• ¿Ni brare gure rabadre dre nuainne muko jie ngwankäre kwin?

  • ¿Sribi mikani meritre kisete ye rabadre nuainne ño?

  • ¿Nikwe dre nuaindre rabakäre ni rüne kwin o ni meyere kwin?

  • ¿Monsotre käkwe dre nuaindre mräkätre dimikakäre nüne kä jutobiti?

1. ¿Dre köböire ni ja mräkäre raba nüne kä jutobiti?

NGÖBÖ JEHOVÁ tö ni ja mräkäre tuai nüne kä jutobiti. Yebätä, niara kukwei, Biblia, tä kukwe mike gare ni itire itire ja mräkäre ie aune dre ribeta niaratre ie ye mikata gare kwe. Kukwe nieta kwe ye erere nuainta angwane, kukwe kwin tä nemen bare. Jesús niebare erere: “¡Nire nire tä Ngöbö Kukwei nuen amne tä mike täte, ni ye abko [...] käta neme bäri nuäre btä!” (Lucas 11:28).

2. ¿Nikwe dre mikadre gare kwin jai ne kwe nünandre kä jutobiti ni mräkätre ben?

2 Jehová ni ja mräkäre sribebare ye nikwe mikadre gare kwin jai, ne kwe nünandre kä jutobiti ni mräkäbe. Ngöbö ye ni “Rün” niebare Jesukwe (Mateo 6:9). Ni ja mräkäre Kä tibienbätä ye jökrä tä nüne ni Rün kä kwinbiti köböire, yebätä dre kätä kä mike juto niaratrebätä ye gare ie (Efesios 3:14, 15). Biblia tä mike gare erere, ¿Ngöbö tö dre nuainmana nitre ja mräkäre itire itire ie?

 NGÖBÖ NI JA MRÄKÄRE SRIBEKÄ

3. ¿Ni ja mräkäre sribebare ño kena nieta Bibliabätä, ye ñokänti gare metre nie?

3 Jehová nitre nibu sribebare kena, Adán bätä Eva, aune mikani gure metre kwe. Kä Edén bä nuäre biani kwe ietre nünankäre aune niaratre rabadre monsotre ngübare niebare kwe ietre. Niarakwe niebare: “Ngäbäkre ngibia kwati munkwe, ie ti tö. Ye arabe raba nirien kwati ja täritäri abko, raba niken nüne kä jökräbti temen” (Génesis 1:26-28; 2:18, 21-24JK). Kukwe ne ñaka kukwe ngwarbe. Ni ja mräkäre jatani ño kena nieta tärä Génesis yebätä ye metre mikani gare Jesukwe (Mateo 19:4, 5). Kä nengwane nita nüne kukwe tare te aune Ngöbö tö namani ni tuai nüne kena ye erere ni ñaka nüne, akwa yebiti ta ni ja mräkäre raba nüne kä jutobiti jabe. Ñobätä, ye ani mike gare jai.

4. a) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ja mräkäre rabadre nüne kä jutobiti jabe? b) Nitre ja mräkäre rabadre nüne kä jutobiti gäre, ¿ñobätä ütiäte krubäte ja tötikadre kwetre Jesús yebätä?

4 Ni jökrä rabadre ja di ngwen ne kwe ni ja mräkäre rabadre nüne kä jutobiti jabe. Yekäre ni rabadre ja töi mike Ngöbö erere aune ja tarere kwärikwäri (Efesios 5:1, 2). Akwa Ngöbö ñaka tuin nie, ¿ñokänti ni raba ja töi mike niara erere? Erametre niara ñaka tuin nie, akwa niara tä ja ngwen ño ye raba nemen gare nie, ñobätä ñan aune niarakwe Monsoi mubai juani Kä tibienbätä (Juan 1:14, 18). Jesukristo ja ngwani Rün kä kwinbiti erere, yebätä Jesús tuadre aune kukwe nuadre nikwe ye abokän Jehová tuadre aune kukwe nuadre ye kwrere (Juan 14:9). Ni jökrä käkwe töbikadre Jesús ni mada tarebare yebätä aune ja ngwandre niara erere angwane ni ja mräkäre raba nüne kä jutobiti jabe.

KUKWE BÄMIKANI NITRE BRARE GURE KRÄKE

5, 6. a) ¿Jesús konkrekasion tarebare yebiti kukwe meden bämikani kwe nitre brare gure kräke? b) ¿Dre nuaindre kwetre ne kwe Ngöbökwe ngite juandre ta niaratrebiti?

5 Biblia tä niere, Jesús nitre ja tötikaka ben tarebare ye  kwrere ni brare gure rabadre meri kwe tarere. Kukwe biani nuaindre Bibliabätä ne mike ñärärä: “Kristo käkwe nitre tödekaka bti tarebare käkwe ja biani müre ketadre kräke, ye kwrere jire mun brare gure gure käkwe meri munkwe tare [...]. Ye kwrere arato ni brare brare käkwe meri kwe taredre tä ja ngrabare tarere au [akwle] ye kwrere [...]. Nire nire käta meri kwe tarere, ni ye abko tä ja tarere au, ni ñakare jire iti käta bätä ngwen ja ngrabare btä [...]; nita ngibiare kuin amne nita mröre ja ngrabare kräke, ye kwrere arato, Kristo tä nuene nitre tödekaka niarabti kräke” (Efesios 5:23, 25-29).

6 Jesús nitre nänkä niara jiebiti tarebare, yebiti kukwe kwin bämikani kwe nitre brare gure kräke. Nitre ja tötikaka Jesube ye töi nämene ngite akwa, Jesukwe “tareba täte jökrä” ñobätä ñan aune ja nire biani kwe niaratre ütiäre (Juan 13:1; 15:13). Yebätä kukwe ne ribeta nitre brare gure ie, “munkwe meri jakwe tare, [...] angwane ñan ja brukwä mika ngire [o rubun krubäte] kräke” (Colosenses 3:19, NGT). ¿Dre käkwe ni brare gure dimikai kukwe ye mike täte, muko kwe käkwe ñaka ja ngwandre kwin ye ngwane? Niara ja mike ngite arato ye ngwandre törö kwe jai aune niarakwe kukwe keteiti nuaindre ne kwe Ngöbökwe ngite juandre ta niarabiti. ¿Ye abokän dre gärätä? Kena nire nire tä ja mike ngite niara rüere yebiti ngite juandre ta kwe, aune ye erere nuaindre kwe muko yebe arato. Aune muko rabadre ye erere nuainne niarabe arato (ñäkädre Mateo 6:12, 14, 15 yebätä). Yebätä, ni brare aune meri gure käkwe ngite juandre ta jabiti kwärikwäri angwane nünandi kwetre kä jutobiti jabe.

7. ¿Jesús dre ngwani törö jai, aune ñobätä kukwe ye tä ja töi kräke nitre brare gure ie?

7 Jesús töbikabare kwin nitre ja tötikaka kwe kräke, ye erere nitre brare gure rabadre ja töi mike arato. Niaratre rabadre dre nuainne aune dre dre ribe nämene kwetre jai yebätä niarakwe töbikabare. Ñodre, bati niaratre namani nainte ye ngwane niebare kwe ietre: “Jakwre, [...] brän jadüke kä kaibe te” (Marcos 6:30-32, NGT). Ye erere ja töi mikadre meri  kräke. Biblia tä niere “meri abko di ñakare ja kwrere munbe” ye abokän meri bäri därebe gärätä aune nitre brare gure rabadre mike “ütiäte” jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niara bätä meri ye ie ‘ja nire käre biandi’ (1 Pedro 3:7). Nitre brare gure käkwe ngwandre törö jai, ni brare o meri ye ñaka aibätä ni ütiäte Ngöbö kräke ñakare aune nikwe niara mikadre metre täte ye bäri ütiäte kräke (Salmo 101:6).

8. a) ¿Ñobätä ni raba niere ni brare “käta meri kwe tarere, ni ye abko tä ja tarere” akwle? b) ¿Ni brare bätä ni merire rabadre “ni itibe kwrere” ye dre gärätä?

8 Biblia tä niere, ni brare “käta meri kwe tarere, ni ye abko tä ja tarere au”. Ñobätä ñan aune “ñan rabadi ni nibu kwrere mda, akwa rabadi ni itibe kwrere” niebare Jesukwe (Mateo 19:6). Yebätä, nitre brare aune meritre gure rabadre ja töi mike muko kwe aibebätä (Proverbios 5:15-21; Hebreos 13:4). Ye nuainkäre, niaratre itire itire rabadre ja töi mike jondron ribeta kwetre ja kräke ye biankäre kwärikwäri jai (1 Corintios 7:3-5). Kukwe niebare ne ütiäte krubäte, “ni ñakare jire iti käta bätä ngwen ja ngrabare btä au, akwa nita ngibiare kuin amne nita mröre ja ngrabare kräke”. Nitre bare gure rabadre meri kwe tarere tä ja ngrabare tarere kwrere aune Jesukristo ji ngwanka niaratre käne käkwe kukwe ükaite bentre ye ngwandre törö kwe jai (Efesios 5:29; 1 Corintios 11:3).

9. ¿Jesús töi meden kwin mikata gare Filipenses 1:8 yebätä, aune ñobätä nitre brare gure rabadre ja töi mike ye erere?

9 Apóstol Pablo niebare, “ni mda mda taredre ño abko Kristo Jesu tä mike gare” (Filipenses 1:8). Jesús nämene nitre tarere yebätä ja namani ruin kwin nitre madai. Jesús nämene meritre ja tötikaka kwe tarere ye namani nemen kwin krubäte niaratre kräke (Juan 20:1, 11-13, 16). Ye erere arato, meritre gure ye tö ja taremana muko kwe ie.

KUKWE KWIN BÄMIKANI MERITRE GURE KRÄKE

10. ¿Kukwe meden kwin Jesús tä bämike nitre merire gure kräke?

10 Kukwe jökrä ükateta ye jie ngwanka tärä, ye erere ni iti käkwe ni ja mräkäre jie ngwandre ribeta, ne kwe tädre nüne  kwin. Jesús kräke ni iti tärä bäri kri abokän niara tä mike täte arato. “Ngöbö abko tä ji dokwäte Kristo kräke” ye erere arato “ni brare abko tä ji dokwäte ni merire kräke” (1 Corintios 11:3). Käre Jesús tä Ngöbö mike täte. Ye erere tä kukwe kwin bämike ni kräke, ñobätä ñan aune ni jökrä jie ngwanka tärä abokän nikwe mikadre täte.

11. ¿Meri gure rabadre ja töi mike ño muko kwe kräke, aune ye köböire dre kwin raba nemen kwe?

11 Ni ngite yebätä nitre brare gure tä ja mike ngite aune ñaka ji ngwen kwin ni ja mräkäre käne. ¿Kukwe yebätä meri gure käkwe ja ngwandre ño? Ñan rabadre muko kwe kädriere käme aune ñaka rabadre ja töi mike akwle mräkätre jie ngwen. Ni ja töi mike bobre aune jäme ye ütiäte krubäte Ngöbö kräke ye rabadre ngwen törö jai (1 Pedro 3:4). Niara ja töi mikai ye erere angwane, rabai nuäre kräke muko kwe mikakäre täte, kukwe mada ñaka nuäre nuaindre yebätä arato. Ne madakäre, Biblia tä niere: “Mun merire merire abko käkwe ni brare munkwe mika ütiäte jae” (Efesios 5:33). Akwa niara ñaka törbadre Kristo mikai ji dokwäte jai angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Biblia tä kukwe ne niere meritre gure ie: “Mun [...] käkwe ni brare munkwe kukwei mikadre ütiäte, ñobtä ñan angwane nane ni brare ruäre abko ñan tä tödeke Jesubti, akwa mika ütiäte jae munkwe amne munkwe nünandre kuin, ne ngwane ñan munta blite Jesubtä ben abtä tödekadre bti kwe, akwa munta nüne kuin ye köböire jatadi tödeke bti, ñobtä ñan angwane Ngöbö käikitarekä kwärä munta nüne kuin deme ni brare munkwe okwäbti, ye köböire jatadi tödeke Jesubti” (1 Pedro 3:1, 2).

12. Meri gure tä töbike ño ye mikadre gare töi kwinbiti kwe, ¿ñobätä ye ñaka blo?

12 Ruäre ngwane, meri gure ñaka raba töbike ja erebe muko kwe kukwebätä o ñakare kukwebätä yebe kukwe ruärebätä. Akwa niara tä töbike ño ye mikadre gare kwe töi kwinbiti muko ie angwane, yebiti niara raba bämike ñaka tä  muko kwe mike ngwarbe jai. Niara raba kukwe metre niere aune muko kwe käkwe kukwei mikadre täte, ye köböire kukwe kwin raba nemen bare mräkätre jökrä kräke. Biblia tä mike gare Sara käkwe muko kwe Abrahán ie kukwe kwin niebare, kukwe nämene niaratre kisete ye ükatekäre. Kukwe ye ñaka namani kwin niara kräke akwa, Ngöbökwe niebare ie: “Sarata dre nuemna mae, ye erere nuene” (ñäkädre Génesis 21:9-12 yebätä). * Akwa, ni brare gure käkwe kukwe niedre mrä ye ñaka Ngöbö kukwei rüere angwane, muko kwe käkwe kukwei mikadre täte aune dimikadre kwe kukwe ye nuainne (Hechos 5:29; Efesios 5:24).

¿Ñobätä Sara kukwe kwin bämikani meritre gure kräke?

13. a) ¿Tito 2:4, 5 yekänti dre ribeta nuaindre meritre gure ie? b) ¿Biblia tä dre niere ja dianka mento bätä ja tuanmetre yebätä?

 13 Sribita meri gure kisete ye ütiäte krubäte ne kwe rabadre mräkätre ye ngübare kwin. Ñodre, Biblia tä kukwe ne niere meritre gure ie, “meri [...] gure käkwe brare kwe btä ngäbriänkä kwe taredre [...], töbika kuin ja käne ja ngibiakäre deme, [...] ñan töbika ni brare mda mdabtä amne, ju ngibia kuin kwetre jakrä [...] ni mda mda die mika kwe amne, brare kwe kukwei mikadre täte kwe” (Tito 2:4, 5). Meri gure käkwe ye erere nuaindre angwane mräkätre kwe rabai tarere aune mike ütiäte jai (ñäkädre Proverbios 31:10, 28 yebätä). *  Akwa, nitre brare aune meritre gure ye jökrä ngite. Yebätä ruäre ngwane kukwe kri aibebätä niaratre raba ja denkä mento o ja tuenmetre. Kukwe ruärebätä nitre gure raba ja denkä mento nieta Ngöbö Kukwei yebätä. Akwa kukwe ye ni jökrä rabadre mike ütiäte jai, ñobätä ñan aune Biblia tä niere: “Ni merire käkwe brare kwe tuametre ñakare jire [...] ye kwrere arato, ni brare käkwe merire kwe tuametre ñakare jire” (1 Corintios 7:10, 11). Ne madakäre, nitre brare o meritre gure käkwe ja mikadre gure ngwarbe ni madabe ye aibebätä raba ja tuenmetre nieta Bibliakwe (Mateo 19:9).

KUKWE KWIN BÄMIKANI NITRE RÜNE KRÄKE

14. ¿Jesús ja töi mikani ño monsotre kia kräke, aune nitre rüne rabadre ja töi mike ño niaratre kräke?

14 Nitre rüne rabadre monsoi ngübare ño ye Jesukwe bämikani metre. Nitre ruäre ñaka tö namani monsotre kia tuai nemen Jesús ken angwane, niebare kwe ietre: “Ngäbäkre ye tuemetre kite tie; munkwe ñan ji öta käne”. Biblia tä mike gare ja känenkäre “Jesukwe ngäbäkre diani kisete, kise mikani dokwäbti kwe, bti ja di käräbare kräke kwe Ngöböye” (Marcos 10:13-16). Jesús kä dianinkä jai rabakäre monsotre kia yebe, ye erere mä rabadre nuainne monsotre kia mäkwe yebe ¿ñan ererea? Mäkwe kä diandrekä raire jai aune ñaka kä braibe te rabakäre bentre ie niaratre tö. Ütiäte krubäte mäkwe kä diandrekä jai niaratre tötikakäre, ñobätä ñan aune ye erere Jehová tä nuainmana nitre rüne ie (ñäkädre Deuteronomio 6:4-9 yebätä). *

15. ¿Nitre rüne rabadre dre nuainne monsotre kwe kriemikakäre?

 15 Nitre töi käme krubäte ngätäite nita nüne. Yebätä, nitre rüne käkwe monsotre kia kriemikadre nitre tö niaratre nuaindi tare yebätä, ñodre nitre ruäre töta nemen küdrei niaratre yebätä. Jesús nitre ja tötikaka kwe kriemikani, niaratre ye kädekani kwe kukwe nuärebiti “mun ngäbäkre [...] tikwe”. Niara murie ketadre ye känenkri, kani ngite ye ngwane, ja di ngwani kwe niaratre mikakäre kwäre (Juan 13:33; 18:7-9). Monsotre tärä mäkwe angwane, drebiti Diablu törbadre monsotre ye mikai ja tare nike yebätä mä tädre mokre. Ne madakäre, mäkwe niaratre mika mokre kukwe tare yebätä arato * (1 Pedro 5:8). Kä nengwane bäri monsotre kia nuainta tare krubäte ngrabare, ja üairebiti, aune ja mika gure gore yebiti.

¿Jesús erere, nitre rüne raba monsotre kia mike tuin ño jai?

16. ¿Nitre ja tötikaka Jesube nämene ja mike ngite ye ngwane nämene ja töi mike ño kräke, aune ye erere mä rabadre ja töi mike ño monso mäkwe kräke?

16 Jesús murie ketadre känenkri, nitre ja tötikaka kwe namani ñäke jai niaratre meden bäri ütiäte yebätä. Jesús ñaka namani rubun niaratre kräke, ñakare aune töi jämebiti kukwe niebare kwe ietre aune nuaindre ño kwetre ye niarakwe bämikani tuare ietre töi ükatekäre (Lucas 22:24-27; Juan 13:3-8). Monso tärä mäkwe angwane, ¿mäkwe mäträdrebätä ye ngwane mä raba ja töi mike ño Jesús erere? Erametre mäkwe mäträdre niaratre yebätä, akwa mäkwe nuaindre “debe närebiti” kräketre aune ñaka rubune. Käre mäkwe töbikadre käne ne kwe mä kukwei ñaka matadre “ngitra tu grine ye kwrere” niaratrebätä (Jeremías 30:11; Proverbios 12:18). Mä rabadre mäträre monso mäkwe yebätä ne kwe mätä töbike kwin kräke rükadre gare ie (Efesios 6:4; Hebreos 12:9-11).

KUKWE BÄMIKANI MONSOTRE KRÄKE

17. ¿Ñobätä Jesús kukwe metre bämikani monsotre kräke?

17 ¿Monsotre kia raba ja töi mike Jesús erere? Jän. Monsotre  rabadre rün kwe mike täte ye niarakwe bämikani. Niebare kwe: “Ti rün käkwe dre diribare tie, ye erere tita nuene [...], ñobtä ñan angwane dre tuin kuin ie abko erere tita nuene [käre]” (Juan 8:28, 29). Jesús Rün kä kwinbiti mikani täte erere, monsotre rabadre rün kwe kukwei mike täte. Ye erere Biblia tä nuainmana (ñäkädre Efesios 6:1-3 yebätä). Jesús yebätä ngite ñaka nämene, akwa José bätä María niara rün kä nebätä nämene ja mike ngite ye mikani täte kwe. Ye köböire mräkätre jökrä käkwe nünanbare kä jutobiti (Lucas 2:4, 5, 51, 52).

18. Ñobätä Jesukwe käre Rün kä kwinbiti mikani täte, aune monsotre tä rün mike täte ye ngwane nire nirebätä tä kä mike juto ye mä raba niere.

18 ¿Monsotre raba ja töi mike ño Jesús erere aune kä mike juto rün bätä meye kwe yebätä? Rabadre niaratre kukwei mike täte. Ruäre ñaka raba nemen nuäre nuaindre kräketre, akwa Ngöböta nuainmana ietre (Proverbios 1:8; 6:20). Jesukwe käre Rün kä kwinbiti mikani täte, kukwe mada ñaka nuäre nuaindre yebätä arato. Kukwe ñaka nuäre Ngöbökwe ribebare nuaindre ie köböi nükani angwane, niebare kwe: “Kukwe kite tare ti rüere [...], ye makwe dian ti bäre”. Niarakwe ñaka kukwe ye nuaindre ribebare kwe. Akwa yebiti ta, Ngöbö mikani täte kwe, ñobätä ñan aune Rün tö nämene jondron kwin ie niara kräke ye nükani gare ie (Lucas 22:42). Monsotre tä rün bätä meye kwe mike täte angwane, tä kä mike juto krubäte rün aune Jehová niaratre Rün kä kwinbiti yebätä * (Proverbios 23:22-25).

Monsotre bati nuadrete ye ngwane, ¿drebätä rabadre töbike?

19. a) ¿Drebiti Satana tä monsotre bati nuinte? b) ¿Monsotre tä ja ngwen käme ye tä mate ño nitre rüne yebätä?

19 Diablukwe Jesús nuaninte, ye erere monsotre nuaite kwe kukwe käme nuainkäre ye gare kwin nie (Mateo  4:1-10). Ñodre, raba nitre ja ketamuko kwetre yebiti niaratre nuinte, ñobätä ñan aune monsotre käkwe kä ngwandre nüke jai ye ñaka nuäre gare kwin ie. Yebätä, ütiäte krubäte monsotre bati käkwe ñaka ja ketadre nitre kukwe käme nuainkä yebe (1 Corintios 15:33). Ñodre, Dina Jacob ngängän, käkwe ja ketabare nitre ñaka nämene Jehová mike täte yebe, aune ye köböite kukwe tare namani bare (Génesis 34:1, 2). Monso, nitre gure tä ja mike gure gore ni madabe ye ngwane mräkätre jökrä tä ja tare nike krubäte, ¿yebätä mä tärä töbike? (Proverbios 17:21, 25.)

KUKWE NI JA MRÄKÄRE MIKAKÄRE NÜNE KÄ JUTOBITI JABE

20. ¿Ni itire itire rabadre dre nuainne ne kwe ni ja mräkäre käkwe nünandre kä jutobiti?

20 Kukweta nemen bare gwi ye ngwane, kukwe nieta Bibliakwe ye nikwe nuaindi angwane rabai bäri nuäre kukwe ye ükatekäre. Niena gare nie ye erere, nikwe kukwe ye mikadre täte angwane ni ja mräkäre raba nüne kä jutobiti. Yebätä, nitre brare gure, meri munkwe ye tarere aune  Jesús ja töi mikani konkrekasion kräke ye erere munkwe ja töi mika kräke. Meritre gure, munkwe mun muko mika täte aune meri gure kädrieta Proverbios 31:10-31 yebätä ye erere munkwe ja töi mika. Nitre rüne, monsotre munkwe ye tötike (Proverbios 22:6). Nitre brare, munkwe mun “mräkä jie [ngwan] kuin” (1 Timoteo 3:4, 5; 5:8). Aune, monsotre, munkwe mun rün aune mun meye mika täte (Colosenses 3:20). Ni ja mräkäre itire itire ye töi ñaka metre, yebätä jökrä tä ja mike ngite. Nikwe ja töi mikadre bobre aune ngite juandre ta nibiti nikwe kärädre ni madai.

21. ¿Dre kwin krubäte tä ni kräke ja känenkäre, aune ño ni raba nüne kä jutobiti ni mräkätre ben kä nengwane?

21 Erametre, Biblia yebätä kukwe keta kabre ütiäte tä ni ja mräkäre kräke. Ne madakäre, tä blite kä mrä Ngöbökwe yebätä, aune Kä Bä Nuäre kä tibienbätä känti nitre Jehová mika täte metre käkwe nünain kä jutobiti yebätä arato (Apocalipsis 21:3, 4). ¡Jondron kwin krubäte tä ni kräke ja känenkäre! Akwa Ngöböta kukwe niere nie Kukwe kwe Biblia yebiti, ye nikwe mikai täte angwane, ni raba nüne kä jutobiti kä nengwane ni mräkätre ben.

^ párr. 12 Génesis 21:9-12, (JK): “Akwa Abrajan ngobo Imaeli därebare meri ejitobo Akarkwe, ye abko namani Isaa mike yakrä jae, Sara okwäbti. Abtä Sara namani romon Imaelikrä. Abtä nikani, käkwe niebare krörö mda Abrajanye: Sribikä tikwe se btä ngobo kwe se makwe juantari, ie ti tö nibi, ñobtä ñan angwane jändrän makwe se Isaa chi tikwe nokokrä, aisete ti ñan tö Isaa tuai ñäketebe jire chi jabti Imaelibe, sribikä tikwe ngobo sebe, aisete kä mikaka jötrö kwe gwi nete, ie ti tö nibi, niebare kore Sarakwe Abrajanye. Abko käkwe Abrajan moto ötaninte mda Imaeli jiebti, ñobtä ñan angwane Imaeli abko Abrajan ngobo kwe aisete. Abtä Ngöbökwe niebare krörö mda Abrajanye: Sarata dre nuemna mae, ye erere nuene makwe, ñobtä ñan angwane ma bkün makwe ütiäte tikrä abko jatadi Isaakri, aisete ma ngobo Imaeli btä meye kwe kökani munkwe sribikä jakrä, ye ma ñan raba ulire dikaro jiebti”.

^ párr. 13 Proverbios 31:10, 28: “Meri ie jondron nuain gare, ¿ye erere raba kwen nirei? Niara ye bäri ütiäte coral ye kräke... Monsotre kwe tä nüke krö aune tä kukwe kwin niere ie; muko kwe tä nüke krö, aune tä käikitekä”.

^ párr. 14 Deuteronomio 6:4-9: “Ti kukwe nuin Israel: Jehová Ngöbö nikwe ye abokän Jehová itibe. Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja di tätebiti. Tita kukwe nuainmana matare mäi ne tädre mä brukwäte; aune mä rabadre driere monso mäkwe ie aune mäkwe kädrie ben mä tädre ja gwirete ye ngwane aune mä rikadre ji ngrabare ye ngwane aune mä rikadre ja düke ye ngwane bätä mä rükadre krö dekä ye ngwane. Mäkwe kukwe ye mäkä ja kisebätä, aune rabadre dänkwä mäkäta ja kübenbätä ye kwrere. Mäkwe tika ju mäkwe jukweibätä aune kräbäre”.

^ párr. 15 Tärä Aprendamos del Gran Maestro kapitulo 32 yebätä, kukwe nieta monsotre kia kriemikakäre, nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.

^ párr. 18 Kukwe ñäkäita Bibliabätä ye nitre rüne käkwe nuainmanadre monsoi angwane, ye aibe ngwane ñaka raba rün kukwei mike täte (Hechos 5:29).