Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 12

¿Mäkwe dre nuaindre ja ketakäre Ngöböbe?

¿Mäkwe dre nuaindre ja ketakäre Ngöböbe?

1, 2. ¿Nire nire namani ja ketamuko Jehovakwe?

¿NI TÖI ño ben mä törbadre ja ketai? Ni ja ngwanka kwin mäbe, ni ja ngwanka töi jäme aune ni töi kwin keta kabre abokän tuin kwin mäi yebe mä törbadre ja ketai.

2 Jehovakwe nitre kä tibienbätä ruäre kani ngäbiti ja ketamukore. Ñodre, Abrahán namani ja ketamuko Jehovakwe (Isaías 41:8; Santiago 2:23TNM). Rei David namani ja ketamuko Ngöbökwe arato. David nämäne mate kwin Jehová brukwäbätä niebare kwe (Hechos 13:22TNM). Aune Daniel ni Ngöbö kukwei niekä ye namani “ütiäte krubäte” Jehová kräke (Daniel 9:23).

3. ¿Abrahán, David aune Daniel dre nuainbare ja ketakäre Jehovabe?

3 ¿Abrahán, David aune Daniel dre nuainbare ja ketakäre Jehovabe? Jehovakwe niebare Abrahán ie: ‘Mäkwe ti kukwei mikani täte’ (Génesis 22:18JK). Ni töi bobre aune tä Jehová mike täte yebe Jehovata ja kete. Arato raba ja kete nitre nünanka juta keteiti känti yebe. Niarakwe mikani gare nitre Israel ie: “Ti kukwei mike täte aune ti rabai Ngöbö munkwe bätä mun rabai juta tikwe” (Jeremías 7:23). Ye erere arato, mä törbadre ja ketai erametre Jehovabe ngwane, mäkwe niara mikadre täte.

JEHOVATA NITRE JA KETAMUKO KWE DIMIKE

4, 5. ¿Jehovata dre nuainne nitre ja ketamuko kwe dimikakäre?

4 Biblia tä niere Jehovata ja di ngwen “ja die mikakäre tuare nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre” (2 Crónicas 16:9). Aune Salmo 32:8 yekänti, Jehovakwe nitre ja ketamuko kwe ye mikai töbätä aune mäträi kwin bätätre käbämikata kwe ietre.

 5 Ni rüe dite krubäte tärä abokän ñaka tö ni tuai ja kete Jehovabe. Akwa Jehová tö ni dimikai (ñäkädre Salmo 55:22 yebätä). * Ni ja ketamuko Jehovakwe, yebätä nita mike täte ja brukwä tätebiti aune nita ja ngwen metre ie kukwe tare yebiti ta. Aune David nämäne tö ngwen ye erere nita tö ngwen. Kukwe ne tikabare kwe Jehovabätä: “Niara tä ti kise ruinkri, ti ñaka ngwain ngrenkä” (Salmo 16:8; 63:8). ¿Satana tä dre nuainne ne kwe ni ñaka rabadre nemen ja ketamuko Jehovakwe?

SATANA TÄ ÑÄKE NI RÜERE

6. ¿Satana tä dre niere nibätä?

6 Kapitulo 11 yekänti rababa gare nie, Satanakwe ñäkäbare Jehová rüere aune tä ni ngökö niebare kwe. Arato Ngöbö nämäne kukwe ñaka nuain bä ye nuainne niebare kwe, ñan ñobätä aune ñaka nämäne Adán aune Eva tuenmetre kukwe meden kwin aune meden käme den nuaindre akwle jai. Tärä Job tä driere nie, Satana tä ñäke nitre töta nemen ja ketai Ngöböbe ye rüere arato. Ni ñaka tä Ngöbö mike täte tare nikwe yebätä nieta Satanakwe. Ñakare aune Ngöböta jondron bien nie yebätä nita mike täte nieta kwe. Niara raba ni meden erere ye töi mike ñaka Ngöbö mike täte nieta kwe arato. Kukwe namani bare Job yebätä ye tä dre driere nie aune Jehovakwe Job dimikani ño ye ani mike gare jai.

7, 8. a) ¿Jehovakwe dre niebare Job yebätä? b) ¿Satanakwe dre niebare Job yebätä?

7 ¿Job ye abokän nire? Niara abokän ni töi kwin käkwe nünanbare kä nikanina 3,600 ta yete. Kä ye ngwane ni mada ñaka Job erere Kä tibienbätä niebare Jehovakwe. Job nämäne Jehová mike ütiäte jai aune brukwä nämäne kukwe käme kräke (Job 1:8). Job ye namani ja ketamuko erametre Jehovakwe.

8 Job nämäne Ngöbö mike täte jondron täri niebare Satanakwe. Satanakwe niebare Jehovai: “Niara aune ju kwe bätä  jondron jökrä kwe, ¿ye ñan kriemikata mäkwe? Sribi nuainta kwe ye mätä mike nemen bare kwin kräke aune jondron nire niena krubäte kwe. Akwa, kise ngököte aune jondron kwe ye jökrä denkä kän aune erametre niarakwe mä ngwärebätä ñäkäi mä rüere” (Job 1:10, 11).

9. ¿Jehovakwe Satana tuanimetre dre nuainne?

9 Job nämäne Jehová mike täte jondron bian nämäne kwe ie ye täri niebare Satanakwe Job rüere. Raba Job töi mike ñaka Jehová mike täte niebare kwe. Kukwe ye ñaka namani tuin debe Jehovai, akwa Satana tuanimetre kwe Job töi gain. Ye köböire rabadre gare, Job nämäne Ngöbö tarere metre yebätä nämäne mike täte o ñakare.

SATANA KUKWE NUAINBARE JOB RÜERE

10. a) ¿Satanakwe dre nuainbare Job rüere? b) ¿Job ja töi mikani ño kukwe yebätä?

10 Kena, Satanakwe nitre mikani nibi goire Job yekän aune nibi mada mada ye kämikani kän kwe. Ye bitikäre, nitre sribikä Job kräke ye jökrä bäsi murie ketani kwe. Job namani kise tökare. Mrä mada, monsotre ni jätä Jobkwe ye Satanakwe murie ketani murie dite yebiti. Akwa Job ja ngwani metre jankunu Jehovai. Biblia tä niere: “Kukwe ne jökräbätä Job ñaka ja mikani ngite aune Ngöbö nämäne kukwe blo nuainne ye ñaka niebare kwe” (Job 1:12-19, 22).

Job ja ngwani metre Jehovai yebätä kukwe kwin mikani nemen bare kwe kräke

11. a) ¿Satanakwe dre nuainbare mada Job yebätä? b) ¿Job ja töi mikani ño?

11 Satanakwe ñaka ja di ngwani nekä. Kukwe ne niebare kwe ja gakäre Ngöböbe: “Kise ngököte aune niara mete kräbätä aune ngätäbätä aune erametre niarakwe mä ngwärebätä ñäkäi mä rüere”. Ye bitikäre, Satanakwe bren tare mikani nemen Job yebätä (Job 2:5, 7). Akwa mada bati, Job ja ngwani metre Jehovai. Job niebare, niarakwe ja ngwain metre Jehovai nememe krütadre ye ngwane (Job 27:5).

12. Satana ni ngökö, ¿ye Job bämikani ño?

12 Satana ñäkäbare Job rüere ye ñaka nämäne gare Job ie  aune ñobätä nämäne ja tare nike krubäte ye ñaka nämäne gare ie arato. Job namani nütüre Jehová köböite kukwe tare nämäne nemen barebätä (Job 6:4; 16:11-14). Akwa yebiti ta, Job ja ngwani metre jankunu Jehovai. Kukwe ñaka namani niedre mada Job rüere. Niara ñaka nämäne Ngöbö mike täte jondron täri, ñakare aune nämäne Ngöbö tarere yebätä nämäne ja kete ben. Kukwe jökrä niebare Satanakwe Job rüere ye ngwarbe.

13. ¿Job ja ngwani metre ye köböire dre namani bare?

13 Dre nämäne nakainkä kä kwinbiti ye ñaka nämäne gare Job ie, akwa yebiti ta ja ngwani metre kwe Jehovai aune Satana ye töi käme krubäte bämikani kwe. Job ja ketamuko Jehovakwe ja ngwani metre ie, yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke (Job 42:12-17).

SATANA TÄ ÑÄKE MÄ RÜERE ARATO

14, 15. ¿Dre nieta Satanakwe ni jökrä rüere?

14 Kukwe nakaninkä Job yebätä tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie. Kä nengwane, Satana tä ñäke nitre jökrä Ngöbö mikaka täte ye rüere. Nita Ngöbö mike täte jondron täri nieta kwe. Satanakwe niebare: “Ni kä tibienbätä käkwe jondron kwe ye jökrä biain ja nire kwe ütiäre” (Job 2:4). Aisete ñaka Job aibe rüere Satanakwe ñäkäbare, ñakare aune ni jökrä rüere ñäkäbare kwe. Job krütani ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta, akwa Satana nämäne ñäke jankunu Jehová aune nitre Jehová mikaka täte ye rüere. Ñodre, Proverbios 27:11 tä niere: “Mäkwe ja ngwan töbätä monso tikwe aune kä ngwan juto ti brukwäbätä, ne kwe kukwe kwandre niedre tie ni kätä ñäke ti rüere [o tä ñäke tare tie o tä ti kötaire] yei”.

15 Mä raba ja töi mike Jehová mike täte aune ja kete metre ben. Yebiti Satana ye ni ngökö mäkwe bämikai. Ye nuainkäre mä rabadre ja töi kwite kukwe keta kabrebätä ja ketakäre Ngöböbe, akwa ye kukwe bäri kwin mäkwe diain nuaindre jai. Ye kukwe ütiäte dianta nuaindre jai, ñan ñobätä aune Satana tä  niere mäkwe ja tuai kukwe tare ben ngwane, mäkwe ñaka ja ngwain metre Jehovai. Niara tä ja di ngwen ne kwe nikwe ñaka Ngöbö mikadre täte. ¿Tä nuainne ño?

16. a) ¿Satana tä dre dre nuainne ne kwe nitre ñaka Jehová mikadre täte jankunu? b) ¿Diablu raba dre nuainne ne kwe mäkwe ñaka Jehová mikadre täte jankunu?

16 Satana tä kukwe keta kabre nuainne ne kwe nikwe ñaka ja ketadre jankunu Ngöböbe. Ruäre ngwane, “kwra lion [...] tä niken ngwäne krikri” ye kwrere Satana tä ja mike ni rüere (1 Pedro 5:8). Aisete ja ketamuko mäkwe, mä mräkä o nitre mada ye ñaka törbadre mä tuai ja tötike jankunu Bibliabätä aune kukwe metre nuainne, yekwe ñaka mä töi mikadre niä. Ja mikata mä rüere raba nemen ruin mäi (Juan 15:18-20). * Arato, Satana tä “ja bä mike angele kä trä ngwente” ye kwrere. Aisete Satana tä ja di ngwen ni ngökakäre ne kwe nikwe ñaka Jehová mikadre täte (2 Corintios 11:14). Satana tä kukwe mada nuainne ne kwe nikwe ñaka Jehová mikadre täte jankunu. Ye abokän ni ñaka raba Jehová mike täte jire chi ni rabadre nütüre ie tö (Proverbios 24:10).

JEHOVATA KUKWE BIEN NUAINDRE YE MÄKWE MIKA TÄTE

17. ¿Ñobätä nita Jehová mike täte?

17 Nita Jehová mike täte ngwane, Satana ye ni ngökö nita bämike. ¿Dre käkwe ni dimikai Ngöbö mike täte? Biblia tä niere: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja di tätebiti” (Deuteronomio 6:5). Nita Jehová tarere yebätä nita mike täte. Ni jatai niara tarere bäri ngwane, niarata kukwe ribere nuaindre nie ye jökrä ni törbai nuaindi. Apóstol Juan tikabare: “Nita Ngöbö tarere angwane, nita kukwe biani Ngöbökwe nuendre nie ye  mike täte jökrä amne, kukwe biani nuendre kwe nie, ye abko ñakare tare nuene” o ribi mikakäre täte (1 Juan 5:3).

18, 19. a) ¿Kukwe meden meden tuin käme Jehovai? b) Jehová ñaka kukwe ribi ribere nuaindre nie, ¿ye ñokänti gare nie?

18 Kukwe ruäre tuin käme Jehovai. Ye ruäre raba kwen mäi recuadro “ Kukwe tuin käme Jehovai ne mäkwe ñaka nuaindre” yekänti. Kenanbe kukwe ruäre ye ñaka käme krubäte raba nemen ruin mäi. Akwa, mäkwe ñäkäi textobätä aune mäkwe töbikaitaribätä ngwane, kukwe bianta Ngöbökwe ye mikadre täte ye kwin ni kräke rükai gare mäi. Aune mä rabadre ja töi kwite kukwe ruärebätä ye rabai gare mäi arato. Ruäre ngwane ñaka rabai nuäre mä kräke. Akwa mäkwe nuaindi ngwane, nitre ja ketaka Jehovabe tä nüne jäme aune kä jutobiti ye erere mäkwe nünain arato (Isaías 48:17, 18). ¿Ni raba ja töi kwite ye ñokänti gare nie?

19 Dre ñaka raba nemen nuainbare nie ye Jehová ñaka tä nuainmana nie (Deuteronomio 30:11-14). Niara ja ketamuko  metre nikwe aune ni gare kwin ie. Ni töi meden meden kwin aune kukwe medenkänti ni ñaka ja ngwen kwin ye gare ie (Salmo 103:14). Apóstol Pablo kukwe ne niebare ni dimikakäre: “Ngöbö ñaka tä ni tuenmetre kaibe aune mun di nuäi yebiti ta ñaka mun tuainmetre nuadrete kwe, ñakare aune mun nuaite ngwane, mun gitiadre ño ye mikai gare kwe munye arato ne kwe munkwe kä ngwandre nüke jai” (1 Corintios 10:13TNM). Käre Jehovakwe ja di biain nie kukwe metre nuainkäre yei ni raba tö ngwen. Aune ja “di bäri kri” ye biain kwe mäi ja tuakäre kukweta nemen mä kisete yebe (2 Corintios 4:7NGT). Apóstol Pablo ja tuani kukwe tare ben ngwane, Jehovakwe dimikani. Yebätä niebare kwe: “Ni kätä ja di bien tie ye köböire ti die tärä jondron jökrä kräke” (Filipenses 4:13TNM).

NGÖBÖTA DRE TARERE YE MÄKWE TAREDRE

20. ¿Jehová töi meden meden kwin abokän erere nikwe ja ngwandre aune ñobätä?

20 Ni tö ja ketai Jehovabe ngwane, kukwe meden tuin käme  ie ye nikwe tuanemetre ye ñan aibe nuaindre. Ñakare aune ni rabadre kukwe mada nuainne (Romanos 12:9). Ngöböta kukwe meden tarere ye nitre ja ketamuko kwe tä tarere arato. Tätre ja töi mike niara erere aune tätre ‘ni mada tarere, kä ngwen juto jabätä, nüne jäme ni madabe, jondron jökrä ngübare bätärekä, ni mada kain ngäbiti kwin, ja moto mike kwin ni mada kräke, tödeke, ja töi mike bobre, ja gobraine’ (Gálatas 5:22, 23). Nitre ja ketamuko Ngöbökwe tä ja ngwen ño ye mikakäre gare jai, mäkwe ñäkä Salmo 15:1-3 yebätä. *

21. Ni töi keta kabre kwin tuin kwin Jehovai, ¿ye dre käkwe mä dimikai bämike?

21 Ni töi keta kabre kwin kädrite, ¿ye dre käkwe mä dimikai bämike? Jehovata dre tarere ye mäkwe mikadre gare jai. Yekäre, käre mäkwe ñäkädre aune ja tötikadre Bibliabätä (Isaías 30:20, 21). Mäkwe nuaindi ngwane, Jehová jatai bäri tare mäkwe. Ye köböire mä törbai niara mikai täte.

22. ¿Mäkwe Jehová mikai täte ye köböire dre rabai bare?

22 Ja töi kwitadre ye ni raba bämike dän ngututu tikateta jabätä, biti dän mrä kitata jabätä ye kwrere. Biblia tä niere, ni “nämäne ja ngwen ño käne” ye nikwe tuanemetre aune nikwe ja ngwandre “ni bitin kwrere” (Colosenses 3:9, 10TNM). Ñaka rabadre nuäre ni kräke, akwa nikwe ja töi kwitai aune nikwe Jehová mikai täte ngwane, kukwe kwin krubäte rabai nikwe käbämikata kwe nie (Salmo 19:11). Jehová tare mäkwe yebätä mäkwe mika täte. Mäkwe ñaka mika täte jondron täri o kukwe kwin nuaindi kwe mä kräke yebätä. Ye erere mäkwe nuaindi ngwane, Satana ni ngökö ye mäkwe bämikai aune mä rabai ja ketamuko metre Jehovakwe.

^ párr. 5 Salmo 55:22: “Mäkwe tribe mäkwe ye kita Jehová kötärä aune niarakwe mä dimikai. Ni kukwe metre nuainkä ye ñaka tuainmetre niken jire tibien kwe”.

^ párr. 16 Ye ñaka tä mike gare, Satana tä ni itire itirebätä ne kwe ja mikadre kwetre mä rüere aune mäkwe ñaka ja tötikadre jankunu Bibliabätä. Akwa “Satana tä ngöböre kä nebtä” aune Biblia tä niere niara tä nitre kä tibienbätä gobraine. Aisete nitre ruäre ñaka tö ni tuai Jehová mike täte jankunu, ye ñaka tä ni töi mike niä (2 Corintios 4:4; 1 Juan 5:19).

^ párr. 20 Salmo 15:1-3: “Jehová, ¿mäkwe nire kai ngäbiti ju mäkwe yete? ¿Nirekwe nünain ngutuä deme mäkwe yekänti? Ni tä ja ngwen metre, tä kukwe metre nuainne aune tä kukwe metre niere ja brukwäte. Ñaka kukwe ngwarbe niere ja tidrä yebiti, ñaka kukwe blo nuainne ni madabätä aune ñaka ja ketamuko kwe ye bämike käme”.