Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE NGWANTARITA 1

¿Ti töita ño ye gare tie?

¿Ti töita ño ye gare tie?

ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE

Ni mada törbadre mä töi mikai kukwe ruäre nuainne ye ngwane kukwe meden ütiäte mä kräke aune mä töita ño ye gare jabätä mäi angwane ye käkwe mä dimikai kukwe kwin den jai.

¿MÄKWE DRE NUAINDRE?

Töbike kukwe nebätä: Kä nikira minuto kräjätä ta Karen yebiti fiestate aune batibe ni iti kukwei nibikä trökri:

“¿Ñobätä mätä kore?”.

Karen nikrani ja trökri angwane ja ketamuko kwe Jessica tä dö ngwen kisete. Jessica bini krati ie aune nini kwe ie: “Mä niena kri. Mä raba kä mike nuäre jabätä, ¿ñan ererea?”.

Kä jämi täte Karen yebiti dö ñakäre, yebätä ñaka tönibi dö ñai, akwa ñaka tönibi ja ketamuko kwe tuai niara kötaire. Ne madakäre, Karen raba nemen nütüre Jessica ye töi kwin krubäte aune dö ñain ye ñaka blo. Karen raba niere jai: “Tibike ñain chi, ne ñaka droga”.

Mä Karen akräke, ¿mäkwe dre nuaindre?

NÜNENKÄ AUNE TÖBIKE

Mäkwe ja tuadre kukwe ye kwrere ben angwane kukwe meden ütiäte mä kräke aune mä töita ño ye rabadre gare jabätä mäi ye käkwe mä dimikai kukwe kwin den jai. Kukwe rabadre gare jabätä mäi ye käkwe mä kriemikai aune mäkwe ñaka ni mada tuainmetre ja töi mike kukwe ruäre nuainne (1 Corintios 9:26, 27).

¿Dre raba mä dimike? Kukwe ngwantarita ja käne ye mä ngwantari jai.

 1 ¿KUKWE MEDEN KWIN TITA NUAINNE?

Kukwe meden mä raba nuainne kwin ye gare mäi angwane ye mä dimikai kukwe den nuaindre jai.

NITRE KIRA KUKWE BÄMIKANI. Apóstol Pablo tikani: “Ti abko ie blita gare ñakare kuin ni mda mda ngwärekri [...], akwa Ngöbö kukwei kuin Jesubtä ye abko gare kuin metre tie” (2 Corintios 11:6). Kukwe ngwarbe niebare Pablo rüere ye ngwane ñaka ja di ngwani nekä kwe, ñobätä ñan aune kukwe Bibliabätä nämene gare kwin ie (2 Corintios 10:10; 11:5).

TÖBIKE JABÄTÄ. Kukwe meden nuain gare mäi ye tike nete.

Kukwe meden kwin mätä nuainne ye tike nete. (Ñodre, töbike kwin käne jondron nuainkäre, mantiame, tö ngwanta mäi, mätä nüke ora kitani känenkri.)

2 ¿KUKWE MEDEN ÑAKA KWIN TITA NUAINNE?

Cadena raba nemen tuin ribi, akwa ñäi kia ye krati därebe angwane raba nötöte, ye erere arato kukwe ruäre mä ñaka tä nuainne kwin ye mäkwe tuanemetre nemen ja töite angwane raba mä mike kukwe blo nuainne.

NITRE KIRA KUKWE BÄMIKANI. Pablo ie kukwe meden nämene nainte ye nämene gare ie. Tikabare kwe: “Ti töite nete abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye ye tä nebe tuen kuin nuäre nuendre tie, akwa tibtä nete abko kukweta nakenkä mda mda käta ti töi miketa bä jene, ye abko kukwe käme tä ti töibtä, ye mdeita nebe tie abko käta rüre jändrän kuin ti tö nuein yebe, aisete ni ngite kä teri ñan raba kwäräbere au, ye kwrere jire tita kukwe kämekäme kisete” (Romanos 7:22, 23).

TÖBIKE JABÄTÄ. Kukwe meden ñaka tuanemetre nüke ja töite ye tike nete.

 3 ¿TIKWE JA TÖI MIKAI DRE NUAINNE?

¿Mä raba niere ni karo ngwanka ie rikadre mä ngwena nekwäre sekwäre nememe gasolina krütadre ie? Kukwe ye ñaka kwin aune mäkwe ngwian kitadrekä ngwarbe, ¿ñan ererea?

¿Kukwe ye tä dre driere mäi? Mäkwe kukwe mikadre nuaindre jai angwane mä töi ñan rabai ngwarbe kwäräkwärä. Mä töi rabai kukwe keteitibätä.

NITRE KIRA KUKWE BÄMIKANI. Pablokwe tikani: “Ti abko ñan tä näin betekä okwä kware” (1 Corintios 9:26). Pablo ja töi mikani kukwe den jai aune ja di ngwani kwe mikakäre nemen bare, niara ñaka nämene näin ngwarbe kwäräkwärä kukwe ngübare nuainkäre (Filipenses 3:12-14).

TÖBIKE JABÄTÄ. Kä nete mä törba kukwe ketamä nuain ye tike nete.

4 ¿KUKWE MEDEN ERA MÄ KRÄKE?

Kukwe gare jabätä mäi ye bämika raba kri dite abokän murie ñaka raba juen tibien ye kwrere.

Kukwe era mä kräke ye tädre mä töite angwane mä töi ñaka rabai ngwarbe kwäräkwärä. Kruä bä tä nikwite jene, ye erere mä ñaka rabadre ja bä mike nitre ja ketaka mäbe ye näkwitakäre. Nire tä ja bä mike jerekäbe ye tä mike gare kukwe ñaka gare jabätä ie.

Akwa kukwe tuin metre mäi ye erere mätä nuainne angwane ni mada ñaka mä töi kwitai kukwe nuainta kwetre yebätä.

NITRE KIRA KUKWE BÄMIKANI. Daniel nämene bati ye ngwane jänikani mento mräkätre yebätä, akwa “ja brukwä mikani kwatibe” kwe Ngöbö mike täte (Daniel 1:8). Kukwe nämene gare ie ye ñaka käi kwitaninkä kwe jabiti aune ja ngwani metre kwe.

TÖBIKE JABÄTÄ. ¿Kukwe meden era mä kräke? ¿Ngöbö ye era mä kräke? ¿Ñobätä mä töita kore? ¿Dre tä mike gare mäi Ngöbö ye tärä?

Ngöböta kukwe niere mäi ye kwin mä kräke, ¿raba ruin mäi? ¿Ñobätä mätä töbike kore?

Krikä juankata muriekwe nekwäre sekwäre, ¿ye kwrere mä törba ja tuai? O Kri dite aune murie ñaka raba juen tibien, ¿ye erere mä törba ja tuai? Mä törba ja tuai kri dite ye kwrere angwane kukwe meden gare jabätä mäi yebätä mä ja töi mika aune ye mä dimikai kukwe ngwantarita ne mike gare: ¿Ti töita ño ye gare tie?