Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

“Munkwe Ngöbö taredre jankunu”

 APÉNDICE

Bandera saludata, tärä kitata (ja kitakata) aune sribi ruäre nuainta gobran kräke

Bandera saludata, tärä kitata (ja kitakata) aune sribi ruäre nuainta gobran kräke

Bandera saludata. Bandera saludata aune mikata ütiäte, ye nuainta himno kantaita ye ngwane, juta aune nitre kädekani ji ngwanka juta yete ye mikata täte, aune ñaka Ngöbö ai mikata täte ye gare ni testiko Jehovakwe ie (Isaías 43:11; 1 Corintios 10:14; 1 Juan 5:21). Nitre reire mikani ütiäte ye erere ye ngätäite Nabucodonosor gobranka Babilonia kädekateta. Niara aune kukwe mika nämene täte kwe ye mikadre bäri ütiäte tö namani mikai tuare nitre gobrain nämene kwe yei, yebätä jondron üai sribebare kwe aune himno kantaidre ye ngwane ni jökrä rabadre ngukodokwäbiti jondron yei niebare kwe. Akwa monsotre hebreo nimä Sadrac, Mesac aune Abednego ñaka jondron kri sribebare ye mikani ütiäte jai, murie ketadre kärera (Daniel, kapitulo 3).

¿Dre nie raba kä nengwane? Tärä El nacionalismo: una religión yebätä, Carlton Hayes ni kukwe kira tikaka käkwe blitabare “nitre tä juta mike tuin ütiäte ño jai kä nengwane” yebätä, aune tä niere: “Bandera ye jondron bäri ütiäte aune mikadre täte. [...] Nitre tä sobro denkä ja dokwäbiti mikakäre ütiäte jai; nitre poeta tä kukwe tike käikitakakäre; monsotre tä himno kantaire ie”. Ne madakäre, tä niere arato juta te nitre tä nüne ye kräke “köbö ükaninte” mikakäre ütiäte jai, ñodre 4 julio, Día de la Independencia de Estados Unidos, aune “nitre mikata deme aune ütiäte kwetre” bätä “templo” o ju mada mikata ütiäte kwetre arato. Ye erere arato, Diario Oficial de la Federación, de México, tä mike gare “Escudo, Bandera aune Himno Nacional, ye abokän “Jondron Bä Sribeta Juta Kräke” aune “jondron ye mikadre täte” nieta tärä yebätä. Aune mekerabe, tärä keteiti kukwe känänkäre mikani gare “bandera aune kruso ye abokän ja erebe deme” (The Encyclopedia Americana).

 Bitinkä, tärä ye arabe käkwe mikani gare himno nacional ye abokän “nitre tä kukwe niere ja di käräkäre Ngöböi ne kwe rabadre juta kwetre o nitre ji ngwanka juta yete ye kriemike aune jie ngwen”. Ye medenbätä, bandera saludata o himno kantaita ye abokän mikata ngöbö kwrere jai ye gare metre ni testiko Jehovakwe ie. Profesor D. W. Brogan käkwe tärä Genio y figura del norteamericano tikani, yebätä monsotre Testiko kwati nänkä kwelate käkwe ñaka bandera Estados Unidos ye saludabare aune kukwe nieta ie mikakäre ütiäte ye ñaka niebare kwetre yebätä kukwe ükaninte rüere, kukwe ne mikani gare kwe: “Nitre Kukwe Ükatekä käkwe niebare mrä mada jondron nuainta ye abokän mikata ngöböre jai”.

Ni testiko Jehovakwe ñaka jondron ye nuainne, ñobätä ñan aune Biblia tä kukwe ye ñäkäire ye gare kwin nie, akwa nitre mada tö nuaindi angwane raba nuainne. Ye erere arato, ni ñaka bandera ye mike ngwarbe jai aune gobrantre tä dre niere ye nita nuainne, ñobätä ñan aune “nitre gobranka” ye “tätre sribire Ngöbökrä” (Romanos 13:1-4). Ni rabadre orare “ni gobranka krikri btä ni sribikä ütiäte ütiäte gobrankrä” ye kräke nieta Ngöbökwe ye erere nita nuainne. Akwa, nita nuainne ne kwe ni tuanemetre kwetre “nün[e] jäme amne deme Ngöbö ngwärekri” (1 Timoteo 2:2).

Tärä kitata (ja kitakata). Nitre mada tö tärä kitai ye nitre kristiano metre ñaka ñäkäire ietre. Ñaka kukwe ükete ja mikakäre gobrantre rüere aune nitre kädekata tä dre nuainmana ye erere tätre nuainne. Akwa, gobrantre tä kukwe nuainne yete ñaka ja miketre jire chi (Mateo 22:21; 1 Pedro 3:16). Akwa, ¿juta mäkwe yete tärä kitadre ye ribeta ja dibiti o nire ñaka nuainne ye rüere ja mikata ye ngwane dre nuaindre? Mä töi ñaka raba mä nike angwane, mä raba niken tärä kitata yekänti. Ye erere, mäkwe ja ngwain Sadrac, Mesac aune Abednego erere, kukwe ye erere namani bare bätätre angwane, janamane siba kä Dura yekänti. Akwa, ni  kristiano ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete yekäre, rabadre kukwe keta ti ne ngwen törö jai:

  1. Ni ja tötikaka Jesube “ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri” (Juan 15:19, TNM).

  2. Ni kristiano tä blite Kristo aune Gobran kwe yebätä (Juan 18:36; 2 Corintios 5:20).

  3. Nita kukwe mike täte aune nita ja tarere kwärikwäri ye tä ni jökrä konkrekasionte mike nüne keteitibe (1 Corintios 1:10; Colosenses 3:14).

  4. Nire käkwe tärä kitadre gobran medenkri, ye abokän ngite arato gobran ye käkwe dre nuaindre yebätä (kukwe nieta 1 Samuel 8:5, 10-18 aune 1 Timoteo 5:22 yebätä ye mikadre ñärärä).

  5. Ni kä tibienbätä rabadre nitre Israel gobraine ribebare kwetre ye ngwane, niaratre ñaka nämene Jehová kain ngäbiti Gobranka bäri kri ye erere niebare Jehovakwe (1 Samuel 8:7).

  6. Ni kristiano tö blitai töi jämebiti Gobran Ngöbökwe yebätä gobrantre ye jökrä ben (Mateo 24:14; 28:19, 20; Hebreos 10:35).

Sribi ruäre nuainta gobran kräke. Juta ruäre känti nire ñaka niken rübätä ye mikata sribi ruäre nuainne gobran kräke. ¿Kukwe ye rabadre bare nibätä angwane nikwe dre nuaindre? Oradre Jehovai aune kukwe ye mikadre gare kwin jai, nitre kristiano niena ünä ja üairebiti yei kukwe ye ngwandretari. Ye köböire nikwe töbikai kwin nikwe dre nuaindi yebätä (Proverbios 2:1-5; Filipenses 4:5).

Nikwe “gobran amne kritobo mika[dre] ütiäte jae amne kukwei mika[dre] täte”, aune ni “tädre biare jändrän kuin nuene” bätä nikwe “ja ngie mikadre ñakare” nieta Bibliakwe nie (Tito 3:1, 2). Kukwe ne ererebätä, sribi ruäre nuainta gobran kräke ye nikwe kadre ngäbiti ngwane dre rabadre bare ye nikwe ngwandretari jai: “¿Sribi ye ti mikai  ja mike gobran yekri o ti mikai kwe ja mrite kukwe ngwarbe yebe?” (Miqueas 4:3, 5; 2 Corintios 6:16, 17). “¿Ñaka ti tuainmetre kwe sribi ja üaire tä ti kisete ye nuainne?” (Mateo 28:19, 20; Efesios 6:4; Hebreos 10:24, 25.) “Tikwe ñaka nuaindi angwane, ¿kä rabaite bäri tie sribi ja üaire, o sribi köbö täte ye nuainkäre?” (Hebreos 6:11, 12.)

Ni kristiano ñaka tö rabadre näin ngite yebätä sribi ruäre nuaindre kwe gobran kräke töi jämebiti angwane, ni kristiano mada ñaka rabadre kädriere blo (Romanos 14:10). Aune ñaka sribi ye nuaindre kwe angwane ye erere ja töi mikadre kwetre arato (1 Corintios 10:29; 2 Corintios 1:24).