta kabre Occidente yekri ye tätre kä kwati tä krüte aune kä mrä kömikata ye käi ngwen juto jabätä, tätre bailare, dö ñain aune tätre nemen kämekäme jabe”. Nitre ñaka nüne juta Occidente yekri yebätä tärä ye tä niere krörö arato “kä kwati tä krüte aune kä mrä kömikata ye ngwane kä ngwandre juto jabätä nieta kwetre”. Akwa, Romanos 13:13 tä mäträre krörö nibätä: “Jändrän nuenta era metre kä ngwenbti, ye kwrere nikwe nünandre era metre. Akwa ni ñan rikadre kä ngwen nuäre ngwarbe jabtä kwärikwäri amne, ni ñan rika dröbare. Erere arato, nikwe ñan ja mikadre gure bati bati amne nikwe ñan ja näkwitadre ngwarbe kukwe kämekäme btä; nikwe ñan rüdre ngwarbe jabe kwärikwäri amne ni mda rabadre jändrän bkäne, yebtä nikwe ñan mokredre jire ben” (1 Pedro 4:3, 4; Gálatas 5:19-21).

JA MÄKÄTETA ABOKÄN KWIN NGÖBÖ OKWÄKÄNTI

15, 16. a) ¿Ja mäkäteta ye näire jondron nuainta ye kwin o blo ye ñobätä nitre ja mäkätekä ye rabadre mike gare kwin jai Biblia yebiti? b) ¿Nitre tä aro kite kwinta aune jondron mada ne erere nuainne yebätä ni kristiano rabadre dre ngwen törö jai?

15 “Ni brare aune meri ja mäkätekä, ñan kukwe nua raba mada” Babilonia Kri yete ye käi nebera chi, ñobätä ñan aune gaite yebätä (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 18:23NGT). ¿Ñobätä? Tä kukwe ja mäkätä chokabe nuainne siba yebätä. Kukwe ye erere ruäre nuainta  ja mäkäteta ye ngwane abokän raba kenanbe ja mäkäteta ye mike käme Ngöbö okwäkänti (Marcos 10:6-9).

16 Jondron nuainta ye, ñaka nuainta ja erebe juta jökrä te, ñaka raba tuin käme, akwa ye kite kukwe ngwarbe yekri ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Kukwe ruäre nuainta köböire jondron kwin rabai bare nitre ja mäkätekä aune nitre nübaita ye kräke nieta (Isaías 65:11). Ñodre, ani töbike aro kitata kwinta aune jondron mada ye erere nuainta yebätä. Kukwe ye nuain nämene kena üai käme ketabätäkäre mrö yebiti ne kwe ñaka kukwe tare nuaindre kwetre nitre nämene ja mäkete yebätä. Ne madakäre, kirabe nükebe kä nengwane, ni monsoi nemen kwati, nünandre kä jutobiti aune raire ye bämikata aro yebiti. Yebätä, ni tö Ngöbö taredi jankunu angwane, jondron käme nuainta ne ni ñaka rabadre nuainne (ñäkädre 2 Corintios 6:14-18 yebätä).

17. ¿Kukwe meden meden Bibliabätä käkwe nitre ja mäkätekä aune nitre nübaita kwetre ye jie ngwandre?

17 Jondron nuainta abokän raba ja mäkäteta aune fiesta nuainta ye juen ngwarbe, o raba nitre mada töi mike ñaka kwin ye nitre Ngöbö mikaka täte ñaka nuainne. Ñaka tätre ja mike blite kukwe tare o nierare niekäre, aune ñaka tätre nitre ja mäkätekä o ni mada ye mike jakaire kukwe ñaka nie bä yebiti (Proverbios 26:18, 19; Lucas 6:31; 10:27). Arato, tätre ja mäkete ye ngwane ñaka tätre jondron bätäkä ngwarbe bä nuäre aune kabre ye nuainne krubäte, ñobätä ñan aune ye abokän nuainta “nita jändrän bkäne” ye mikakäre tuare jerekäbe (1 Juan 2:16). Jehová tö nitre gure tuai ja mäkäte ye ngwenta törö jai kä jutobiti, aune ñaka töi ulirebiti. *

 ¿BRINDIS NUAINTA YE KITE KUKWE NGWARBE YEKRI?

18, 19. ¿Brindis kömikani ño nieta tärä keteitibätä, aune ñobätä ni kristiano ñaka nuainne?

18 Ja mäkäteta aune fiesta nuainta ye ngwane käre brindis nuainta. Kä 1995 yete tärä keteitibätä mikani gare, brindis ye “nuain nämene kirabe dö ñakäre, nitre nämene ñö deme bien ngöbö kwati ie [...] jondron ribe nämene kwetre ie ye ütiäre, nämenentre kukwe ne erere niere ‘¡mäkwe nünandre raire!’ o ‘¡mä tädre kwin!’” (International Handbook on Alcohol and Culture).

19 Brindis nuainta ye ñaka kite iglesia aune kukwe ngwarbe mikata era jai yekri nitre kwati tä nütüre. Akwa, copa kakata kwin ye abokän ja di ribeta “kä kwinbiti” o üai dite ie, jondron käräkäre ie erere bämikata. Jondron ribedre ne erere ye nie ñaka Bibliabätä jire (Juan 14:6; 16:23). *

“MUN JEHOVÁ TAREKÄ, MUNKWE JA BRUKWÄ MIKA KUKWE KÄME YE RÜERE”

20. ¿Fiesta ruäre ñaka kite kukwe ngwarbe yekri akwa ni kristiano ñaka rabadre fiesta meden meden nuainne, aune ñobätä?

20 Kä nengwane nitre ñaka niena jondron kwin nuainne jire, Babilonia Kri tä nitre ye töi mike kukwe ye nuainne metre ta aune ruäre ñaka metre ta. Juta ruäre känti fiesta nuainta kä kwatire kwatire te, ñodre carnaval, ye näire nitre tä bailare kämekäme o nitre brare aune merire ja erebe nemen jabe ye kwin kwrere bämikata köbö ye näire. ¿Nire nire tä Jehová tarere raba jondron ne erere mike ñärärä o niken nuainta yekänti? ¿Brukwä jondron käme ye rüere ye bämikadre kwetre? (Salmo 1:1, 2; 97:10.) Erametre, salmista ye erere  nikwe ja töi mikadre, niarakwe ribebare Ngöböi: “Ti okwä mike nikren kä madakänti ne kwe ñaka matadre jondron käme yebätä” (Salmo 119:37).

21. ¿Kukwe medenkänti ni kristiano raba fiesta käi ngwen juto jabätä o ñakare abokän tä gare ie?

21 Fiesta ñaka kwin ni kristiano kräke nuaindre ye näire, nikwe ja ngübadrebiti ne kwe jondron meden nuaindre nikwe yebiti nikwe ñaka bämikadre nita fiesta ye käi ngwen juto jabätä arato. Pablo niebare: “Mun tädre mröre, o jondron ñain, o jondron mada mada nuainne, munkwe jondron jökrä nuain Ngöbö käikitakakäre” (1 Corintios 10:31TNM; recuadro “ Kukwe ni dimikara töbikakäre kwin”, página 181 aune 182 ye mikadre ñärärä). Akwa ¿jondron nuainta aune fiesta ñaka kite kukwe ngwarbe yekri nuainta, ñaka nuainta gobran o juta käikitakakäre aune ñäkäi ñaka Bibliakwe yebätä dre nie raba? Ye erere ngwane, ni kristiano itire itire rabadre nuainne o ñakare ye tä gare ie. Akwa, nitre mada töita ño ye ngwandre törö kwe jai ne kwe ñaka rabadre ngwen ngoto ritekä.

NITA BLITE AUNE JONDRON NUAINNE YEBITI NIKWE NGÖBÖ KÄIKITADREKÄ

22, 23. ¿Kukwe kwin Jehovakwe ye nikwe mikai gare ño kwin?

22 Kä nengwane, fiesta nuainta ye nemen tuin kwin nitre kwati ie ja ükakrökäre mräkätre aune ja ketamuko kwetre ben. Yebätä, nitre raba nütüre ni testiko Jehovakwe abokän bike töi kwin aune ni ñaka ni mräkätre tarere. Ye erere ngwane, ni tärä ja ükökrö ni mräkätre tare nikwe yebe kä ngwankäre juto jabätä kä ruäre ngwane, ye nikwe mikadre gare töi kwinbiti ietre (Proverbios 11:25; Eclesiastés 3:12, 13; 2 Corintios 9:7). Akwa, nita ja ükökrö ye nikwe juandre ngwarbe fiesta ngwarbe tuin käme Ngöböi bätä tä kukwe metre kwe mike ngwarbe yebiti,  ye ñaka raba kä mike juto nibätä ye nikwe mikadre gare nitre yei (recuadro “ Kukwe metre aibe raba kä mike bäri juto nibätä”, ye mikadre ñärärä).

23 Nitre tä kukwe ngwentari töi bökänbiti angwane, tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? * tä kukwe ruäre niere kapitulo 16 yekänti yebiti nitre Testiko ruäre tätre kukwe ye mike gare töi kwinbiti ietre. Akwa, ni ñaka rabadre ñäke nitrebe jai, ñakare aune kukwe Ngöbökwe ye mikadre nemen brukwäte ye nikwe ngwandre törö jai. Yebätä, käre ni rabadre kukwe niere nitre mikakäre tuin ütiäte jai, blitadre töi jämebiti, “kwin” aune “ja kukwe mritare mrenbe” (Colosenses 4:6, NGT).

24, 25. ¿Ño ni raba monsotre nikwe ye mike tödeke bäri aune dimike Jehová tarere bäri?

24 Ni testiko Jehovakwe ie kukwe gare kwin. Kukwe ruäre mikata täte aune nuainta ye ñobätä nita kain ngäbiti o ni ñaka kain ngäbiti ye gare kwin nie (Hebreos 5:14). Akwa kukwe ye rabadre gare monsotre nikwe yei ye ütiäte krubäte arato. Kukwe meden Bibliabätä abokänbätä nita jondron nuainne ye nita ja di ngwen mike nüke gare ietre angwane, nita tödeka kwetre mike dite, kukwe mikata täte kwetre ye rüere ñäkädre ngwane blitadre ño kwetre Bibliabiti ye nita driere ietre aune nita dimike Jehová tarere jankunu (Isaías 48:17, 18; 1 Pedro 3:15).

25 Erametre, Ngöbö “mikadre täte üai kwe yebiti aune kukwe metre yebiti” yekäre fiesta ñäkäita Bibliakwe ye nikwe ñaka nuaindre ye ñan aibe ngörä. Nikwe ja ngwandre metre kukwe jökrä känti nieta nie ye nikwe mikai gare jai kapitulo ja käne yebätä. Kukwe jökräbätä Ngöbö mikadre täte ye ñaka tuin ütiäte nitre kwati ie, akwa ye bäri kwin ni kräke ye nikwe mikai gare jai.

^ párr. 3 Recuadro “ ¿Ti raba fiesta ye käi ngwen juto jabätä?”, ye mikadre ñärärä. Ne madakäre, fiesta aune köbö keta kabre käi ngwanta juto jabätä ye mikata gare Índice de las publicaciones Watch Tower yebätä, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.

^ párr. 5 Köbö täinta jatäri Bibliakwe aune kukwe namani bare kirabe ye ererebätä, Jesús därebare kä 2 kä 1 ye känenkri raba ruin nie, sö etanim calendario judío yebätä, ye abokän nemenkä sö septiembre aune octubre yebätä (tärä Perspicacia para comprender las Escrituras, vol. 2, pág. 84, 85, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare ye mikadre ñärärä).

^ párr. 9 Génesis 40:20-22, (JK): “Ye kwrere bokänä, kä köbömä niebare Josekwe, erere nükanina. Köbö ye näire abko, Baraon därebare köböi, erere nükanina arato, aisete Baraonkwe dö sribemnabare btä mrö sribemnabare kri kwe kwetadre jae sribikä kwekwe bäri ütiäte krikribe, kä ngwiankrä nuäre jabtä. Angwane ni nibu sribikä Baraonkrä kitani ngite kwe, käkwe köböbare, ye tuamna kwe. Erere uba döi bianka btä ban sribekä dänkien nämane ngite toa janabare, jänükani Baraonye, ni nämane kwati kä ngwen nuäre jabtä ben ye okwäbti. Angwane Baraonkwe uba döi sribekä dänkien nämane sribire Baraonkrä uba döi bien ie, ye abko sribi arabe bianinta kwe ie. Akwa nitre ban sribekä dänkien abko, Baraonkwe jäkämna kribtä käin ño köböbare kwetre, Josekwe niebare ietre, ye kwrere namani bare”.

^ párr. 11 Ngöbökwe kukwe biani Moisei yebätä, meri monsoi nämene därere itire itire ye ngwane jondron biandre kwe Jehovai ribe nämene ie, yebiti mika nämene gare metre nitre rüne tä ngite juen monsotre kwetre yebiti (Levítico 12:1-8). Ye käkwe nitre Israel dimikani ñan töbike krubäte nämene därere yebätä aune ñaka ja töi mike jondron ngwarbe nuainbätä nämene därere ye käi ngwankäre juto jabätä (Salmo 51:5).

^ párr. 17 Kukwe ketamä nieta ja mäkäteta aune fiesta nuainta yebätä tä La Atalaya 15 octubre 2006, pág. 18-31 ye mikadre ñärärä.

^ párr. 19 La Atalaya 15 febrero 2007, pág. 30, 31 ye mikadre ñärärä.

^ párr. 23 Nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.