Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

¿Dre drieta erametre Bibliakwe?

 APÉNDICE

Mesías rükai ye Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe mikani gare

Mesías rükai ye Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe mikani gare

JESÚS jämi därere känenkri, kä nikani 500 biti bäri ta, kä ye näire Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe nünanbare. Akwa, Jehovakwe kukwe mikani gare niarai köböire ñongwane Jesús diainkä o kädekai Mesías o Kristo ye namani gare. Daniel ie niebare: “Rabadre gare mäi aune rükadre gare mäi Jerusalén ükaite aune sribeita niedi yete ja känenkäre nemen Mesías ni Ji ngwanka rükai ye ngwane, kä näin bämän krä kükü ta, arato bämän gre ketamä biti krobu” (Daniel 9:25).

 Mesías rükai ye ñokänti namani gare ye ani mike gare jai. Kena, ñongwane kä täinta nememe niara nükani ngwane ye nikwe mikadre gare jai. Kukwe niebare ye tä mike gare, kä ye ngwane “Jerusalén sribeita aune ükaiteta ye niebare”. ¿“Kukwe niebare” ye namani bare ñongwane? Ni mada Biblia tikaka kädeka nämene Nehemías, tä mike gare Jerusalén sribeita niebare ye kömikani “kä 20 rei Artajerjes näire” (Nehemías 2:1, 5-8). Nitre kukwe namani bare kirabe mikaka gare tä niere Artajerjes käkwe gobranbare kena ye abokän kä 474 Kristo känenkri (k.1 k.). Ye täindre nikwe angwane, kä 20 näre niarakwe gobranbare ye 455 k.1 k. Ye medenbätä, Daniel kukwe mikani gare Mesías yebätä ye namani bare kä ye arabe näire: 455 k.1 k.

Kä ye näire nemen “Mesías ni Ji Ngwanka” nükani ye ngwane kä nikani nuäi ta ye Daniel käkwe mikani gare. Kukwe mikani gare yete niebare kä rikai “bämän krä kükü ta, arato bämän gre ketamä biti krobu”, ye täte jökrä bämän 69 nikani ta. ¿Ye käkwe nuabare kä kwäbe te? Biblia kwitani kukwe keta kabrebiti tä mike gare, ye ñaka köbö kükü bämän krati te ye gärätä, ñakare aune ye abokän blitata kä kwati krubäte yebätä. Ñodre, bämän kratire kratire täin nämene kä kwä kükü ye erere. Bämän kratire kratire o kä kwä kükü ketare ketare, täin nämene ño ye nämene gare kwin nitre judío kirabe ie. Ñodre, kä kwä kükü ketare ketare nämene niken ta angwane niaratre nämene kä ye käi ngwen juto jabätä (Éxodo 23:10, 11). Yebätä, bämän 69 niebare ye täindre bä kükü jatäri angwane täte jökrä kä 483.

Ni raba täine mada. Kä 483 ye nikwe täindre angwane, nikwe kömikadre kä 455 k.1 k. yete ja jiebitikäre, aune ye täte jökrä nemen kä 29 yete, kä ye ngwane Jesús ja ngökani ñöte aune namani Mesías (Lucas 3:1, 2, 21, 22). * Kukwe niebare Bibliabätä ne namani bare metre, ¿ñan ererea?

^ párr. 3 Kä 455 nemen k.1 k. yete, kä nikani 454 ta. Ye bitikäre, k.1 k. nemen kä 1 yete, kä nikani kwatibe ta (ñobätä ñan aune kä cero ye ñaka). Aune kä 1 nemen kä 29 yete, kä nikani 28 ta. Kä ketamä (454+1+28) ye täindre keteitebe angwane täte jökrä kä 483. Kä 33 yete Jesús “murie ketani”, bämän 70 ye näire (Daniel 9:24, 26). Mä törba kukwe ne mikai gare bäri jai angwane, mä raba tärä Prestemos atención a las profecías de Daniel kap. 11, aune tärä Perspicacia para comprender las Escrituras, vol. 2, pág. 1014-1017 ye mike ñärärä. Tärä ketebu ne nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.