Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 5

Ngöbökwe ni kökanintari ye kukwe bäri ütiäte

Ngöbökwe ni kökanintari ye kukwe bäri ütiäte

1, 2. a) ¿Jondron bianta mäi ye ñobätä tä nemen ütiäte mä kräke? b) ¿Ngöbökwe ni kökanintari ye ñobätä bäri ütiäte?

¿JONDRON meden ütiäte ni iti käkwe biani mäi? ¿Jondron biandre mäi ye ñobätä rabadre ütiäte mä kräke? Jondron ye kabre krubäte ye ñan aibätä rabadre ütiäte mä kräke. Ñakare aune tä kä mike juto mäbätä o mätä ribere jai, yebätä rabadre ütiäte krubäte mä kräke.

2 Ngöbökwe jondron keta kabre ütiäte bianina nie, akwa keteiti nita ribere jai ye abokän bäri ütiäte. Ngöbökwe Monso kwe juani ni kökatarikäre ye kukwe bäri ütiäte nuainbare kwe ni kräke. Ngöbökwe ni kökanintari ye köböire ni raba nüne kärekäre (ñäkädre Mateo 20:28 yebätä). Jehovakwe Jesús juani Kä tibienbätä ye ngwane, niarata ni tarere metre ye bämikani kwe. Ngöbökwe ni kökanintari yebätä kukwe rabai gare bäri nie kapitulo nekänti.

¿NI KÖKANINTARI YE DRE GÄRÄTÄ?

3. ¿Ñobätä ni jökrä tä krüte?

3 Ngöbökwe ni kökanintari ye köböire ni kä tibienbätä raba nemen kwäre ngite aune gata yebätä (Efesios 1:7TNM). Akwa ñobätä nuainbare kwe rabadre gare nie yekäre, dre namani bare kirabe jardín Edén yete ye nikwe mikadre gare jai. Adán bätä Eva, ni rün aune ni meye kena ja mikani ngite, ye köböite niaratre krütani. Niaratre ja mikani ngite ye ngie nikani ni jökräbiti. Yebätä ni jökrä tä krüte (nota 9 mikadre ñärärä).

4. ¿Nire abokän Adán aune töi nämäne metre ye ngwane nämäne nüne ño?

 4 Ngöbökwe ni sribebare kena kä tibienbätä ye abokän Adán. Ngöbökwe jondron ütiäte biani ie ye abokän sribebare kwe töi metre. Adán töi nämäne metre aune nämäne kwin ngrabare. Ye abokän niara sribebare ne kwe ñaka rabadre bren, ñaka jatadre umbre aune ñaka krütadre. Jehová ye nämäne Adán rüne ñan ñobätä aune Adán sribebare kwe (Lucas 3:38). Jehová nämäne blite käre Adán ben aune tö nämäne Adán tuai dre nuainne ye nämäne mike gare kwin ie. Ne madakäre, sribi ütiäte biani kwe ie (Génesis 1:28-30; 2:16, 17).

5. ¿Adán sribebare “bäsi ja kwrere Ngöbökwe” nieta ye dre gärätä?

5 Adán sribebare “bäsi ja kwrere Ngöbökwe” (Génesis 1:27JK). Ye abokän Jehová tä ni mada tarere, ja ngwen töbätä, kukwe metre nuainne aune dite ye erere Adán sribebare kwe meden gärätä. Ne madakäre, Adán ñaka sribebare máquina ye erere. Ngöbökwe sribebare ne kwe rabadre kukwe ruäre den nuaindre akwle jai. Adán törbadre kukwe meden kwin o kukwe meden käme diain nuaindre jai ye nämäne gare ie. Adán ja töi mikadre Jehová mike täte akräke, nünandre kärekäre kwe Kä Bä Nuäre yete.

6. a) ¿Adán ñaka Ngöbö mikani täte ye köböite dre namani barebätä? b) ¿Niara ja mikani ngite ye köböite dre namani bare nibätä?

6 Adán ñaka Ngöbö mikani täte ye ngwane kukwe kri namani kisete. Gata mikani kräke aune ñaka namanina ja kete Jehovabe. Töi ñaka namanina metre aune juani mento Kä Bä Nuäre yete (Génesis 3:17-19). Adán ja mikani ngite ye köböite kukwe tare tä ni jökrä kisete. Niara köböite “ngite jatani kä tibienbätä, angwane ngite köböite gata jatani. Ne kwrere gata nikani ni jökräbiti, ñobätä ñakare angwane ni jökrä käkwe ja mikani ngitebätä” (Romanos 5:12NGT). Adán ja mikani ngite ye ngwane, niara aune ni jökrä namani klabore ngite aune gata ye kisete  (Romanos 7:14). Adán aune Eva ñaka Ngöbö mikani täte ye köböite kukwe kwin ñaka namanina jire kräketre. Akwa, ¿ni abokän kräke kukwe kwin tärä ya? Jän. Jehovakwe kukwe ükaninte ni kökatarikäre.

7, 8. ¿Ni kökadretari nieta ye dre gärätä?

7 ¿Ni kökadretari nieta ye dre gärätä? Ye kukwe ketebu gärätä Bibliabätä. Kena ye abokän ni iti ütiä bianta mikakäre kwäre meden gärätä. Ketebukäre abokän jondron juanta ngwarbe ye ütiä nuäi ye erere ütiä bianta meden gärätä.

8 Adán ja mikani ngite ye köböite nita krüte ye ni kä tibienbätä ñaka namani jire iti ütiä biankäre. Akwa Jehovakwe kukwe ükaninte ni kökatarikäre ngite aune gata yebätä. Kukwe ükaninte ño ni kökatarikäre aune ye köböire dre kwin raba nemen nikwe ye ani mike gare jai.

JEHOVAKWE NI KÖKANINTARI

9. ¿Ni töi ño ribe nämäne ni kökatarikäre?

9 Adán töi nämäne metre ye nianinte kän aune ni ñaka namani jire iti ni ütiä biankäre. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune ni jökrä ngite (Salmo 49:7, 8). Yebätä ni töi metre ribe nämäne Adán täte ni kä tibienbätä kökatarikäre (1 Timoteo 2:6, TNM).

10. ¿Jehovakwe nire juani ni kökatarikäre?

10 ¿Dre nuainbare Jehovakwe ni kökatarikäre? Jesús monso bäri tare kwe ye juani kwe Kä tibienbätä (1 Juan 4:9, 10TNM). Jesús namani juto biare nämäne nüne kä kwinbiti ye tuametrekäre aune Rün tuametrekäre (Filipenses 2:7). Niara nämäne kä kwinbiti ye Jehovakwe mikani nemen monso chi kwrere Mariabätä. Ye köböire, Jesús därebare Kä tibienbätä töi metre aune ñaka ngite (Lucas 1:35).

Jehovakwe Monso tare kwe ye biani ni kökatarikäre

11. Ni itibe raba ni jökrä kä tibienbätä kökötari, ¿ye ñokänti gare nie?

11 Nibira gare nie ye erere, Adán ñaka Jehová mikani täte  ye köböite ni töi metre ye nianinte ni jökrä kän. ¿Ni itibe raba ni jökrä kä tibienbätä kökötari? Jän. ¿Ñokänti gare nie? Biblia tä mike gare nie Romanos 5:19 yekänti (ñäkädrebätä). Jesús ñaka ja mikani ngite jire, aisete niara töi metre käkwe ja nire biani murie ketadre ni kä tibienbätä ye jökrä mikakäre kwäre gata ye kisete (1 Corintios 15:21, 22, 45).

12. ¿Ñobätä Jesukwe ja tare nikabare krubäte?

12 Jesús murie ketadre ye känenkri ja tare nikabare ño kwe ye Biblia tä mike gare. Nuainbare tare krubäte, metani kribätä aune bätärekä jatani krüte (Juan 19:1, 16-18, 30TNM; nota 15 mikadre ñärärä). ¿Ñobätä Jesukwe ja tare nikabare krubäte? Ñan ñobätä aune ni kä tibienbätä mikadre ja tare nike krubäte ngwane, ñaka ja ngwandre metre kwetre Ngöböi niebare Satanakwe. Akwa Jesukwe bämikani metre, ni kä tibienbätä ja tuadre kukwe bäri tare ben yebiti ta raba ja ngwen metre Ngöböi. ¡Jesús käi namani juto krubäte Jehovabätä! (Proverbios 27:11).

13. ¿Dre dre nuainbare ni kökatarikäre?

13 ¿Dre dre nuainbare ni kökatarikäre? Köbö 14 sö nisán kä 33 yete, Jehovakwe Jesús tuanimetre murie ketadre (Hebreos 10:10). * Köbö nikani köbömä ta ye bitikäre, Jehovakwe Jesús ganinkröta. Ganinkröta kwe ni üaire erere. Aune mrä, Jesús nikaninta kä kwinbiti aune niara töi metre käkwe ja nire biani ni kökatarikäre ye mikani gare kwe Rün ie (Hebreos 9:24). Ni kökanintari ye köböire, ni raba nemen kwäre ngite aune gata yebätä (ñäkädre Romanos 3:23, 24 yebätä). *

 NI KÖKANINTARI YE KÖBÖIRE KUKWE KWIN RABA NEMEN NIKWE

14, 15. ¿Jehovakwe ngite juandre ta nibiti yekäre nikwe dre nuaindre?

14 Ni kökanintari ye köböire kukwe kwin raba nemen nikwe. Ngöbökwe kukwe bäri ütiäte nuainbare ni kräke ye köböire dre kwin raba nemen nikwe kä nengwane aune ja känenkäre ye ani mike gare jai.

15 Ngite juan raba ta nibiti. Kukwe metre nuaindre käre ye ñaka nuäre. Ni jökrä tä ja mike ngite, yebätä ruäre ngwane nita kukwe ñaka kwin nuainne aune niere. ¿Ngite juan raba ño ta nibiti? Nikwe dre nuainbare yebätä nikwe ja töi kwitadre bökän aune Jehovakwe ngite juandre ta nibiti ye nikwe ribedre töi bobrebiti ie. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, Jehovakwe ngite juain ta nibiti yei ni raba tö ngwen (Colosenses 1:13, 14; 1 Juan 1:8, 9).

16. ¿Ni töi rabadre kwin yekäre nikwe dre nuaindre?

16 Ni töi raba nemen kwin. Nikwe kukwe ñaka kwin nuaindre yebätä ni töi rabadre ni nike ye ngwane, ja rabai ruin ngite nie. Ja ñaka raba nemen ruin ütiäte nie aune kukwe kwin ñaka ni kräke raba nemen ruin nie. Akwa nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Jehovakwe ngite juandre ta nibiti ye nikwe ribedre ie ngwane, niarakwe ni kukwe nuai aune ngite juain ta nibiti yei nikwe tö ngwandre (Hebreos 9:13, 14TNM). Kukwe meden tä ni kisete ye nikwe mikadre gare Jehovai ie tö (Hebreos 4:14-16). Ye köböire ni töi rabai kwin Ngöbö okwäkänti.

17. Jesús ja nire biani murie ketadre ye köböire, ¿kukwe meden kwin raba nemen nikwe?

17 Ni raba nüne kärekäre. “Gata yebiti ngite ye ütiä bianta, akwa Kristo Jesús ni Däkien ye köböire Ngöböta ja nire käre bien nie” (Romanos 6:23TNM). Jesús ja nire biani murie ketadre ye köböire, ni raba nüne kärekäre aune ni ñaka rabai bren (Apocalipsis 21:3, 4). ¿Kukwe kwin rabadre nikwe yekäre nikwe dre nuaindre?

 NI KÖKANINTARI YEBÄTÄ MÄKWE DEBE BIAN

18. ¿Jehová aune Jesús tä ni tarere ye ñobätä gare metre nie?

18 Ni iti tä jondron ütiäte bien ngwarbe nie ye ngwane, kätä nemen juto nibätä yebätä töbike. Ni kökanintari ye kukwe bäri ütiäte nuainbare Jehovakwe ni kräke, yebätä nikwe debe biandre ie. Juan 3:16 (TNM) tä niere: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe”. Aune Jesukwe ni tare ye gare nie, ñan ñobätä aune namani juto biare ja nire biankäre ni kräke (Juan 15:13TNM). Ni kökanintari yebiti Jehová aune Jesús tä ni itire itire tarere metre ye bämikani kwetre nie (Gálatas 2:20TNM).

Mäkwe ja tötikai Jehovabätä ngwane, rabai ja ketamuko mäkwe aune rabai bäri tare mäkwe

19. ¿Mäkwe dre nuaindre ja ketakäre Jehovabe?

19 Jehová tä ni tarere krubäte nibira gare mäi, ¿yebätä mäkwe dre nuaindre ja ketakäre ben? Mäkwe Jehová mika gare jai. Ni ñaka gare nie taredre ye ñaka nuäre. Akwa Juan 17:3 (TNM) tä niere Jehová raba nemen gare nie. Mäkwe nuaindi ngwane, rabai bäri tare mäkwe, mä törbai mikai täte aune niara rabai ja ketamuko mäkwe. Aisete mäkwe ja tötika Bibliabätä Jehová mikakäre gare bäri jai (1 Juan 5:3).

20. ¿Ni kökanintari yei mätä tödeke ye mä raba bämike ño?

20 Ni kökanintari yei mäkwe tödeka. Biblia tä niere: “Nire tä tödeke ngobobiti, yebrä abokän ja nirekrä käre tä kwe” (Juan 3:36NGT). ¿Tödekadre nieta ye dre gärätä? Ye abokän Jesukwe dre driebare ye erere nikwe nuaindre meden gärätä (Juan 13:15). Nita Jesús mike era jai ye ñan aibe niedre, ñakare aune kukwe mada nuaindre. Nita dre nuainne yebiti nikwe bämikadre nita tödeke ni kökanintari yei. Santiago 2:26 (NGT) tä niere: “Ni tä tödeke Ngöböbiti, akwa ni ñakare sribi nuainne niara kräke ngwane, nebrä ngwarbe”.

21, 22. a) ¿Ñobätä ni rabadre niken Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yebätä kä kwatire kwatire te? b) ¿Kapitulo 6 aune 7 yekänti dre rabai gare nie?

 21 Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yebätä mä rikadre. Jesús murie ketadre deu ye känenkri, niara ja nire biain ni ütiäre ye ngwandre törö jai niebare kwe. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai nuainta kä kwatire kwatire te yebätä nunta niken ye ngwane nunta nuainne (Mateo 26:26-28TNM). Jesús töi metre käkwe ja nire biani ni kökatarikäre ye nikwe ngwandre törö jai ie tö. Niarakwe niebare: “Munkwe ne nuain jankunu ti ngwankäre törö jai” (ñäkädre Lucas 22:19 yebätä). * Gätä ütiäte yebätä mä rikadre ngwane, Jehová aune Jesukwe ni tare krubäte ye ütiäte mä kräke bätä ni kökanintari ye mätä ngwen törö jai mäkwe bämikai (nota 16 mikadre ñärärä).

22 Ni kökanintari ye erere jondron mada ñaka tärä jire (2 Corintios 9:14, 15). Ni kökanintari ye köböire kukwe kwin rabai bare ño nitre kwati krütanina kräke, ye nikwe mikai gare jai kapitulo 6 aune 7 yekänti.

^ párr. 13 Nisán ye sö kena calendario nitre judiokwe yebätä.

^ párr. 13 Romanos 3:23, 24, (TNM): “Ñobätä ñan aune ni jökrä ja mikaka ngite aune ni ñaka töi raba nemen Ngöbö erere, Kristo Jesús ni ütiä biani ni kökatarikäre ye köböire ni kädekata ni kukwe metre nuainkä, ye abokän kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke jondron bianta ngwarbe nie ye kwrere”.

^ párr. 21 Lucas 22:19, (TNM): “Ban diani kwati kwe, debe biani kwe, ötaninbätä kwe, biti biani kwe ietre aune niebare kwe: ‘Ne ti ngätä meden gärätä abokän biain mun ütiäre. Munkwe ne nuain jankunu ti ngwankäre törö jai’”.