Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 9

Kä krütai ye nibira no

Kä krütai ye nibira no

1. Kukwe rabai bare ja känenkäre, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie?

MÄTÄ noticia kukwe nuin radiote o mrusaire televisionte ngwane, mä tärä kukwe ne kwrere ngwentari jai raba ruin nuen: “¿Kukwe käme nuainta ye ükaite ya?”. Kä nengwane, kukwe käme nuainta aune ja tare nikata krubäte. Yebätä nitre ruäre tä nütüre kä krütai ye nibira no. ¿Ye metre ya? ¿Dre rabai bare ja känenkäre ye raba nemen gare nie? Jän. Ni kä tibienbätä ñaka raba kukwe ye mike gare, akwa Jehová raba mike gare. Dre rabai bare nibätä aune Kä tibien nebätä ye mikata gare kwe nie Bibliabätä (Isaías 46:10; Santiago 4:14).

2, 3. a) ¿Nitre ja tötikaka Jesukwe ye tö namani kukwe meden mikai gare jai? b) ¿Jesukwe dre niebare ietre?

2 Kä krütai nieta Bibliabätä ye ñaka tä mike gare Kä tibien ne gaite, ñakare aune kukwe käme nuainta ye mikai krüte meden gärätä. ¿Ñokänti ye gare nie? Gobran Ngöbökwe rabai gobrane Kä tibien nebiti driebare Jesukwe (Lucas 4:43TNM). Ñongwane Gobran Ngöbökwe rabadre gobrane ye nitre ja tötikaka Jesukwe tö namani mikai gare jai, yebätä ngwanintari kwetre Jesuye: “¿Kukwe ne rabai bare ñongwane aune mä rabaita nunbe bätä kukweta ükaninte rabaira krüte ye dre käkwe bämikai?” (Mateo 24:3TNM). Köbö medente kukwe ye rabai bare ye Jesukwe ñaka mikani gare ietre. Akwa kukwe käme nuainta mikai krüte ye känenkri dre jatai nemen bare yebrä mikani gare kwe ietre. Aune kukwe niebare Jesukwe ye tä nemen bare kä nengwane (nota 24 mikadre ñärärä).

3 Kukwe keta kabre tä mike gare nita nüne kä krütai  känenkri ye nibike mike gare jai kapitulo nekänti. Akwa, ñobätä kukwe käme nuainta krubäte kä tibienbätä rabadre gare nie ye känenkri, rü nakaninkä kä kwinbiti yebätä nikwe kukwe mikadre gare käne jai.

RÜBARE KÄ KWINBITI

4, 5. a) Jesús jatani gobrane ye bitikäre, ¿dre namani bare kä kwinbiti? b) Jesukwe Satana kitani Kä tibienbätä ye ngwane, ¿dre namani bare nieta Revelación 12:12 yekänti?

4 Kapitulo 8 yekänti rababa gare nie, kä 1914 yete Jesús jatani gobrane kä kwinbiti (Daniel 7:13, 14). Ye bitikäre dre namani bare ye tärä Revelación o Apocalipsis tä mike gare krörö nie: “Rü rakakaba kri kä kwinbiti. Miguel aune angeletre Miguelkwe käkwe rüba mökatabe. Mökata aune angeletre mökatakwe käkwe rüba niaratrebe”. Miguel ye Jesús aune mökata ye abokän Satana. * Satana aune chokalitre ye ganainbare rübätä aune niaratre kitani Kä tibienbätä. ¡Angeletre yebätä kä namani juto krubäte! Akwa, ¿dre rabadre bare nitre nünanka Kä tibienbätä yebätä? Niaratre ja tare nikadre krubäte ñan ñobätä aune Diablu tä rubun krubäte. Aune kä niena “braibe” käne ye gare ie (Revelación 12:7, 9, 12NGT).

5 Diablu tä ja di ngwen kukwe käme nuainkäre krubäte Kä tibienbätä. Niara tä rubun krubäte ñan ñobätä aune Jehová köböra ketebätä ne kwe ñaka kukwe käme nuaindre jankunu kwe Kä tibienbätä. Kä krüte yete dre jatai nemen bare niebare Jesukwe ye ani mike gare jai.

¿DRE DRE RABADRE BARE KÄ KRÜTE NÄIRE?

6, 7. Kä nengwane rü nuainta aune mrö nikata, ¿ye köböite dreta nemen bare?

6 Rü. Jesukwe niebare: “Juta kwatirekwatire rabadi rüre  jabe kwärikwäri amne nitre nünanka kä ketareketare te rabadi rüre jabe kwärikwäri” (Mateo 24:7). Kirabe sete rü nuainbare ye köböite nitre murie ketani kwati krubäte, akwa kä nengwane nitre murie ketata bäri kwati krubäte. Nitre ja tötikaka kukweta nemen bare kä jökräbiti tibien yebätä tä mike gare, kä 1914 yete ja känenkäre rü nuainta ye köböite nitre 100 millón biti bäri murie ketanina. Kä nikani 1,900 ta yete, rü nuainbare ye köböite nitre kwati krubäte murie ketani, akwa kä 1900 nükebe kä 2000 yete nitre murie ketani bäri kwati krubäte. Ye köböite nitre kwati krubäte käkwe ja tare nikabare ye bämike ja töite.

7 Mrö nika. Jesukwe niebare: “Ni kwati rabadi mrö nike krübäte” (Mateo 24:7). Mrö tä bäri ere kä nengwane, akwa köbö kwatire kwatire te nitre kwati krubäte tä mrö nike. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune ngwian ñaka kwetre mrö kökakäre jai o kä ñaka tärä kwetre nura nökakäre. Nitre 1,000 millón biti bäri tä nüne ngwian kumu aibebiti köbö kwatire kwatire te. Organización Mundial de la Salud tä mike gare, monsotre millón  kwati krubäte tä krüte kä kwatire kwatire te mrö miare.

8, 9. a) ¿Jesukwe kukwe niebare dobo krikri yebätä ye tä nemen bare ño? b) ¿Bren yebätä kukwe niebare ye tä nemen bare ya?

8 Dobo krikri. Jesukwe niebare: “Dobo rabadi nakaenkä kri krübäte” (Lucas 21:11). Kä kwatire kwatire te dobo krikri rabadre bare mikata gare. Kä 1900 yete ja känenkäre, dobo krikri tä nemen bare yekwe nitre 2 millón biti bäri murie ketanina. Aune jondron mrä mrä sribeta kä nengwane ye köböire dobo krikri rabadre bare ye tä nemen gare jötrö, akwa dobo krikri ye täbe nitre kwati krubäte murie kete.

9 Bren. Jesukwe mikani gare, “bren nika rabadi krübäte kä ngrabare temen” köböite ni kwati krubäte krütai (Lucas 21:11). Nitre doctor ie bren keta kabre kräkäi gare, akwa kräkä jämi kwen ietre bren jökrä kräke. Ñodre, kukwe mikani gare yete niebare, kä kwatire kwatire te bren tuberculosis, cólera aune malaria ye tä nitre millón kwati krubäte murie kete. Ne madakäre, bren 30 mada kwanina nitre doctor ie aune bren ye ruäre kräkäi ñaka jire.

 ¿NITRE RABAI JA NGWEN ÑO KÄ KRÜTE NÄIRE?

10. Kukwe nieta 2 Timoteo 3:1-5, ¿ye tä nemen bare ño kä nengwane?

10 Biblia tä niere 2 Timoteo 3:1-5 (TNM) yekänti: “Kä krüte yete kukwe tare krubäte jatai nakainkä, ye ñaka rabai nuäre ükatekäre”. Apóstol Pablo mikani gare nitre nünanka kä krüte näire ye rabai ja ngwen krörö:

  • Nitre töi rabai ja aibebätä

  • Nitre rabai ngwian tarere

  • Nitre ñaka rabai rün aune meye mike täte

  • Nitre ñaka rabai ja ngwen metre

  • Nitre ñaka rabai mräkätre tarere

  • Nitre ñaka rabai ja gobraine

  • Nitre rabai ni mada nuainne tare

  • Nitre rabai jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri Ngöbö yebiti ta

  • Tätre Ngöbö tarere nie rabai kwetre, akwa ñaka rabai kukwei mike täte

11. ¿Nitre töi käme yebätä dre rabai bare nieta Salmo 92:7 yekänti?

11 ¿Mätä nüne yekänti nitre tä ja ngwen ye erere? Kä jökräbiti tibien nitre kwati tä ja ngwen ye erere. Akwa Ngöbökwe kukwe ye ükaite nieta kwe. Niara tä käbämike: “Nitre  käme tä nemen kwati krubäte mikä ye kwrere aune nitre kukwe käme nuainkä ye jökrä tä blü nemenkä ngwane, tä nemen gadrete kärekäre”. Ye tä mike gare nitre töi käme ye gaite kärekäre (Salmo 92:7).

KUKWE KWIN RABADRE BARE KÄ KRÜTE NÄIRE

12, 13. ¿Jehovata dre driere nie kä krüte näire?

12 Bibliabätä mikani gare kä krüte näire kä jökräbiti tibien ja tare nika rabai krubäte. Akwa kukwe kwin rabai bare niebare Bibliabätä arato.

“Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye driedi kä jökräbiti tibien” (Mateo 24:14TNM)

13 Biblia rabadre nüke gare bäri kwin. Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe tikani kä krüte yebätä ngwane, niebare kwe: “Kukwe metre ye ririai bäri” (Daniel 12:4). Ye tä mike gare, Ngöbökwe nitre niara mikaka täte dimikadre Biblia mike nüke gare bäri kwin jai. Metrere kä 1914 yete ja känenkäre kukwe ye jatani nemen bare. Ñodre, Ngöbö kä ye dre gärätä aune tö dre nuaindi Kä tibienbätä ye tä driere nie. Arato ni kökanintari, nitre tä krüte ye ngwane dreta nemen bare bätätre aune nitre krütani gaikröta yebätä tä kukwe metre driere nie. Gobran Ngöbökwe aibe raba kukwe tare ben nita ja tuin ye jökrä ükete ye niena gare nie. Arato nikwe nünandre ño kä jutobiti aune nikwe ja ngwandre ño kwin Ngöbö okwäkänti ye niena gare nie. Akwa, ¿nitre Ngöbö mikaka täte ie kukweta nemen gare yebiti tä dre nuainne? Kukwe mada niebare Bibliabätä tä kukwe ye mike gare nie (nota 21 aune 25 mikadre ñärärä).

14. “Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä”, ¿ye drieta kä meden meden känti aune nire nire tä driere?

14 Kukwe driedre kä jökräbiti tibien. Jesukwe blitabare kä krüte yebätä ngwane, niebare kwe: “Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye driedi kä jökräbiti tibien” (Mateo 24:3, 14TNM). Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä drieta juta 240 yete aune kukwe 900 jene jene biti bäri. Nitre testiko Jehovakwe ‘kä jökräbiti tibien, blite kukwe  bätäkä ngwarbebiti aune nünanka juta bätäkä ngwarbe’ yete, tä nitre dimike Gobran Ngöbökwe ye dre gärätä aune dre nuaindi kwe ni kä tibienbätä kräke ye mike nüke gare jai (Apocalipsis 7:9). Nitre testiko Jehovakwe tä sribi ye nuainne ja töi jeñebiti aune ñaka ütiä kärere. Jesukwe niebare ye erere, nitre kwati krubäte tä ja mike niaratre rüere aune brukwä kräketre. Akwa kukwe drieta ye ketabätä ñaka raba (Lucas 21:17).

¿MÄKWE DRE NUAINDI?

15. a) ¿Nita nüne kä krüte näire raba ruin mäi aune ñobätä mätä töbike kore? b) Nitre ñaka Ngöbö mike täte aune nitre tä Ngöbö mike täte, ¿yebätä dre rabai bare?

15 ¿Nita nüne kä krüte näire raba ruin mäi? Kä krüte näire dre dre rabai bare niebare Bibliabätä ye erere tä nemen bare. Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye ñaka driedre mada ye Jehová köböra niere, biti “kä krütai ye köböi rükai” (Mateo 24:14TNM). ¿Kä krütai nieta ye dre gärätä? Ye abokän rü Armagedón gärätä aune yebiti kukwe käme nuainta ye Ngöbökwe mikai krüte. Nitre ñaka Jehová aune Jesús mike täte ye Jehovakwe gaite jökrä Jesús aune angeletre yebiti (2 Tesalonicenses 1:6-9TNM). Rü Armagedón ye bitikäre, Satana aune chokalitre ñaka rabai nitre kä tibienbätä ngökö mada. Nire nire käkwe Ngöbö mikai täte aune ja ngwain metre Gobran Ngöbökwe ie yekwe kukwe käbämikata Ngöbökwe ye jökrä tuai nemen bare (Apocalipsis 20:1-3; 21:3-5).

16. Kä krütai niena känime nibira gare mäi, ¿yebätä mäkwe dre nuaindre?

16 Nitre kä nebätä gobrainta Satanakwe ye gate köböra. Aisete ütiäte krubäte nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Tikwe dre nuaindre?”. Jehová tö mä tuai ja di ngwen kukwe Bibliabätä mike gare jai. Yebätä, mäkwe ja tötika bökän Bibliabätä (Juan 17:3TNM). Nitre testiko Jehovakwe tä gätäre bämän kratire kratire. Yete niaratre tä nitre dimike  Biblia mike nüke gare jai. Mäkwe ja di ngwan käre niken gätä yebätä (ñäkädre Hebreos 10:24, 25 yebätä). Mäkwe ja töi kwitadre ye rükadre gare mäi ngwane, mäkwe nuain biarebe. Mäkwe nuaindi ngwane, mäkwe ja ketai bäri kwin Ngöböbe (Santiago 4:8).

17. ¿Ñobätä nitre jökrä bäsi ye kwain jäme kä krütai köböi rükai yei?

17 Apóstol Pablo mikani gare, “ni gokä tä nüke deu” abokän ngüba ñaka jire, ye kwrere nitre kukwe blo nuainkä gaite ye köböi rükai (1 Tesalonicenses 5:2TNM). Kukwe keta kabre käkwe bämikai nita nüne kä krüte näire ye nitre kwati ñaka mikai era jai niebare Jesukwe. Niebare kwe: “Ni kä nebätä Monsoi rabaita ye ngwane, kukwe namani bare Noé näire ye erere rabai bare. Ñan ñobätä aune kä ye näire Ñü Kri ye känenkri nitre nämäne mröre, tomana ñain, ja mäkete aune meritre bian nämäne ja mikakäre gure, nememe köbö te Noé nikani arkate ye ngwane aune ñaka kukwe ye mikani era kwetre jai nememe Ñü Kri jatani näkäin tibien ye ngwane aune niaratre ganinte jökrä, ye erere rabai bare ni kä nebätä Monsoi rabaita ye ngwane” (Mateo 24:37-39TNM).

18. ¿Drebätä Jesukwe ni mikani mokre?

18 Jesukwe mikani gare, “mrö näin kri yebiti, angwane döbiti, angwane ngwianbiti” ni töi mika raba kukwe mada jiebiti. Ni kä jökräbiti tibien ye täi “jämebätä” kä krütai ye rükai niebare kwe. Ye bitikäre niebare kwe: “Ja mika juto munkwe, angwane blita käre Ngöböbe munkwe, abokän kwe jondron rakaikä ne ie, mun ñan tärä rakaka gäre, angwane mun rabadre nünaninkä ni brare Monsoi ngwärekri” (Lucas 21:34-36NGT). Jesukwe ni mikani mokre, ¿ye ñobätä nikwe mikadre tuin ütiäte krubäte jai? Ñan ñobätä aune nitre töi käme gobrainta Satanakwe ye gate köböra. Nitre ka ngäbitita Jehovakwe aune Jesukwe ye aibe rabaite nire aune nünain kärekäre kwetre kä mrä yete (Juan 3:16, TNM; 2 Pedro 3:13).

^ párr. 4 Kukwe mikakäre gare bäri jai Miguel yebätä, nota 23 mikadre ñärärä.