Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Kukwe 10 monsotre tä ngwentari jai

 KUKWE NGWANTARITA 2

¿Ñobätä ti töita krubäte ja bä yebätä?

¿Ñobätä ti töita krubäte ja bä yebätä?

ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE

Mä bä tuin ñuaite mäi ye ñan bäri ütiäte. Kukwe mada bäri ütiäte tärä.

¿MÄKWE DRE NUAINDRE?

Töbike kukwe nebätä: Julia tä ja mike ñärärä ñuaite ye ngwane ja nemen tuin köte ie. Niara tä niere jai: “Ti tö ja tuai krä chi”. Rün, meye aune ja ketamuko kwe tä niere ie, niara tä krä chi krubäte, akwa ñaka tuin ye erere ie.

Julia töita kukwe nuainbätä ne kwe “däbä räkädrete libra krärike aibe”. Niara rabadre mrö nike köbö ruäre te.

Ja rabadre ruin Julia erere mäi angwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

NÜNENKÄ AUNE TÖBIKE

Ñuai ngetrani te mäkwe ja tuadre, ye kwrere ja bä raba nemen tuin jene mäi.

Mä tö ja bä tuai kwin ye ñaka blo. Meritre aune nitre brare kirabe bä nämene nuäre yebätä Biblia tä blite, ñodre, Sara, Raquel, Abigail, José, aune David. Biblia tä blite meri kädeka nämene Abisag, abokän “bä nuäre krubäte” yebätä arato (1 Reyes 1:4).

Monsotre bati kwati töita krubäte ja bä ye aibebätä aune ye köböite raba nemen kukwe krite. Kukwe mikata gare yebätä töbike:

  • Kukwe ngwantaribare monsotre merire ie ye ngwane 58% käkwe niebare ja nämene ruin bäri däbäte ietre däbä kwe yebiti ta, akwa metrere meritre 17% aibe nämene ye erere.

  • Meritre mada ie kukwe ngwantaribare ye ngwane 45% nämene niere ja nämene ruin köte ietre, akwa metrere niaratre nämene bäri krä chi.

  • Monsotre ruäre tö ja tuabätä krä chi, yebätä tätre ja tare nike krubäte bren anorexia kisete. Bren ye raba ni krärä kete, ñobätä ñan aune ni töita nemen ñaka mröre jire.

 Bren anorexia o bren mada ye kwrere tä mäbätä nemen ruin mäi angwane mäkwe nie ni madai. Mä rün, mä meye o nitre ie mätä tö ngwen yei mäkwe ja di kärä. Biblia tä niere: “Ja ketamuko erametre tätre ja tarere kä jökrä ngwane, bätä kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nemen ja eteba ye erere” (Proverbios 17:17).

KUKWE BÄRI ÜTIÄTE MÄKWE NUAINDRE

Dreta ni brukwäte aune ni töite yebrä rabadre tuin bä nuäre nibätä. Biblia tä blite rei David monsoi, Absalón yebätä. Kukwe ne nieta:

“Ni ñaka nämene Israel yete abokän [niara] erere, niara käi kitaka nämene bä nuäre krubäte yebätä. Ngotote nükebe kwin bä nämene kwin metre” (2 Samuel 14:25).

Akwa, monso ye ie ja nämene ruin bäri ie, tö nämä jondron keta kabre tuai jakwe aune ni ngökö krubäte. Ye medenbätä, Biblia ñaka tä blite kwin Absalón yebätä, ñakare aune tä bämike ni ni mada murie ketaka aune ñaka tö ngwan raba ie.

Kukwe keta kabrebätä Biblia tä mäträre nibätä:

“Dän btin kita jabtä, ye kwrere jire mun nena ni btin kwrere” (Colosenses 3:10).

“Munkwe ñan ja däte bätäkä ngwarbe ngrabare ja bä mikakäre nuäre [...]. Akwa munkwe ja moto mika kuin, käkwe nüna jäme ja bä mikakäre nuäre” (1 Pedro 3:3, 4).

Mä töta nemen ja tuai bä nuäre ye ñaka blo, akwa mä töita ño ye bäri ütiäte mä bä ye kräke. Mä töita kwin ye rabai tuin bäri bä nuäre nitre madai, aune niaratre ñaka okwä rabai mä bä yebätä. Meri kädekata Phylicia tä niere: “Mä bä nuäre angwane nitre okwä rabai mäbätä, akwa mä töi aune dreta mä brukwäte ye rabai törö käre nitre ie”.

TÖBIKE JA BÄ YEBÄTÄ

¿Mätä ja bä ye gaire?

¿Mä töita ja operabätä o ja bäine mröbätä ja bä ükatekäre kwin?

¿Mä raba ja bä ükete angwane meden mäkwe ükadrete jai? (Meden ye mäkwe täräi mikadre bolore.)

  • JA OKWÄ

  • JA INSON

  • JA DOKWÄ DRUEN

  • JA OKWÄ DRUEN

  • JA KWATA

Kukwe ketebu ngwinintari käne yekänti mäkwe “jän” nini. Arato, kukwe ngwinintari ketamä ye mäkwe täräi mirikä ketamä o bäri mada angwane mäkwe ngwan törö jai: Ja bä tä nemen tuin käme mäi ye erere mä ñaka tä nemen tuin ni madai. Mä töi raba mä näkwite aune töbike krubäte ja bä yebätä (1 Samuel 16:7).