Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 6

¿Nitre krütani ye tä medente?

¿Nitre krütani ye tä medente?
  • ¿Nita krüte ye ngwane dreta nakainkä nibätä?

  • ¿Ñobätä nita krüte?

  • Kukwe metre mikadre gare jai gata yebätä, ¿ye raba ni töi mike jäme?

1-3. ¿Nitre tä kukwe meden ngwentari jai gata yebätä, aune kukwe mikata täte kwati tä kukwe meden mike gare?

KÄ KWATI krubäte te nitre tä kukwe ütiäte ne ngwentari jai. Ni jene jene aune ni nüne kä jene jene känti, akwa kukwe ye ütiäte ni jökrä kräke aune ni tö mikai gare jai.

2 Jesukristo ni kökataribare ye köböire ni raba nüne kärekäre nikwe mikaba gare jai kapitulo käne yekänti. “Gata ñaka rabaira jire” Biblia tä käbämike nikwe mikaba gare jai arato (Revelación [Apocalipsis] 21:4TNM). Akwa köbö ye jämi nüke, ye medenbätä ni jökrä tä krüte. Salomón rei töbätä käkwe niebare ye erere, “nitre nire krütai ye gare ietre” (Eclesiastés 9:5). Ni tö nünain bäri raire, akwa nita krüte ye ngwane dreta nemen bare nibätä ye nita ngwentari jankunu jai.

3 Ni mräkätre tare nikwe tä krüte nikän ye ngwane, nita ngwentari jai: “¿Dre namani bare niaratre yebätä? ¿Tätre ja tarenike? ¿Tätre ni kriemike? ¿Ni raba niaratre dimike? ¿Nikwe tuaita?”. Kukwe mikata täte kwati käbiti tibien tä kukwe keta kabre mike gare. Nitre kwin ye näin kä kwinbätä aune nitre käme näin kä ja tare nikakäre känti, drieta kukwe ruäre yekwe. Ruäre tä niere, nitre ngwakare tä nikwite üaire nünankäre mräkätre krütanina yebe. Kukwe ruäre tä driere nitre krütanina yebe  kukwe ükateta käne, biti tätre nikwite o därereta ja ngrabare madabiti.

4. ¿Kukwe kwati tä kukwe meden keteitibe mike gare ja erebe gata yebätä?

4 Kukwe drieta nebiti kukwe keteitibe mikata täte: nita krüte ye ngwane jondron tärä nibätä abokän tä nemente nire. Kirabe bätä kä nengwane, kukwe jökrä bäsi tä driere, gata ye bitikäre nita nüne jankunu aune kä tuin nie, ni kukwe ruin nie bätä nita töbike jankunu. Akwa, ¿ye erere nemen bare? Ni ngrabare jökrä bätä ni töi arato, ye tä sribire ni jisai ye köböire, nita krüte ye ngwane ni jisai ye ñaka tärä nemen sribire. Kukwe namani bare nibätä, ni töi bätä ni ruin ngrabare ye ñaka nemente nire jatöbiti. Ni jisai ye tä niken ngwarbe angwane ni ngrabare ye ñaka tärä nemen sribire jire.

¿NITA KRÜTE YE NGWANE DRETA NAKAINKÄ ERAMETRE?

5, 6. Biblia tä niere erere, ¿nitre krütani ye tä ño?

5 Nita krüte ye ngwane dreta nemen bare ye ñaka kukwe bäin, Jehová ni jisai Sribekä ye kräke. Niara ie kukwe metre ye gare, aune nitre krütani tä ño ye tä mike gare Biblia Kukwe kwe yebätä. Yete kukwe ne mikata gare metre: nita krüte ye ngwane, ni ñaka tärä nemen jire. Gata ye ñaka ja erebe ja nire yebe, yebätä nitre krütani yei kä ñaka tuin, ñaka ni kukwe nuin, ñaka töbike. Nita krüte ye ngwane ni ngrabare ye ñaka nemente nire jire chi. Yebätä, ja nire o üai ñaka ngatain ye ñaka nibätä. *

¿Jutra ye nikani medente?

6 Ni krütai ye gare nie Salomón käkwe mikani gare, ye bitikäre niebare kwe: “nitre krütanina yei kukwe ñaka gare jire”. Biti kukwe metre ütiäte ye mikakäre gare bäri kwin niebare kwe: ñaka raba ni tarere brukwä ñaka niena jire ni mada kräke bätä “nita niken dobote, kä yekänti sribi ñaka,  kukwe köböikita ñaka jire, ni töi ñaka nemena, ni ñaka nemena töbätä” (ñäkädre Eclesiastés 9:5, 6, 10 yebätä). * Ye erere arato, Salmo 146:4 tä niere nita krüte ye ngwane ni “töita krüte jökrä”. Ni jökrä krüte aune ni ngrabare tä krüte ye ngwane ni ñaka nemente nire jankunu. Ni nire ye vela jutra kwrere. Tä nötöte angwane, ñaka tä niken kä madabiti, ñakare angwane ñaka niena.

JESÚS DRE NIEBARE GATA YEBÄTÄ

7. ¿Jesús kukwe bämikani ye tä dre driere nie gata yebätä?

7 Nitre krütani ye tä ño ye Jesukristo käkwe mikani gare, yekäre blitabare kwe ja ketamuko kwe krütani yebätä. Käne niebare kwe nitre ja tötikaka kwe ie: “Lázaro ja ketamuko nikwe tä kübien”. Niara nämene bren, yebätä nämene kübien namani ruin ietre. Akwa Jesukwe kukwe niebare ye ñaka nükani gare ietre, ñobätä ñan aune Jesús niebare ietre: “Lázaro kürera” (ñäkädre Juan 11:11-14 yebätä). * Jesukwe gata ye bämikani nita kübien kwrere. Ja ketamuko kwe ye ñaka nämene kä kwinbätä aune ñaka nämene kä ñukwäre te. Ñaka ja ükaninkrö kwe angeletre yebe aune mräkätre krütanina yebe, ñaka därebare ni bä jene kwrere.  Niara krütani, nämene kübien nguseta ye kwrere, akwa ñaka nämene köböre. Texto mada Bibliabätä tä niere nita krüte ye abokän kübiata ye kwrere. Ñodre, Esteban kämikani jäbiti ye ngwane, niara “btäräbe krütani” ye Biblia tä niere (Hechos 7:60). Ye erere arato, apóstol Pablo käkwe niebare, nitre ruäre niara näire krütani ye abokän “nikanina kübien gata yete” kwrere (1 Corintios 15:6TNM).

Jehová ni sribebare ne kwe nikwe nünandre kärekäre Kä tibienbätä

8. Ngöbö ñaka tö namani nitre tuai krüte, ¿ye ñokänti gare metre nie?

8 ¿Ngöbö tö namani nitre tuai krüte? Ñakare. Jehová ni nire sribebare nünankäre kärekäre Kä tibienbätä. Nikwe mikanina gare jai tärä nebätä ye erere, Ngöbökwe Adán bätä Eva mikani kä bä nuäre känti, aune ja nire metre biani kwe ietre. Tö namani tuai nüne kwin. Nitre rüne kwe monsotre tare, ¿ye törba monsotre kwe ye tuai umbre bätä krüte? ¡Ñakare! Ye erere, Jehová nämene monsotre kwe tarere, aune tö namani tuai nüne kä jutobiti kärekäre Kä tibienbätä. Ñodre, Ngöbökwe “nüna kärekäre [...] ye mikani nitre nire ye brukwäte” nieta Bibliakwe (Eclesiastés 3:11TNM). Ye erere, Ngöbökwe ni sribebare ne kwe ni törbadre nünain kärekäre, aune niarakwe kukwe ükaninte ne kwe rabadre bare metre.

¿ÑOBÄTÄ NITA KRÜTE?

9. ¿Jehová jondron meden ñäkäibare Adán ie, aune ñobätä kukwe ye ñaka ribi nuaindre?

9 Akwa, ¿ñobätä nita krüte? Kukwe ne mikakäre gare jai, ni brare aune merire itibe nämene Kä tibienbätä ye ngwane kukwe namani bare ye nikwe mikadre gare jai. Biblia tä niere: Ngöbö Jehová käkwe “kri mu bätäkän ngwarbe  bä nuäre nuäre, ngwäkä mane mane kuin kwetadre mikani nirien” (Génesis 2:9JK). Akwa, jondron keteiti ñäkäibare ie. Ngöbökwe niebare Adán ie: “Krita nete ne, ma tö raba mden mden ngwäkä kwetai, erere makwe kweta, akwa kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare, se ngwäkä makwe ñan tö ngwian kwete jire chi, ñobtä ñan angwane makwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, ma krütadi” (Génesis 2:16, 17JK). Kukwe ye ñaka ribi nuaindre, ñobätä ñan aune kri mada nämene krubäte abokän Adán bätä Eva rabadre ngwä kwete. Ngöbökwe jondron jökrä biani ietre, ja  nire metre arato, yebätä niaratre käkwe debe biandre ie, akwa ye bämikakäre Ngöbökwe kukwe biani nuaindre ietre. Niaratre käkwe kukwe ye mikadre täte angwane, Rün kä kwinbiti bätä kukwe kwe ye ütiäte kräke bämikadre kwetre arato.

10, 11. a) ¿Kukwe meden käkwe Adán bätä Eva töi mikani ñaka Ngöbö mike täte? b) ¿Ñobätä Adán bätä Eva käkwe ja mikani ngite krubäte?

10 Adán bätä Eva käkwe ñaka Ngöbö kukwei mikani täte. Kulebra yebiti Satana käkwe ngwanintari Eva ie: “Kri jökrä nete noko, ¿Ngöbökwe ñan ngwäkä kwetamna jire chi munye ñan ñan?” Niarakwe niebare ie: “Kri jökrä tä nete noko, nunkwe ngwäkä kwetadre nieba Ngöbökwe, akwa krita dati kä kuin Eden te ruäre, se aibe munkwe ñan ngwäkä kweta amne, munkwe ñan kise mika jire chi btä, ñobtä ñan angwane ye ngwane mun gatadi, nieba Ngöbökwe nunye” (Génesis 3:1-3JK).

11 Satana niebare: “Mun ñan krütadre. [...] Ñobtä ñan angwane munkwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, mun rabadre töbtä kri. Dre kuin btä dre käme rabadre gare jökrä munye. Mun rabadre Ngöbö kwrere arato abko, ie Ngöbö ñan tö” (Génesis 3:4, 5, JK). Diablu tö namani Eva ngökai, ne kwe kri ngwäkä ñäkäibare ie kwetadre kwe ye bäri kwin kräke rabadre nütüre. Niebare kwe ie, ye kwrere dre kwin aune dre käme ye rabadre nuainne ja töi jeñebiti; o törbadre dre nuain ye erere rabadre nuainne. Niaratre käkwe kri ngwäkä kwetadre angwane, dre rabai bare yebätä Jehová nämene ngökö Satana niebare arato. Diablu kukwe niebare ye Eva käkwe mikani era jai, yebätä kri ngwäkä kwetani kwe. Biti biani kwe muko kwe ie, aune muko kwe käkwe kwetani arato. Kukwe ñaka gare ietre ye ñan aibätä nuainbare kwetre. Ngöbökwe jondron ñäkäibare ietre ye niaratre nämene nuainne ye nämene gare metre ietre. Kri ngwäkä kwetani kwetre ye ngwane, kukwe metre aune nuäre nuaindre, ñaka mikani täte kwetre. Ye kwrere, Rün kä kwinbiti bätä  gobran kwe ye ñaka mikani ütiäte kwetre jai. Ngöbö niaratre Sribekä, ¡ye ñaka mikani ütiäte kwetre jire!

12. Adán bätä Eva käkwe ja mikani Jehová rüere ye ngwane ja namani ruin ño Jehová ie, ¿ye mikakäre gare jai kukwe meden raba ni dimike?

12 Töbike kukwe nebätä: monso iti mäkwe ngübadre abokän käkwe ñaka mä kukwei mikadre täte aune mä ñaka ütiäte kräke bätä mä ñaka tare kwe bämikadre kwe. Ye rabadre tare krubäte mäi, ¿ñan ererea? Ye erere, Adán bätä Eva käkwe ja mikani Jehová rüere ye namani tare krubäte ie, yebätä mäkwe töbika.

Adán sribebare dobro yebiti aune nikaninta dobrote

13. ¿Adán krütai ye ngwane dre rabai barebätä Jehovakwe niebare, aune ye dre gärätä?

13 Adán bätä Eva käkwe ñaka Jehová mikani täte, yebätä  niara ñaka rabadre tuenmetre nire kärekäre. Yebätä, mrä niaratre krütani, Jehovakwe niebare ietre ye erere. Niaratre ñaka namanina jire. Yebätä, ñaka nikani nüne ni üaire kwrere kä madakänti. Ye erere Jehovakwe mikani gare, ni brare kena käkwe ja mikani ngite ye ngwane niebare kwe ie: “Ma näinta dobote, ñobtä ñan angwane dobo dätebare mare, aisete ma rikwitadita dobore” (Génesis 3:19JK). Ngöbökwe Adán sribebare dobro yebiti (Génesis 2:7). Ye känenkri, Adán ñaka nämene jire. Yebätä, näinta dobrote Jehovakwe niebare ie ye ngwane, Adán ñaka nämene nire ye erere rabaita niebare kwe. Dobro yebiti Adán sribebare, dobro ñaka nire ye erere niara ñaka täi nire.

14. ¿Ñobätä nita krüte?

14 Adán bätä Eva tädre nire kä nengwane, akwa niaratre ja töi mikani ñaka Ngöbö mike täte yebätä krütani, aune ye erere ja mikani ngite kwetre. Ni Adán monsoi yebätä niarakwe ngite bätä gata ye juani nibiti, yebätä ni jökrä tä krüte (ñäkädre Romanos 5:12 yebätä). Ngite ye bren käme krubäte ye kwrere tä ni jökräbätä. Ye köböite, gata, ye ñaka ja ketamuko o jondron kwin, ñakare aune: ye ni rüe o kukwe käme ni kräke (1 Corintios 15:26). Jehová ni kökataribare ni mikakäre kwäre ni rüe käme ye kisete, ¡yebätä nita debe bien krubäte ie!

¿GATA YEBÄTÄ KUKWE METRE RABADRE GARE NIE YE RABA NI DIMIKE ÑO?

15. ¿Ñobätä kukwe metre rabadre gare nie gata yebätä, ye käkwe ni töi mikai jäme?

15 Nitre krütani tä ño Biblia kätä driere, ye tä ni töi mike jäme krubäte. Nikwe miri gare jai ye erere, nitre krütanina ye ñaka tä ja tarenike. Nikwe ñaka jürä ngwandre jabätä, ñobätä ñan aune ñaka raba ni nuainne tare. Ni ñaka raba niaratre dimike aune ñaka raba ni dimike arato. Niaratre ñaka raba blite nibe aune ni ñaka raba blite ben. Nitre kwati ji ngwanka kukwebätä tä niere niaratre raba nitre krütani  ye dimike, aune nitre kätä kukwe ngwarbe ye mike era jai, yebätä tä ngwian bien ietre. Akwa, kukwe metre ye rabadre gare nie angwane, kukwe ngwarbe yebiti ni ngöka ñaka raba.

16. ¿Nireta nitre kukwebätä kwati töi mike kukwe kwetre driere, aune tä nuainne ño?

16 Biblia tä kukwe driere nitre krütani yebätä, ¿ye kukwe mikata täte mäkwe tä kain ngäbiti? Kukwe jökrä bäsi ñaka nuainne. ¿Ñobätä? Satana tä töi mike kukwe ye driere. Nitre krütai ye bitikäre näin nüne kä madakänti ni üaire kwrere nitre kukwebätä tä driere, kukwe ngwarbe yebiti Satana tä nitre ngökö. Ne madakäre, kukwe ngwarbe nebiti aune kukwe madabiti tä nitre denkä mento Jehovabätä. ¿Tä nuainne ño?

17. Ni mikata ja tarenike kärekäre kä ñukwäre te drieta, ¿ñobätä ye tä mate tare Jehovabätä?

17 Nikwe mirira gare jai erere, nitre käme ye käkwe ja tarenikai kärekäre kä ñukwäre te kukwe ruäre tä driere. Kukwe drieta ne tä mate tare Jehovabätä, ñobätä ñan aune niara Ngöbö abokän ja tare, yebätä ñaka raba ni mike ja tarenike jire ye erere (ñäkädre 1 Juan 4:8 yebätä). * Monso käkwe ñaka rün mikadre täte yebätä niarakwe kise kriadre ñukwäte mikakäre ja ngie nuin, ¿ye ngwane mäkwe töbikadre ño ni yebätä? ¿Mä rabadre mike tuin ütiäte jai? ¿Mä törbadre mikai gare jai? Ñakare, ¿ñan ererea? Ni ye rabadre tuin brukwä käme mäi. Jehová tä nitre kwati mike ja tarenike kärekäre ñukwäte kä kwati krubäte te, ye Satana tö ni tuai mike era jai.

18. ¿Nitre krütanina yebätä nitre kukwebätä tä kukwe meden ngwarbe driere, yebätä nitre krütani mikata tuin ño jai?

18 Nitre krütani ye tä nikwite ni üaire erere abokän nitre nire rabadre mike ütiäte jai, Satana tä kukwe ruäre mike kukwe ye driere arato. Nitre üaire ye raba nemen ja ketamuko  dite krubäte o ni rüe käme krubäte kwrere, drieta kukwe yebiti. Nitre kätä kukwe ye mike era jai, yebätä tätre nitre krütani ye jürä ngwen jabätä, tätre mike ütiäte jai aune tätre jondron nuainne kräke. Akwa nitre krütani ye tätre kübien, yebätä nikwe Jehová Ngöbö erametre, ye aibe mikadre täte drieta Bibliakwe. Niarakwe ni sribebare aune jondron jökrä biani kwe nie (Apocalipsis 4:11).

19. Kukwe metre tä nemen gare nie nitre krütani yebätä angwane, ¿kukwe meden drieta Bibliakwe tä nüke gare nie arato?

19 Kukwe metre tä nemen gare nie nitre krütani yebätä angwane, kukwe ngwarbe drieta yebiti ni ngöka ñaka raba. Ne madakäre, kukwe mada drieta Bibliakwe ye tä nüke gare bäri kwin nie, ñodre, nüna kärekäre Kä Bä Nuäre te käbämikata. Nitre krütani ye ñaka tä niken kä madakänti nüne nitre üaire kwrere, ye tä nemen gare nie angwane kukwe kwin tä ni käne ye tä nemen bäri metre ni kräke.

20. ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kapitulo mada yekänti?

20 Kirabe, Job Ngöbö mikaka metre täte käkwe kukwe ne ngwanintari: “Ni [...] krütadre angwane, ¿raba nüketa nire?” (Job 14:14). O ¿nitre krütanina ye ie ja nire bian rabata? Biblia tä kukwe ne mike gare ye tä ni töi mike jäme krubäte, nikwe mikai gare jai kapitulo mada känti ye erere.

^ párr. 5 Apéndice ‘Ja nire’ bätä ‘üai’: ¿ye dre gärätä erametre?”, ja nire bätä üai nieta ye abokän dre gärätä ye mikata gare.

^ párr. 6 Eclesiastés 9:5, 6, 10: “Ñobätä ñan aune nitre nire krütai ye gare ietre; akwa nitre krütanina yei kukwe ñaka gare jire, ñaka nemena jondron ganainne jire, ñobätä ñan aune niaratre ñaka niena törö. Arato, ni mada taredre, brukwä rabadre ni mada kräke aune mokredre ye ñaka nibira töite, ne madakäre, jondron meden nuainta kä jökräbiti tibien ye ñaka nuain nibira jire. Jondron jökrä mä raba nuainne kisebiti, ye mäkwe nuain ja diebiti, ñobätä ñan aune nita niken dobote, kä yekänti sribi ñaka, kukwe köböikita ñaka jire, ni töi ñaka nemena, ni ñaka nemena töbätä”.

^ párr. 7 Juan 11:11-14, (TNM): “Kukwe ne niebare kwe, aune ne bitikäre niebare kwe ietre: ‘Lázaro ja ketamuko nikwe tä kübien, akwa tibike niken gainkrö’. Ye medenbätä nitre ja tötikaka kwe käkwe niebare ie: ‘Däkien niara tä kübien angwane, rabaita kwin’. Akwa, Lázaro krütani yebätä Jesukwe blitabare. Akwa nita niken kübien yebätä Jesús nämene blite namanintre nütüre. Ye medenbätä, Jesukwe niebare bökän ietre: ‘Lázaro kürera’”.

^ párr. 17 1 Juan 4:8, (TNM): “Nire ñaka ni mada tarere ye abokän ie Ngöbö ñaka gare, ñobätä ñañ aune Ngöbö abokän ja tare”.