Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Kukwe tä nemen gare tie Bibliabätä

 KUKWE JA TÖTIKARA 16

¿Nire abokän Job?

¿Nire abokän Job?

Kä kädeka nämene Uz yete, ni iti Jehová mikaka täte nünanbare. Niara kädeka nämene Job, niara nämene jondron bökäne krubäte aune ngäbriänkä brare aune merire nämene kwe. Ne madakäre, niara töi nämene kwin, nämene nitre bobre, meritre kän muko krütani aune monsotre kia rün aune meye ñaka nämene ye niara nämene dimike. Job nämene kukwe kwin nuainne. Akwa yebätä, ¿kukwe kri ñaka namani barebätä raba ruin mäi?

Diablu nämene Job mike ñärärä, akwa Job ie ñaka nämene gare. Jehovakwe niebare Satana ie: ‘¿Job ni ti mikaka täte ye mäkwe mikanina ñärärä? Kä jökräbiti tibien ni mada ñaka niara erere. Niara tä ti mike täte aune tä ja ngwen kwin’. Satana niebare ie: ‘Jän tä mä mike täte, mätä kriemike, mätä jondron kwin mike nemen bare kräke, mätä kä bien krubäte ie aune mätä jondron nire keta kabre bien ie yebätä tä mä mike täte. Jondron ye denkä jökrä kän aune ñaka mä mikai täte jankunu kwe’. Jehová niebare ie: ‘Mä raba niara nuinte akwa mäkwe ñaka murie keta’. ¿Ñobätä Jehovakwe Satana tuanimetre Job nuinte gare mäi? Ñobätä ñan aune Job niara mikai täte jankunu ye nämene gare metre ie.

Satanakwe kukwe tare keta kabrebiti Job nuaninte. Käne niarakwe nitre kädeka nämene sabeo ye mikani nibi aune burro ye jökrä goire kän. Ye bitikäre, kä nukwani yekwe oveja kwe jökrä kämikani. Nitre caldeo ye käkwe camello niarakwe goibare. Arato nitre sribikä kwe nämene jondron nire ngübare kräke ye jökrä murie ketani. Akwa kukwe bäri tare namani bare ye bitikäre. Job monsoitre nämene mröre gwi ye ngwane ju nikani niaratrebiti aune jökrä murie neketani. Job namani ulire krubäte, akwa Jehová mikani täte jankunu kwe.

 Satana tö namani Job tuai ja tare nike bäri, yebätä bren solan kwrere mikani kwe Job ngrabare. Ye nämene nemen tare krubäte ie. Ñobätä kukwe tare nämene nakainkä krubätebätä ye ñaka nämene nüke gare ie, akwa yebiti ta Jehová mikani täte jankunu kwe. Kukwe jökrä ye tuani Ngöbökwe aune Job käi namani jutobätä.

Ye bitikäre, Satana nitre nimä juani Job nuinte. Niaratre niebare ie: ‘Mäkwe ja mikani ngite aune biti mä tö ükai. Ye medenbätä, Ngöböta mä mike ja ngie nuin’. Job niebare: ‘Ti ñaka kukwe blo nuainne jire’. Akwa ye bitikäre Job namani nütüre Jehová köböite kukwe ye nämene nemen bare niarabätä aune niebare kwe Jehová ñaka nämene ja ngwen metre ie.

Monso bati kädeka nämene Elihú ye nämene nitre ye kukwe nuin akwa niara ñaka blitabare jire. Akwa ye bitikäre ja töi mikani blite kwe aune niara niebare: ‘Mun jökrä tä kukwe ngwarbe niere. Jehová ye abokän kri krubäte ye ni raba bämike ja töite, niara ñaka raba kukwe blo nuainne jire. Jondron jökrä tuin ie aune kukwe kri tä nemen nitre kisete ye ngwane niara tä nitre ye dimike’.

Jehovakwe blitabare Job ben arato. Niebare kwe ie: ‘¿Tikwe kä kwinta aune kä tibien sribebare ye ngwane mä nämä medente? ¿Ñobätä mätä nütüre tita kukwe blo nuainne? Mätä blite okwä kware, ñobätä kukweta nakainkä ye ñaka gare mäi’. Job ja mikani ngite ye nükani gare ie aune niebare kwe: ‘Ti kukwe ngwarbe niebare. Tikwe kukwe niebare yebätä mäkwe ngite juan ta tibiti. Mä kädrieta jerekäbe ti olote, akwa nengwane mä gare metre tie aune jondron jökrä nuäre nuaindre mä kräke tuin tie’.

Job nuaninte ünä ye ngwane, Jehovakwe niara mikaninta räre aune jondron nämene käne kwe yebiti ta jondron biani bäri kwe ie. Job nünanbare raire aune kä jutobiti. Jehová kukwe kwin mikani nemen bare Job kräke, ñobätä ñan aune käre niara mikani täte kwe, ruäre ngwane ñaka namani nuäre kräke. Kukwe ño ben mäkwe ja tuadre, ¿akwa yebiti ta mäkwe Jehová mikai täte jankunu Job erere?

“Ni iti nünanka kira kädian nämane Job abko käkwe ja tare nikani tödekabtä Ngöböbti angwane, nünankabare dite jabtä kwe ja tare nika näire, ye abko munkwe kukwe nuani ruen tie” (Santiago 5:11).