“Ti aune ti muko nun nämä gure ye käi rikaba 25 ta angwane nunkwe ja tuanmetreba. Arato monsotre tikwe kukwe metre tuanmetreba aune bren tare tare jataba nemen tibätä. Kukwe ye jökrä köböite mantre jetebe ti nämä nemen ulire krubäte. Ja rababa ruin ngwarbe tie; ti di ñaka nämä jire chi. Mrä mada, ti ñan jataba näin gätäbätä aune kukwe driere.” (June)

NITRE Ngöbö mikaka täte ye kisete töbikakwe tä nemen. Ni salmo tikaka niebare: “Töbika nämä nemen ti kisete ye nämä ti nike krubäte” (Salmo 94:19). Jesukwe niebare “ñan töbika jändrän kä nebtä ye aibebtä”, kukwe yebiti mikani gare kwe kä krüte näire ñaka rabai nuäre Jehová mikakäre täte (Lucas 21:34). Ngwian ñaka mäkwe, kukwe tä nakainkä mä mräkätrebätä o mätä bren, ¿kukwe ye jökrä käne mätä nainte? ¿Jehová raba mä dimike ño?

“Di kri bä nuäre, ütiäte kri”

Töbikata nemen ni kisete ye ngwane nita ni mada ribere ja dimikakäre. Apóstol Pablo kukwe ne tikani: “Kukwe tärä kri nun kisete, [...] nun nitata temen nun rüekwe”. Akwa yebiti ta, “ñan kukwe ye käta ji dike nun jiete” aune “ñan yebtä nunta naente” bätä “ñan tä nun gaenkä”. ¿Dreta ni dimike kä ngwen nüke jai? Ye abokän “di kri bä nuäre, ütiäte kri” kite Jehová, ni Bäri Dite krubäte yekri (2 Corintios 4:7-9).

“Di kri bä nuäre, ütiäte kri” ye Ngobökwe biani ño mäi yebätä mäkwe töbika. Kukwe meden kwin kädriebare köböire namani gare mäi Jehová tä mä tarere erametre ye ngwen törö jai. Kä Bä Nuäre yebätä mä nämene blite ni madabe angwane, ¿ye nämene mä mike tödeke bäri kukwe käbämikata Ngöbökwe yei? Gätä aune kukwe drie ye tä ni dimike ja tuakäre töbikata nemen ni kisete yebe aune tä ni töi mike jäme sribikäre Jehová kräke kä jutobiti.

“Jehová mike gare jai aune niara töi kwin ye rabai gare mäi”

Nikwe Gobran Ngöbökwe känändre käne aune ni töi tädre kwatibe sribi Ngöbökwe nuainbätä ye Jehová tä ngübare nibätä (Mateo 6:33; Lucas 13:24). Akwa, mätä bren, kukweta nakainkä mä mräkätrebätä, mä mräkätre o ja ketamuko mäkwe tä ja mike mä rüere ye tä mä di ganinkä. O sribita mä kisete ye ñaka tä mä tuenmentre ja ükökrö konkrekasionte. Kukwe keta kabre tä nuaindre mäi, kä ñan nemente krubäte mäi aune ja di ñaka tä kwen mäi sribi jökrä ye nuainkäre, yebätä kukwe ye jökrä käne mä nibira nainte. Ruäre ngwane mätä nemen nütüre kukwe ñan raba nemen nuaindre mäi ye Jehovata nuainmana mäi.

Akwa ja ruin ño mäi ye gare Jehovai aune kukwe meden ñan raba nemen bare mäi ye niara ñaka tä nuainmana mäi. Nita nemen töbike krubäte o ja ñaka tä nemen ruin kwin nie töbikata ni kisete yebätä, ye ngwane tä ni ngübare ne kwe ni rabadreta räre (Salmo 103:13, 14).

Jehovakwe, Elías ngübabare ño yebätä mäkwe töbika. Bati, ni Ngöbö kukwei niekä ye di nianinkä krubäte aune kä jürä namani krubätebätä yebätä ngitiani kä ngwarbe nötare yekänti. ¿Kukwe nuainbare kwe ye namani tuin ño Jehovai? ¿Nikani ñäke ie ne kwe ja rabadre ruin ngite ie? ¿Bengwairebe juaninta kwe sribi mikani kisete ye nuainenta? Ñaka ye nuainbare kwe, ñakare aune bobu jire ángel juani kwe Elías gitekä bätärekä ne kwe  rükadreta ngwäte aune mrödre kwe. Köbö nikani 40 ta angwane ja nämene ruin ulire Elías ie. ¿Jehovakwe dre nuainbare mada dimikakäre? Käne, bämikani kwe Elías ie raba kriemike. Ye bitikäre, “ni kukwei jäme aune tiebe” yebiti dimikaninta kwe. Arato, Elías ñaka nämene kaibe, ñakare aune nitre kwati nämene Ngöbö mike täte niarabe niebare kwe ie. Kukwe ye kä mikaninta nuäre Eliabätä sribi mikani kisete ye nuainkäre jankunu (1 Reyes 19:1-19). ¿Kukwe ne tä dre driere mäi? Töbika namani Elías kisete ye ngwane Jehovakwe ngübabare bätärekä aune mikani ruintari tare kwe jai. Jehová töi täbe kore. Ni Ngöbö kukwei niekä nämene ütiäte kräke, ye erere mä tuin ie arato.

Mä törbadre sribi nuain Jehová kräke ye ngwane mäkwe töbika kwin metre. Ani bämike, ni niaka ñaka niena ja kite niakäre sö keta kabre o kä kwati krubäte te, angwane ñan raba nen nämene nuainne käne ye erere. Ni niaka ye rabadre ja töi miketa jondron nuainne kia kia ja käne ja mikakäreta dite aune ñan rabadre nainte krubäte. Ni kristiano ye ni niaka ye kwrere; ni rabadre kukwe mike nuaindre jai nänkäreta ja käne (1 Corintios 9:24-27). ¿Kukwe meden mä raba nuainne nengwane yebätä mä tärä töbike? ¿Mä raba ja töi mike niken gätä keteitibätä? Jehovakwe mä dimikadre kukwe ye nuainne ye mäkwe ribe ie. Ja jatai ruinta dite mäi angwane rükai gare mäi, Jehová ye “töi kwin” (Salmo 34:8). Mäkwe jondron chi o kri nuaindre bämikakäre Jehovai mätä niara tarere, ye tä mike tuin ütiäte jai (Lucas 21:1-4).

Jehovata kukwe ribere nie ye käne ni ñan nainte

“Ti dimikabata nüketa krö jabätä”

¿Ja ngwai June kädrite kena ye Jehovakwe dimikaninta ño? Niara tä niere: “Käre ti nämä orare Jehovai ja di käräkäre ie. Bati, bosi tikwe nieba tie gätä kri nuaindi juta tikwe yekänti, aune tikwe ja töi mikaba niken köböiti gätä yebätä. ¡Ti rababata juta Jehovakwe yete ye mataba kwin krubäte tibätä! Gätä kri ye ti dimikabata nüketa krö jabätä. Nengwane tita Jehová miketa täte aune kätä bäri juto tibätä. Ti ñaka rabadre ja denkä mento aune etebantre bätä ja ngwaitre ti dimikadre ye tita ribere jai ye rababa gare tie. Kä nämä tie nänkäreta juta Ngöbökwe yete aune ye erere tikwe nuainba ye tä kä mike juto tibätä”.