Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE JA TÖTIKARA 58

Jerusalén ganinte

Jerusalén ganinte

Bä kabre juta Judá ye käkwe Jehová tuanimetre aune jondron ngwarbe üai sribebare ngöböre ye niaratre namani mike täte. Kä ye näire, Jehovakwe nitre niara kukwei niekä kwati krubäte juani niaratre dimike. Nitre ye namani jerekäbe nitre Ngöbö kukwei niekä ye kötaire aune ñaka namanintre kukwei mike täte. Jondron ngwarbe üai sribebare ngöböre ye Jehová tö namani diainkä täte. ¿Dre nuainbare kwe?

Rei Babilonia, Nabucodonosor ye namani juta ketare ketare den jai. Juta Jerusalén ye diani kena kwe jai ye ngwane, rei Joaquín ye nakani ngite ie aune nitre ütiäte, nitre rükä, nitre jondron sribekä ye jänikani kwe Babilonia. Templo Jehovakwe yete jondron ütiäte nämene ye jänikani kwe jai arato. Ye bitikäre, Nabucodonosor ja töi mikani Sedequías mike reire kä Judá yekänti.

Kenanbe, rei Sedequías käkwe Nabucodonosor kukwei mikani täte. Akwa nitre kukwe ngwarbe niekä aune nitre nünanka no juta ye bäre nämene niere Sedequías ie niara ñaka rabadre Nabucodonosor kukwei mike täte. Jeremías niara mikani mokre: ‘Mäkwe ñaka kukwei mikai täte angwane, nitre murie ketai, mrö nikai, bren nikai kä Judá nekänti’.

Kä nikani kwä kwä ta ye bitikäre, Sedequías ñaka Nabucodonosor kukwei mikani täte aune ja di käräbare kwe nitre rükä Egipto yei. Angwane, Nabucodonosor nitre rükä kwe ye juani rüre nitre Jerusalén yebe. Nitre rükä Babilonia ye namani nünentubu juta ye bäre ta. Jeremías niebare Sedequías ie: ‘Mäkwe ja ngwain di nekä nitre Babilonia käne angwane mä aune juta ye rabaite nire nini Jehovakwe. Akwa mäkwe ñaka ja ngwain di nekä angwane, niaratre käkwe Jerusalén kukwai aune mä abokän jänäin ngite kwetre’. Sedequías niebare: ‘¡Ti ñaka ja ngwain di nekä!’.

 Kä nikani kwati biti ötare ta ye bitikäre, nitre Babilonia käkwe ki Jerusalén ye juani ngwarbe ruäre. Ki yete ta niaratre nikani juta yekänti aune kukwani kwetre. Arato templo kukwani kwetre, nitre kwati murie ketani, aune nitre mil kwati krubäte jänikani ngite kwetre.

Sedequías ngitiani mento Jerusalén, akwa nitre Babilonia nikani niara jiebiti kä Jericó ye ken niara nakani ietre aune jänikani kwetre rei Nabucodonosor ie. Rei Babilonia ye käkwe Sedequías ngäbriänkätre ye murie ketamana Sedequías okwäbiti. Ye bitikäre, niara okwä jue mikani aune kitani ngite. Yete Sedequías krütani. Akwa Jehovakwe kukwe ne käbämikani juta Judá yei: ‘Kä näin 70 ta ye bitikäre, ti näin mun ngwenanta bobukäre Jerusalén mun jue yete’.

Monsotre bati jänikani Babilonia, ¿yebätä dre namani bare? ¿Niaratre ja ngwani jankunu metre Jehovai?

“Ni Dänkien Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä, ma abko tä kukwe ükete kuin era metre” (Apocalipsis 16:7).