Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE 4

Ja nemen ruin ngite nie: “Ti ja mikani ngite ye sököte tibätä”

Ja nemen ruin ngite nie: “Ti ja mikani ngite ye sököte tibätä”

“Sribi kwanba tie ye köböire nun ja mräkäre rababa nüne bäri kwin, akwa sribi yebätä ti jataba kukwe ruäre ñaka kwin ni Jehová mikaka täte kräke ye nuainne siba. Nitre kä nebätä tä bieta nuainne ye ti jataba nuainne, ti jataba ja mike siba kukwe gobrankwe yete, ti jataba niken iglesia madate. Tikwe kä mikakaba Jehovabätä ye käi rikaba 40 ta tibiti. Kä jataba niken bäri raire ta angwane rababa ruin tie Jehová ñaka ngite juain ta tibiti. Kukwe metre ye nämä gare tie, akwa yebiti ta tikwe ji blo dianba jai, ye medenbätä ja nämä ruin ngite jankunu tie.” (Martha)

JA NEMEN ruin ngite nie ye raba nemen tribe doboko kwrere ni kräke. Rei David ja mikani ngite, yebätä namani nainte ja käne, aisete kukwe ne tikani kwe: “Tribe doboko ye kwrere nemen doboko krubäte ti kräke” (Salmo 38:4). Ja mräkätre ruäre tä ulire krubäte, ñobätä ñan aune tätre nütüre Jehová ñaka raba ngite juen jire biti ta (2 Corintios 2:7). ¿Mäkwe ja mikani ngite yebätä ja ruin mente mäi Jehovabätä? Mäkwe kukwe käme krubäte nuainbare yebätä ñaka ngite juain ta kwe mäbiti, ¿raba ruin mäi? Ñan töbika, Jehová tö mä dimikai.

“Ani kukwe ükete jabe”

Nire ie ja ruin ngite aune tä ja töi kwiteta ye Jehová tä kain ngäbiti aune tö dimikai. Jesukwe kukwe bämikani känti blitabare kwe, monso iti kä mikaninkä gwi rünbätä aune nikani ja mike gure meri jene jene ben, akwa kä nikani ta angwane ja töi mikani kwe nikenta rün känti. ¿Jataninta ye ngwane dre namani bare? “Nämane mente se kwrere angwane, jatabare rünye amne namani ruen bäri bobre ie, aisete nikani betekä ngäbti, käkwe küde kitani ngärä demaine kwärä.” (Lucas 15:11-20.) Ni rüne bämiri ye kwrere Jehová ye töi kwin aune ni mike tuin bobre jai. ¿Mä tö rökrai ken akwa ja ruin “mente” niarabätä mäi? Niara tä juto biare mä ka ngäbitikäre yei mäkwe tö ngwan.

Mäkwe ja mikani ngite krubäte, ¿yebätä mätä nütüre Jehová ñan raba ngite juen ta mäbiti? Ye erere ngwane mäkwe töbika kukwe nieta Isaías 1:18 nebätä: “Mun jakwre, ani kukwe ükete jabe, nieta Jehovakwe. Munta ja mike ngite ye rabai jondron tain träte kwrere, akwa kwitai ngwen nieve kwrere”. Tinta tain tä neketekä dän ngwenbätä ye ñan raba tuin gidiandrekä nie, ye kwrere ja mika ngite ye bämikata, akwa Jehová raba denkä täte.

Mäkwe ja mikani ngite ye tädre kwekebe mä töite ye Jehová ñaka tö. Ngöbökwe ngite juandre ta nibiti aune ni töi tädre jäme ye kwin ni kräke. ¿Mäkwe dre nuaindre ne kwe mä töi tädre jäme? Rei David kukwe ketebu nuainba ye erere mäkwe nuaindre. Kukwe ne niebare kwe jai: “Kukwe blo nuainbare tikwe ye tikwe mikai gare Jehovai” (Salmo 32:5). Jehová tä kukwe ne niere mäi: “Ani kukwe ükete jabe”. Mäkwe ye nuain aune nökrö niara ken orasion yebiti. Mä ja mikani ngite aune ja ruin ño mäi ye mäkwe mika gare ie. David orabare töi jämebiti: “Ti ja mikani ngite ye sököte tibätä”. Niebare kwe arato: “Ni brukwä nötaninte aune mrükaninte ye Ngöböta kain ngäbiti” (Salmo 51:2, 17).

Ketebukäre, ni Ngöbö kukwei niekä Natán ye Ngöbökwe juani David dimike ye Davidkwe kani ngäbiti (2 Samuel 12:13). Kä nengwane, Jehovakwe nitre  umbre kädekani konkrekasion jie ngwankäre. Ja mräkätre ye tä juto biare nire tä ja töi kwite aune tö ja mäkäita Jehovabe ye dimikakäre. Mäkwe blitai nitre umbre yebe angwane, niaratre mä dimikai Biblia yebiti ne kwe ja rabadreta ruin kwin mäi kukwe ja üairebiti. Arato, niaratre oradi mäbe ne kwe mä ñaka rabadre ulire jankunu aune mä töi tädre jäme (Santiago 5:14-16).

Mä töi tädre jäme ie Jehová tö

“Nirebiti ngite juanta ta, kukwe nuainbare kwe ye käi kwitakata jabiti ni yebätä kätä juto”

Ja mikata ngite ye mikadre gare Jehovai aune nitre umbre yei ye ñaka nuäre nuaindre. Ye erere ñaka namani nuäre David kräke. Biblia tä niere niarakwe ja mikani ngite ye ñaka mikani gare bengwairebe kwe (Salmo 32:3). Akwa, kukwe ye mikadre gare kwe aune ja töi ükadrete kwe ye abokän kwin kräke ye nükani gare ie.

Kä namaninta juto Davidbätä ye kukwe keteiti namani kwe. Niarakwe tikani: “Nirebiti ngite juanta ta, kukwe nuainbare kwe ye käi kwitakata jabiti ni yebätä kätä juto” (Salmo 32:1). Arato ribebare kwe Ngöböi: “Jehová, ti mike blite, ne kwe tikwe mä käikitadrekä ja kadabiti” (Salmo 51:15). Ja namani ruinta kwin David ie Jehovakwe ngite juani ta niarabiti yebätä, aune ye käkwe töi mikani Jehová käikitekä nitre mada okwäkänti.

Mä töi tädre kwin ie Jehová tö. Mäkwe blitadre niarabätä aune dre käbämikata kwe yebätä angwane, mäkwe nuaindre kä jutobiti, töi kwinbiti aune ja brukwä bökänbiti ye niara tö (Salmo 65:1-4). Jehová tä niere nie: “Munkwe kukwe nuenba kore, yebtä mun moto raba ulire amne munkwe tödeka Ngöböbti, Ngöbökwe mun ngite ye diandrekä jire jökrä mento munbtä amne, kä rabadi nuäre munbtä amne mun moto rabadi jäme Ngöbö ngwärekri abkokäre” (Hechos 3:19).

Martha abokänbätä blitani kena tä niere: “Ti ngobo nämä täräkwata Ni Mikaka Mokre aune ¡Despertad! ye juen jankunu ti kräke. Bätärekä bätärekä ti jataba ja mäketa Ngöböbe. Tikwe ja mikani ngite ye tikwe niedre jökrä orasionte ie ye rababa ribi ti kräke. Akwa, mrä tikwe nuainba. Tikwe kä mikaninkä ye käi rikaba 40 ta tibiti angwane ti jatabata Jehová kokwäre. Kukwe namani bare tibätä ye tä mike gare, ni tädre mente Jehovabätä kä kwati te, akwa niara tä kä bienta nie ne kwe ni rabadreta niara tarere aune nementa juta kwe yete”.