“Yebtä käta nebe bäri nuäre munbtä, akwa bä jötrö munta ja tare nike bätäkä ngwarbe.” (1 Pedro 1:6)

Mäkwe ja di ngwain nünankäre kä jutobiti mä muko aune mä mräkäbe, akwa ruäre ngwane mä ñaka kukwe ngübare abokän rabai bare ye käkwe mä mikai ulire (Eclesiastés 9:11). Akwa Ngöbö tä ni dimike kukwe tare tä nemen bare nibätä ye ngwane. Kukwe Bibliabätä ni jie ngwankäre ne erere munkwe nuaindi angwane, mä aune mä mräkä ye raba kä ngwen nüke jai kukwe bäri tare rabadre bare ye ngwane.

 1 MÄKWE TÖ NGWAN JEHOVAI

BIBLIA TÄ NIERE: “Munta töbike kri, ye munkwe kita jökrä Ngöbö kötärä, ñobtä ñan angwane Ngöbö töita käre munbtä” (1 Pedro 5:7). Kukweta nakainkä mäbätä yebätä Ngöbö ñaka ngite ye mäkwe ngwan törö käre jai (Santiago 1:13). Mä rökrai ken angwane, mä dimikai bäri kwin kwe (Isaías 41:10). “Munkwe ja brukwä ye mika gare ie.” (Salmo 62:8.)

Mäkwe ja tötikai aune ñäkäi käre Bibliabätä yekwe mä töi mikai jäme arato. Mäkwe nuaindi angwane, “nita ja tare nike bätäkä ngwarbe angwane, Ngöböta [...] kä miketa nuäre nibtä” ye rabai gare mäi (2 Corintios 1:3, 4; Romanos 15:4). “Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” ye biain kwe mäi tä käbämike (Filipenses 4:6, 7, 13).

MÄ RABA NE NUAINNE:

  • Mäkwe ja di kärä Jehovai ja töi mikakäre jäme aune töbikakäre kwin metre

  • Kukwe jökrä mä raba nuainne yebätä mäkwe töbika ne kwe meden bäri kwin ye mäkwe nuaindre

2 MÄKWE MÄ MRÄKÄ NGÜBA AUNE MÄKWE JA NGÜBA

BIBLIA TÄ NIERE: “Nire ie kukwe nüke gare ye brukwä ie kukweta nemen gare, aune nitre töbätä tä ja di ngwen ja olo mike kukwe mikakäre gare jai” (Proverbios 18:15). ¿Mä mräkä itire itire tä dre ribere jai? Mäkwe kukwe jökrä ye mika gare jai. Mäkwe blita bentre aune mäkwe kukwe nua (Proverbios 20:5).

Aune ni tare mäkwe ye krütadre angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Mä ñaka raba jakaire ja ruin ño mäi ye mikakäre gare. Jesukwe ‘muabare’ arato ye mäkwe ngwan törö jai (Juan 11:35; Eclesiastés 3:4). Ja dükadre aune kübiadre kwin ye ütiäte krubäte arato (Eclesiastés 4:6). Ye köböire rabai bäri nuäre mä kräke ja tuakäre kukwe yebe.

MÄ RABA NE NUAINNE:

  • Kukwe tare jämi nemen bare ye känenkri mäkwe blita käre mä mräkä yebe. Ye köböire, kukwe tare rabadre bare ye ngwane, niaratre rabai blite töi jämebiti mäbe

  • Nitre käkwe ja tuanina kukwe ye erere ben yebe mäkwe blita

 3 MÄTÄ JA DI RIBERE YE ERERE MÄKWE KÄNÄ

BIBLIA TÄ NIERE: “Ja ketamuko erametre tätre ja tarere kä jökrä ngwane, bätä kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nemen ja eteba ye erere” (Proverbios 17:17). Ja ketamuko mäkwe ye tö mä dimikai akwa nuaindre ño kwe ye ñaka nemen gare ietre. Niaratre raba dre nuainne mä kräke ye mäkwe nie ietre (Proverbios 12:25). Ne madakäre, nitre ie kukwe Bibliabätä gare yei mäkwe ja di kärä. Kukwe Bibliabätä mikai gare kwe mäi yekwe mä dimikai näin ja käne (Santiago 5:14).

Nitre tä tödeke metre Ngöböi aune tätre tö ngwen kukwe käbämikata kwe yei yebe mäkwe ja ketai käre angwane, ye käkwe mä dimikai. Mäkwe nitre ulire dimikai ye käkwe mä töi mikai jäme arato. Mätä tödeke Jehovai aune kukwe käbämikata kwe yebätä mäkwe blita bentre. Mäkwe ja di ngwan jondron nuainne ni mada kräke aune nitre kwe mä tare aune töita mäbätä yebätä mäkwe ñaka kämikaka (Proverbios 18:1; 1 Corintios 15:58).

MÄ RABA NE NUAINNE:

  • Mäkwe blita ja ketamuko kwin ben aune mäkwe tuanmetre ja dimike

  • Mätä dre ribere jai ye mäkwe nie metre aune bökän