Däri diankata chi. Jondron ketabokä metrere tä däri yete kädekata: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas aune plasma ye diankata chi. Glóbulos rojos yete däri diankata chi abokän proteína kädekata hemoglobina. Hemoglobina ni nirekwe o jondron nire yekwe, yebiti kräkä sribeta abokänbiti anemias agudas (däri ñaka niena krubäte ni ngrabare) aune hemorragias masivas (ni därie nimiente krubäte) ye kräkäi mikata.

Plasma yete däri diankata chi arato, plasma yete ñöta (90%) aune hormonas, sales inorgánicas, enzimas bätä nutrientes, ñodre, minerales aune azúcares ye tä ere te. Plasma yete jondron tärä abokän kätä däri ye mike nikrenkä, ye abokän proteínas ñodre, albúmina aune anticuerpo (anticuerpo ye tä ni däriete ni kriemikakäre bren yebätä). Yebätä, nire raba nakain bren keta kabre ie ye ngwane, gammaglobulina ye mikadre ja kwatate kwe nieta ie, ye abokän anticuerpos diankata plasma ñaka bren nitrekwe  yete. Mrä mada, glóbulos blancos yete däri diankata chi abokän kädekata interferones aune interleuquinas, yebiti infecciones virales aune cáncer kräkäi mikata.

¿Däri diankata chi yebiti kräkä sribeta abokänbiti ni kristiano raba ja kräkäimike? Dre nuaindre ye Biblia ñaka niere metre ta, yebätä ni itire itire töita ño ye ererebätä rabadre jondron nuainne Ngöbö okwäkänti. Däri diankata chi ye nitre ruäre ñaka kain ngäbiti jire, ñobätä ñan aune Ngöbökwe Kukwe biani nitre Israel ie ye ngwane, jondron nire kämikadre kwetre ye därie “iandrete tibien” kwetre niebare kwe ietre yebätä (Deuteronomio 12:22-24). Nitre mada ñaka däri mikamana jire chi ja kwatate, akwa däri diankata chi ye abokän tätre kain ngäbiti ja kräkäi mikakäre, ñobätä ñan aune däri diankata chi ni nire o jondron nire te ye ñaka niena ja nire ye kwrere nemen tuin ietre yebätä.

Nikwe dre nuaindi ye ni jämi nuainne känenkri, nikwe ngwandretari jai: “¿Däri diankata chi ye tikwe ñaka kadre ngäbiti jire chi angwane, kräkä meden mritata ben ye ti ñaka raba kain ngäbiti jire arato, ñodre kräkä bren ruäre kräkäi mikakäre o ni därie nimiente mikakäre nünenkä ye nüke gare tie? ¿Ñobätä ti ñaka raba däri diankata chi ye kain ngäbiti o ñobätä tita keteiti o mada kain ngäbiti ye ti raba mike gare kwin doctor ie?”.

 Doctor tä operación nuainne. Kukwe ketebu nuainta käre nitre operakäre kädekata hemodilución aune däri mikata nüketa ja täte. Hemodilución ye abokän ni därie mikata nen ruäre mentokwäre, ye täte expansor del plasma mikata ne kwe ririadre ye bitikäre mikata ni kwatate bobukäreta. Däri mikata nüketa ja täte ye abokän, ni operata ye ngwane ni träin yete ni därie tä nen ye ükakröta, biti bätäteta o jäkäteta aune mikata nenta ni ngrabare. Doctor jökrä ñaka jondron ne nuainne ja erebe, yebätä doctor meden tä ni kristiano  kräkäimike yekwe dre dre nuaindi niarabätä ye ngwandretari kwe ie.

Kukwebätä nikwe blitani käne ye ni törbadre nuain angwane, nikwe ngwandretari jai: “Ti därie ye mikadre nen mentokwäre o ötadre kä ruäre te ye ngwane, ¿kukwe nieta Bibliabätä gare tie yebiti ti raba niere däri ye tädre tibätä, ye medenbätä ñaka “iandrete tibien”?” (Deuteronomio 12: 23, 24). “¿Ti operadre ye ngwane ti därie diandrekä mento, biti mikadreta ti kwatate ye ñaka raba ti töi nike?” “¿Ti därie yebiti jondron keta kabre nuaindre ti kräkäi mikakäreta ye tikwe ñaka kadre ngäbiti jire chi angwane, ti därie trä tuadre, hemodiálisis aune empleo de la bomba de circulación extracorpórea ye tikwe ñaka kadre ngäbiti jire arato ye nüke gare tie?”

Ni kristiano operadre ye ngwane dre nuaindre däri kwe yebiti ye tä gare ie. Arato däri diankata chi ni trä tuakäre aune mikata ni kwatate ni kräkäi mikakäre, akwa mritata ye bitikäre ni kräkäi mikatabiti bobukäre ye tä gare ni itire itire ie.