Nitre gure ja mäkäninte ye näire ja kukwei kitaninkä kwetre jai ye erere nuaindre kwetre ribeta Jehovakwe ietre. Nitre mäkäninte kena kwe angwane, niebare kwe: “Ni brare [...], rikadre nüne jenena meri kwebe, [...] rabadi ni itibe kwrere”. Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre, Jesukristo kukwe ye arabe niebareta aune niebare kwe arato: “Ye mden kisete, Ngöbökwe ni mikani ni itibe kwrere, ye ni ñan rabadre denkä jire chi jene jene” (Génesis 2:24, Jändrän Kena; Mateo 19:3-6). Mikata gare ne erere, ja mäkäteta ye nuainta nünankäre käre jabe, ye erere tuin Jehová aune Jesukristo ie, ni brare o meri muko tä krüte ye aibe ngwane tä nementa kaibe (1 Corintios 7:39). Ja mäkäteta ye deme, yebätä ni ñaka rabadre drekebe ngwarbe ja töi mike ja tuanmetrebätä. Kukwe nieta Bibliakwe ye ñaka aibätä ja tuanmetreta ye tuin käme krubäte Jehovai (Malaquías 2:15, 16).

¿Kukwe meden aibebätä ja tuanmetre raba nieta Bibliakwe? Nitre ñaka gure metre nemen jabe ye tuin käme krubäte Jehovai (Génesis 39:9; 2 Samuel 11:26, 27; Salmo 51:4). Käme krubäte kräke, yebätä ja mikata gure ngwarbe ye ngwane ja tuanmetre raba nieta kwe. (Nitre ñaka gure metre nemen jabe nieta ye mikata gare bäri kapitulo 9, párrafo 7 yekänti.) Ni ñaka ja mike ngite ye tädi jankunu muko kwe yebe o tuainmetre kwe ye tä gare ie nieta Ngöbökwe (Mateo 19:9). Yebätä, muko kwe tuanemetre kwe  angwane, ñaka täi kukwe käme nuainne Jehová okwäkänti. Akwa, ni konkrekasionte ñaka rabadre ye nuainmana ie. Kukwe ruärebätä ni ñaka ja mikaka ngite ye raba ja töi mike nüne jankunu muko kwe yebe, ñodre muko kwe ja töi kwitadre bökän rabadre tuin ie ye ngwane. Akwa, kukwe nieta Bibliakwe ye ererebätä niarakwe muko tuainmetre ye abokän tä gare ie, aune dre dre raba nemen bare ye ngwandre törö kwe jai (Gálatas 6:5).

Ne madakäre, ni kristiano brare o merire muko ñaka nemen ni madabe, akwa kukwe mada tare krubätebätä raba ja denkä mento o muko tuenmetre. Ye erere rabadre bare angwane, nirekwe ja diandrekä mento ye tädre “kaibe jirekäbe [...] [o] ja mäkä[dre]ta kwe” nieta Bibliakwe (1 Corintios 7:11). Ye erere ngwane, ni kristiano ñaka rabadre blite ni madabe ja mäkätekäre ben (Mateo 5:32). Kukwe keta kabre tare krubätebätä nitre gure ruäre ja dianinanka mento ye ani mike gare jai.

Ñaka tö mräkätre ngübai. Nitre brare ruäre ñaka tö mräkätre kwe ngübai, akwa ñaka raba nuainne ye ñan aibätä, ñakare aune nierare ñaka tö nuaindi yebätä; ye köböite jondron ñaka mräkätre kwe yekwe nünankäre. ¿Biblia tä dre niere nitre yebätä? “Nire [...] ñakare ja mräkä ja gwirete ngübare metrere ngwane, nebrä tä tödeka mike ngwarbe jai, angwane nebrä bäri käme ni ñan näin kukwete ngwä.” (1 Timoteo 5:8, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte.) Ni brare ñaka törbadre ja töi kwitai angwane, muko kwe raba ja denkä mento ja kriemikakäre aune monsotre kwe kriemikakäre ye abokänbätä rabadre töbike. Akwa, ni kristiano kitadre ngise kukwe ne ererebätä angwane, nitre umbre konkrekasionte rabadre kukwe ye mike gare kwin jai, ñobätä ñan aune kitaka raba konkrekasionte kukwe yebätä.

Ni brare meri mete aune nuainne tare. Nitre ruäre tä nemen rubun krubäte yebätä raba muko kwe nuainne tare, o raba murie kete. Ni meri nuainkä tare ye kristiano angwane, nitre umbre rabadre kukwe ye kädriere jabe, ñobätä ñan  aune ni nemen rubun krubäte aune ni ni mada nuainne tare yebätä ni kitaka raba kukwebätä (Gálatas 5:19-21).

Ñaka törbadre tuai Ngöbö mike täte jire. Nitre gure ruäre ñaka töta nemen muko kwe tuai Jehová mike täte jire chi o tätre töi mike ja dibiti kukwe Bibliabätä ye mike ngwarbe jai. Ye ngwane, ni kristiano ja diandrekä mento ye aibe köböire raba “Ngöbö mik[e] täte [...] ni kä tibienbätä” yebiti ta yebätä rabadre töbike (Hechos 5:29, NGT).

Kukwe tare krubäte kädrieni ye erere rabadre bare ni gure yebätä angwane, ni mada ñaka rabadre ni brare o meri ye töi mike ja denkä mento o nüne jankunu muko yebe. Nitre umbre aune nitre mada ünä kukwe ja üairebiti raba nitre gure ye dimike Bibliabiti, akwa kukwe meden tä nakainkä bätätre, ye gare Jehová aibe ie ye ngwandre törö kwetre jai. Ja ngwai (o ja mräkä) yebätä kukweta nakainkä muko kwe yebe, yebätä kukwe ngwarbe känändre kwe ja diankakäre mento angwane, kukwe ükaninte nitre gure kräke ye ñaka mikai ütiäte kwe jai aune ñaka Ngöbö mikai ütiäte kwe jai arato. Ne madakäre, nire tä kukwe ükete kwin krubäte ni ngökakäre, akwa ye gare Jehovai. Erametre, “jondron jökrä tä butiere aune tuintari merebe Ngöbö okwä ie; ne meden ie, nikwe kukwe jakwe niedi jökrä” (Hebreos 4:13, NGT). Akwa, kukwe tare krubäte raba nemen bare ni kristiano yebätä rabadre ruin ie, yebätä ja diandrekä mento kwe angwane, ni mada ñaka rabadre ñäke rüere. Akwa, “ni rabadi jökrä Ngöbö ngwärekri angwane, kukwe ükadite kwe nibe” (Romanos 14:10-12).