Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 6

¿Nitre tä krüte yebätä dreta nemen bare?

¿Nitre tä krüte yebätä dreta nemen bare?

1-3. a) Ni iti tä krüte ye ngwane, ¿nitre tä kukwe meden meden ngwentari jai? b) Nitre tä krüte ye ngwane, ¿dreta nemen bare bätätre nieta iglesia keta kabre yekwe?

BIBLIA tä käbämike nie, kä ja känenkäre yete ‘ni ñan krütai jire iti mada’ (Apocalipsis 21:4). Ni kökanintari ye köböire ni raba nüne kärekäre ye rababa gare nie kapitulo 5 yekänti. Akwa nitre täbe krüte (Eclesiastés 9:5). Aisete nita kukwe ütiäte ne ngwentari jai: “¿Nitre tä krüte yebätä dreta nemen bare?”.

2 Metrere ni mräkä o ja ketamuko nikwe tä krüte nikän ye ngwane, kukwe ngwantarita ye rabadre gare nie ye ütiäte krubäte. Nita nemen kukwe ne kwrere ngwentari jai: “¿Tä medente? ¿Okwäta nibätä ya? ¿Tä ja tare nike ya? ¿Raba ni dimike ya? ¿Nikwe tuaita ya?”.

3 Kukwe ngwantarita ye iglesia keta kabre tä mike gare jene jene. Iglesia ruäre tä driere nitre tä krüte ye ngwane, nitre töi kwin ye tä niken kä kwinbiti aune nitre töi käme abokän tä niken kä ñukwäre yekänti. Mada abokän tä niere, nitre tä krüte ye ngwane tä nikwite üaire aune tä nemen jakänti mräkätre krütani yebe. Iglesia mada abokän tä driere nitre tä krüte ye ngwane, kukwe ükateta bentre aune tätre nüketa nire o därereta ni madare o nikwite jondron nire erere.

4. ¿Iglesia jökrä bäsi tä kukwe meden driere gata yebätä?

4 Iglesia keta kabre ye tä kukwe jene jene driere gata yebätä. Akwa jökrä bäsi tä driere nitre tä krüte ye ngwane, jondron tärä bätätre abokän tä nemente nire. Akwa, ¿ye metre ya?

¿NITRE TÄ KRÜTE YEBÄTÄ DRETA NEMEN BARE?

5, 6. ¿Nitre tä krüte yebätä dreta nemen bare?

5 Nitre tä krüte ye ngwane, dreta nemen bare bätätre ye gare  Jehovai. Bibliabätä niara tä driere nie, nitre tä krüte ye ngwane ñaka nemena, kä ñaka nemena tuin ietre, ni kukwe ñaka nemena ruin ietre, ñaka nemena töbike, töi ñaka nemena aune kukwe ñaka nemena törö ietre. Jondron üaire ñaka bätätre abokän tä niken nüne kä madakänti. *

6 Rei Salomón niebare, nitre krütani “yei kukwe ñaka niena gare jire”. Aisete ñaka nemena ni mada tarere aune brukwä ñaka nemena ni mada kräke. Salomón niebare arato: “Nita niken Dobote ye ngwane, ni ñaka nemena sribire, kukwe köböikita ñaka jire, ni töi ñaka nemena, ni ñaka nemena töbätä” (ñäkädre Eclesiastés 9:5, 6, 10 yebätä). * Aune Salmo 146:4 tä niere, ni iti tä krüte ye ngwane töita krüte jökrä.

¿JESUKWE DRE NIEBARE GATA YEBÄTÄ?

Jehovakwe ni sribebare nünankäre kärekäre Kä tibienbätä

7. ¿Jesukwe gata ye bämikani dre kwrere?

7 Lázaro ja ketamuko Jesukwe krütani ye ngwane, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei: “Lázaro ja ketamuko nikwe tä kübien, akwa tibike niken gainkrö”. Akwa, ¿dre gäräbare kwe? Niarakwe mikani gare: “Lázaro kürera” (Juan 11:11-14TNM). Aisete Jesukwe gata ye bämikani nita niken kübien nguseta ye kwrere. Jesukwe ñaka niebare, Lázaro nikani kä kwinbiti o namani jakänti mräkätre krütanina yebe. Arato, Lázaro nämäne ja tare nike kä ñukwäre yete aune därebareta ni madare o nikwitani jondron nire erere ye Jesukwe ñaka niebare. Ñakare  aune, nita kübien nguseta ye kwrere Lázaro nämäne niebare kwe. Texto mada tä gata bämike nita niken kübien ye kwrere arato. Biblia tä niere, Esteban “kübiabare” murie ketani ye ngwane (Hechos 7:60NGT). Aune apóstol Pablo niebare nitre kristiano ruäre ye “kübiabarera” o krütanina (1 Corintios 15:6NGT).

8. Ngöbökwe ñaka ni sribebare ne kwe ni krütadre, ¿ye ñokänti gare nie?

8 Ngöbökwe ñaka ni sribebare ne kwe ni krütadre. ¿Ñokänti ye gare nie? Jehovakwe Adán aune Eva sribebare nünankäre kärekäre aune ñaka rabadre bren. Ne madakäre, Jehovakwe niaratre sribebare ne kwe töi rabadre nünanbätä kärekäre (Eclesiastés 3:11). Nitre rüne ye ñaka töta nemen monsotre  kwe tuai bren aune krüte. Ye erere arato, Jehová ñaka töta nemen ni tuai bren aune krüte. Akwa Ngöbökwe ni sribebare nünankäre kärekäre, ¿se ñobätä nitre tä krüte?

¿ÑOBÄTÄ NITRE TÄ KRÜTE?

9. ¿Ngöbökwe kukwe nuain mananbare Adán aune Eva ie ye ñobätä nuäre mikadre täte?

9 Kukwe ye namani bare jardín Edén yete. Jehovakwe niebare Adán ie: “Krita nete ne, ma tö raba mden mden ngwäkä kwetai, erere makwe kweta, akwa kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare, se ngwäkä makwe ñan tö ngwian kwete jire chi, ñobtä ñan angwane makwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, ma krütadi” (Génesis 2:9, 16, 17JK). Ngöbökwe kukwe nuain mananbare Adán aune Eva ie ye nuäre mikadre täte. Ne madakäre, Jehovakwe niaratre sribebare aune dre kwin bätä dre käme niaratre kräke ye nämäne gare Jehová aibe ie. Adán aune Eva Jehová mikadre täte akräke, Jehová mikadre ütiäte kwetre jai aune dre dre biani kwe ietre yebätä tädre debe bien ie ye bämikadre kwetre.

10, 11. a) ¿Ñokänti Satanakwe Adán aune Eva töi mikani ñaka Ngöbö mike täte? b) ¿Adán aune Eva ja mikani ngite yebätä ni ñaka raba dre niere?

10 Akwa, Adán aune Eva ja töi mikani ñaka Ngöbö mike täte. Satanakwe niebare Eva ie: “Kri jökrä nete noko, ¿Ngöbökwe ñan ngwäkä kwetamna jire chi munye ñan ñan?”. Aune Evakwe niebare ie: “Kri jökrä tä nete noko, nunkwe ngwäkä kwetadre nieba Ngöbökwe, akwa krita dati kä kuin Eden te ruäre, se aibe munkwe ñan ngwäkä kweta amne, munkwe ñan kise mika jire chi btä, ñobtä ñan angwane ye ngwane mun gatadi” (Génesis 3:1-3JK).

11 Satanakwe niebare mada Eva ie: “Mun ñan krütadre. [...] Ñobtä ñan angwane munkwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, mun rabadre töbtä kri. Dre kuin btä dre käme rabadre gare jökrä munye. Mun rabadre Ngöbö kwrere arato abko, ie Ngöbö ñan tö” (Génesis 3:4-6JK). Kukwe meden kwin aune meden käme ye Eva raba den nuaindre akwle jai ye Satana tö namani  tuai nütüre. Aune Eva ñaka krütadre niebare kwe ie, yebätä Evakwe kri ngokwä kwetani. Kukwe yebiti Eva ngökani kwe. Ye bitikäre Evakwe kri ngokwä ye biani muko ie aune niarakwe kwetani arato. Kri ngokwä ye Adán aune Eva ñaka kwetadre niebare Jehovakwe ietre ye nämäne gare ietre. Niaratre kri ngokwä kwetani ye ngwane, kukwe nuäre nuain mananbare ietre ye niaratre nierare ja töi mikani ñaka mike täte. Adán aune Eva kukwe nuainbare yebiti bämikani kwetre, ñaka nämäne Rün kä kwinbiti mike ütiäte jai. ¡Kukwe ñaka nämäne gare ietre yebätä ja mikani ngite kwetre ye ni ñaka raba niere jire!

12. ¿Ñobätä Adán aune Eva käkwe Jehová mikani ulire krubäte?

12 Adán aune Eva käkwe Jehová mikani ulire krubäte raba ruin nie. Jehová ye niaratre Rün, akwa ñaka nämäne mike ütiäte jai ye bämikani kwetre. Mä tädre ja di ngwen monso brare aune merire mäkwe ngübakäre ye bämike ja töite. Akwa niaratre ja mikadre mä rüere aune törbadre dre nuain ye erere nuaindre kwetre. Rabadre tare krubäte mäi, ¿ñan ererea?

Adán sribebare dobro yebiti aune nikwitaninta dobrore

13. Adán rikwitaita dobrore niebare Jehovakwe ie ye ngwane, ¿dre gäräbare kwe?

13 Adán aune Eva ja mikani ngite ye ngwane, nüna kärekäre ye ñaka namanina kräketre. Jehovakwe niebare Adán ie: “Dobo dätebare mare, aisete ma rikwitadita dobore” (ñäkädre Génesis 3:19 yebätä). * Ye abokän Adán sribebare ye känenkri ñaka nämäne  ye erere rabaita niebare Jehovakwe (Génesis 2:7). Aune krütani ye ngwane ñaka namanina.

14. ¿Ñobätä nitre tä krüte?

14 Adán aune Eva Ngöbö mikadre täte akräke, kä nengwane tädre nire. Akwa, ñaka Ngöbö mikani täte kwetre ye ngwane, ja mikani ngite kwetre aune ja känenkäre krütani. Adán aune Eva ye köböite, ngite ye tä nibätä bren käme krubäte ye kwrere. Aisete ni jökrä näin därere ngite yebätä ja känenkäre nita krüte (Romanos 5:12). Akwa Jehová ñaka tö namani ni kä tibienbätä tuai krüte jire. Yebätä, gata ye “ni rüe” nieta Bibliakwe (1 Corintios 15:26NGT).

GATA YEBÄTÄ KUKWE METRE RABADRE GARE NIE YE RABA NI DIMIKE

15. ¿Kukwe medenbätä ni ngöka ñaka raba?

15 Iglesia keta kabre tä driere, nitre krütani ye täbe nire kä madakänti aune ni raba dimike. Ni iti tä krüte ye ngwane, mräkätre kwe tä ngwian bien nitre ji ngwanka iglesiate ie ne kwe rabadre orare o misa nuainne ni krütani ye kräke. Akwa Biblia tä driere nitre krütani ye ñaka tä ja tare nike aune ñaka ulire. Ni ñaka raba blite bentre aune dimike. Niaratre ñaka raba blite nibe, ni dimike o kukwe tare nuainne nibätä. Aisete nikwe ñaka nitre krütani ye jürä ngwandre jabätä. Erametre, gata yebätä kukwe metre rabadre gare nie ye ngwane ni ngöka ñaka raba.

16. ¿Iglesia keta kabre ye tä kukwe meden ngwarbe driere nitre krütani yebätä?

16 Iglesia keta kabre kukwe ngwarbe driekä yebiti Satana tä ni ngökö ne kwe nikwe nütüdre nitre krütani ye täbe nire kä madakänti. Ñodre, iglesia ruäre tä driere nitre tä krüte ye ngwane, jondron tärä bätätre ye tä nemen nire jankunu kä madakänti. ¿Iglesia mäkwe tä ye erere driere o Biblia tä dre niere ye erere drieta kwe? Kukwe ngwarbe drieta yebiti Satana tä nitre töi mike ñaka ja kete Ngöböbe.

17. Nitre töi käme tä krüte ye ngwane kukwata kä ñukwäre yete drieta, ¿ye ñobätä tä nemen tuin blo krubäte Jehovai?

 17 Iglesia keta kabre tä kukwe driere gata yebätä ye tuin blo krubäte Jehovai. Ñodre, iglesia ruäre tä driere nitre töi käme ye kukwai ngise kärekäre kä ñukwäre yete. Akwa ye ñaka metre. Jehová ñaka raba nitre mike ja tare nike jire ye erere (ñäkädre 1 Juan 4:8 yebätä). Ni rüne käkwe monso kwe kise kukwadre mikakäre ja ngie nuin, ¿ye rabadre tuin ño mäi? Ni rüne ye brukwä käme krubäte aune mä ñaka törbadre ja ketai ben raba ruin nuen. Satana tö ni tuai töbike kore Jehovabätä.

18. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre nitre krütani ye jürä ngwen jabätä?

18 Iglesia ruäre tä driere nitre tä krüte ye ngwane tä nikwite üaire. Tätre niere arato, nikwe nitre üaire ye mikadre ütiäte jai aune jürä ngwandre jabätä, ñan ñobätä aune raba nemen ja ketamuko dite krubäte nikwe o ni rüe käme krubäte. Nitre kwati tä kukwe ye mike era jai, yebätä nitre krütani ye jürä bätätre. Aisete nitre kwati tä nitre krütani ye mike ngöböre jai Jehová täte. Akwa nitre krütani ye töi ñaka niena aune ñaka raba drekwa nuainne. Yebätä, nikwe ñaka jürä ngwandre jabätä. Jehová ye ni Sribekä aune Ngöbö metre. Nikwe niara aibe mikadre Ngöböre jai (Apocalipsis 4:11).

19. ¿Gata yebätä kukwe metre rabadre gare nie ye raba ni dimike ño?

19 Gata yebätä kukwe metre rabadre gare nie ye köböire iglesia keta kabre ye ñaka raba ni ngökö. Arato ye tä ni dimike kukwe käbämikata Jehovakwe ja känenkäre nie ye mike nüke gare bäri kwin jai.

20. ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kapitulo ja känenkäre yekänti?

20 Kirabe sete, Job ni Ngöbö mikaka täte käkwe ngwanintari: “Ni iti krütadre ngwane, ¿raba nüketa nire?” (Job 14:14). Biblia tä dre mike gare kukwe yebätä, ye nikwe mikai gare jai kapitulo ja känenkäre yekänti.

^ párr. 5 Nitre ruäre tä nütüre, nitre tä krüte ye bitikäre üai tä nemente nire. Mä törbadre kukwe mada mikai gare jai ngwane, mäkwe nota 17 aune 18 mikadre ñärärä.

^ párr. 6 Eclesiastés 9:5, 6, 10: “Ñan ñobätä aune ni krütai ye gare nie, akwa nitre krütani yei kukwe ñaka niena gare jire aune ñaka nemena jondron ganainne mada, ñan ñobätä aune niaratre ie kukwe ñaka nemena törö. Arato, ni mada taredre, brukwä rabadre ni mada kräke aune mokredre ye ñaka niena töite aune dre dre nuainta kä tibienbätä ye ñaka niena nuainne siba... Dre dre mä raba nuainne ja kisebiti, ye mäkwe nuain ja di tätebiti, ñan ñobätä aune nita niken Dobote ye ngwane, ni ñaka nemena sribire, kukwe köböikita ñaka jire, ni töi ñaka nemena, ni ñaka nemena töbätä”.

^ párr. 13 Génesis 3:19, (JK): “Makwe sribidi tare kri krübäte, köböire makwe mrödi köbö kwatirekwatire. Abti ma krütadi angwane, ma näinta dobote, ñobtä ñan angwane dobo dätebare mare, aisete ma rikwitadita dobore”.