Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

¿Dre drieta erametre Bibliakwe?

 KAPITULO 5

Ni kökataribare, jondron bäri ütiäte Ngöbökwe nuainbare

Ni kökataribare, jondron bäri ütiäte Ngöbökwe nuainbare
  • ¿Ni kökataridre ye dre gärätä?

  • ¿Ngöbökwe nuainbare ño?

  • ¿Ye köböire dre kwin raba nemen mäkwe?

  • ¿Mätä debe bien ye mä raba bämike ño?

1, 2. a) ¿Jondron biandre mäi ye dreta mike ütiäte mä kräke? b) ¿Ni kökataribare ye ñobätä jondron bäri ütiäte biani nie?

¿JONDRON meden bäri ütiäte biani mäi? Jondron biandre yebätä ngwian kitadrekä krubäte ye ñan aibätä jondron ye nemen ütiäte. Jondron ütiä biani nuäi ye ñan aibätä ütiäte metrere. Ñakare aune, mätä jondron ye ribere erametre jai aune ye tä kä ngwen juto mäbätä angwane, jondron ye ütiäte mä kräke.

2 Jondron keta kabre bian raba mäi, akwa jondron tärä keteiti abokän bäri ütiäte jondron mada ye jökräbiti ta. Ngöbökwe jondron ye biani ni kä tibienbätä kräke. Jehovakwe jondron keta kabre biani nie, akwa Monso kwe Jesukristo käkwe ja nire biani, yebiti ni kökataribare kwe ye abokän bäri ütiäte (ñäkädre Mateo 20:28 yebätä). Nikwe mikai gare jai kapitulo nekänti erere, ni kökataribare ye jondron bäri  ütiäte biani nie, ye köböire kä raba nemen juto krubäte nibätä aune nita dre ribere erametre jai ye raba nemen nikwe. Erametre, ni itire itire tare Jehovakwe ye bämikani bäri kwe kukwe yebiti.

¿NI KÖKATARIDRE YE DRE GÄRÄTÄ?

3. ¿Ni kökataridre ye dre gärätä, aune nikwe dre nuaindre ne kwe jondron biani nie ye ütiäte krubäte rabadre gare nie?

3 Ni kökataridre ye abokän Jehová tä nitre kä tibienbätä mike kwäre o dentari, ngite aune gata yebätä gärätä (Efesios 1:7TNM). Biblia tä kukwe driere ne raba nüke gare nie, yekäre kukwe namani bare jardín Edén ye mikadre gare jai. Adán ja mikani ngite ye ngwane dre nianinte kän ye rabadre gare nie, ye aibe köböire ñobätä ni kökataridre ye ütiäte ni kräke rabai gare nie.

4. ¿Adán töi nämene metre ye köböire dre kwin nämene kwe?

4 Jehovakwe Adán sribebare ye ngwane, jondron ütiäte biani kwe ie: ja nire metre. Kukwe kwin nämene kwe yebätä töbike. Niara ngrabare aune töi nämene metre, yebätä ñaka rabadre bren, umbre aune ñaka krütadre jire. Ne madakäre, nämene ja mäke kwin Jehovabe. Biblia tä niere “Adán abrä Ngöbö monsoe” (Lucas 3:38, NGT). Ye medenbätä, Adán nämene ja mäke kwin Ngöböbe, ni rüne tä ja mäke kwin monso tare kwe ben ye kwrere. Ngöbö niara Sribekä nämene blite monso kwe kä tibienbätä yebe, nämene sribi bien ie ne kwe kä rabadre jutobätä aune nämene dre ribere ie ye nämene mike gare ie arato (Génesis 1:28-30; 2:16, 17).

5. ¿Adán sribebare “bäsi ja kwrere Ngöbökwe” nieta Bibliakwe ye dre gärätä?

 5 Adán sribebare “bäsi ja kwrere Ngöbökwe” (Génesis 1:27JK). Niara bä nämene ja erebe Ngöböbe ye ñan ai gärätä. Tärä nebätä kapitulo 1 känti nikwe mikaba gare jai erere, Jehová ye Üaire ñaka tuin (Juan 4:24). Niara ngrabare ñaka ni kä nebätä ye erere. Ye medenbätä, kukwe madabiti Adán sribebare Ngöbö bä erere, Ngöbö töi ye erere niara sribebare arato: ja tarekä, töbätä, kukwe ükete metre aune dite, bätä töi mada. Ne madakäre, niara nämene Rün kwrere kukwe mada ütiätebätä: törbadre dre nuaindi ye erere rabadre nuainne. Aisete ñaka sribebare makina ye erere, makina ye abokän sribeta dre nuainkäre erere tä nuainne. Ñakare aune niara rabadre töbike töi jeñebiti, ja töimike kukwe kwin o kukwe käme nuainne. Niara ja töimikadre Ngöbö mike täte akräke, nünandre kärekäre kwe Kä Bä Nuäre yete kä tibienbätä.

6. ¿Adán ñaka Ngöbö mikani täte ye ngwane dre nianinte kän, aune ye köböite dre namani bare monsotre kwe yebätä?

6 Adán käkwe ñaka Ngöbö mikani täte, yebätä kukwe tare namani barebätä, gata ñäkäbare kräke. Ja mikani ngite kwe yebätä ja nire metre aune jondron kwin nämene kwe ye jökrä nianinte kän (Génesis 3:17-19). Akwa niara ñan aibe kän jondron ye nianinte, ñakare aune mräkätre kwe ye jökrä kän arato. Kukwe Ngöbökwe tä niere: “Ni itibe [Adán] köböite ngite jatani kä tibienbätä, angwane ngite köböite gata jatani. Ne kwrere gata nikani ni jökräbiti, ñobätä ñakare angwane ni jökrä käkwe ja mikani  ngitebätä” (Romanos 5:12, NGT). Yebätä, Adán käkwe ngite ye juani ni jökräbiti. Ye medenbätä, Biblia tä niere Adán ni “rürübäinbare” niarabe gwaire, ni mikani kwe klabore ngite aune gata ie (Romanos 7:14, NGT). Ja töi jeñebiti Adán bätä Eva käkwe ja mikani ngite, yebätä kukwe kwin ñaka namanina kräke. Akwa, ¿dre rabadre bare monsotre kwe yebätä aune nibätä arato?

7, 8. Metrere, ¿kukwe meden ketebu kräke ni kökataribare?

7 Ni kökataridre yebiti Jehová ja töi mikani ni dentari. ¿Ni kökataridre ye drekäre nuainbare? Metrere, kukwe ketebu kräke. Kena, ye abokän jondron ütiä bianta ne kwe rabadreta nikwe o ni iti mikakäre kwäre, ñodre ni ngite mikata kwäre ye erere. Ketebukäre, Bibliabätä, ni kökatarita nieta ye abokän ngite ütiä bianta gärätä, ye bämika raba ni iti käkwe jondron jenena juandre ngwarbe ye ngwane, jondron ye ütiä nuäi erere biandreta kwe yebätä. Ñodre, ni iti nämene kukwe tare mike nemen bare ni madabätä ye ngwane, ütiä biandre nuäi ye erere nämene bienta.

8 Nikwe miri gare jai erere, Adán käkwe jondron ütiäte krubäte juani ngwarbe nikän. ¿Ñokänti jondron nianinte nikän ye ütiä bian rabadre aune ni mikadre kwäre ngite bätä gata yebätä? Jehová ni kökataribare aune ye köböire dre kwin raba nemen mäkwe ye ani mike gare jai.

¿JEHOVÁ NI KÖKATARIBARE ÑO?

9. ¿Dre ribe nämene ni kökatarikäre?

9 Ja nire metre ye nianinte. Ye medenbätä, ni mada ngite käkwe ja nire biandre ye köböire ja nire  ye ñaka rabadreta nikwe (Salmo 49:7, 8). Jondron nianinte ye ütiä nuäi abokän näre ütiä biandreta kökatarikäre. Ye erere, kukwe ükadrete metre ño ye mikata gare Kukwe Ngöbökwe yebätä. Kukwe ükaninte ye ererebätä “ja nire ye ütiäre ja nire arabe biandreta” (Deuteronomio 19:21). Ye medenbätä, ja nire metre nianinte Adán kän, ¿ye abokän drebiti ütiä biandreta? Ni mada nire metre ‘ja erebe käkwe kökataridre’ ye ribe nämene (1 Timoteo 2:6).

10. ¿Jehová ni kökataribare ño?

10 ¿Jehová ni kökataribare ño? Ni iti metre juani kwe Kä tibienbätä, monsoi iti üaire. Akwa monso bäri tare kwe ye juani kwe: Monso ngöräbe kwe (ñäkädre 1 Juan 4:9, 10 yebätä). * Kä kwin ye tuanimetre kwe töi kwinbiti (Filipenses 2:7). Nikwe mikaba gare jai kapitulo käne yebätä erere, Jehová käkwe jondron ñan tuabare nuainbare ne kwe Monso kwe ye däredre María yebätä. Ngöbö üai deme ye köböire Jesús därebare töi metre, ñaka därebare ngite jire (Lucas 1:35).

Jehovakwe Monso ngöräbe kwe juani ni kökatarikäre

11. ¿Ñokänti ni itibe köböire nitre kwati krubäte kökataridre?

11 ¿Ñokänti ni itibe köböire nitre kwati krubäte kökataridre? Aune, ¿ñokänti nitre jökrä ye namani ngite? Adán käkwe ja mikani ngite yebätä jondron ütiäte nianinte kän: ja nire metre, ye abokän  ñaka namanina bien monsotre kwe ye ie. Ja mika ngite bätä gata ye aibe juani kwe monsotre kwe yebiti. Biblia kätä Jesús kädeke “Adán mrä”, ja nire metre nämene kwe aune ñaka ja mikani ngite jire kwe (1 Corintios 15:45). Jesús ja mikani Adán täte ni diantarikäre. Rün kwe ye mikani täte metre kwe aune ja nire metre ye biani kwe. Yebiti Adán ja mikani ngite ye ütiä biani kwe bätä jondron kwin mikani kwe ni käne (Romanos 5:19; 1 Corintios 15:21, 22).

12. ¿Jesús nuainbare tare yebiti ta dre bämikani kwe?

12 Jesús kämika jämi ye känenkri ja tare nikabare kwe ye Biblia kätä mike gare täte. Nuainbare tare krubäte bätä metani kribätä, ye kwrere kämikani (Juan 19:1, 16-18, 30, TNM; apéndice, “¿Nitre kristiano rabadre kruso ngwen jabätä?” ye mikadre ñärärä). ¿Ñobätä ja tare nikabare krubäte kwe? Nikwe mikai gare jai kapitulo mada känti ye erere, ni nuaindre tare ye ngwane ni ñaka iti jire chi abokän raba Jehová mike täte Satana kätä niere. Jesús nuainbare tare krubäte akwa kä ngwani nüke kwe jai, yebiti kukwe mikani gare metre kwe Satana ie. Ni iti töi metre, töbikaka ja töi jeñebiti, yebätä Diablukwe kukwe tare mikai nemen bare, akwa raba Jehová mike täte metre bämikani kwe. Ngöbö Monsoi tare kwe käkwe ja ngwani metre, ¡ye käi namani juto krubäte niarabätä! (Proverbios 27:11).

13. ¿Ño ni kökataribare?

13 ¿Ño ni kökataribare? Köbö 14 sö nisán kä 33 ye ngwane, Ngöbökwe Monsoi kwe metre ñaka ngite ye tuanimetre murie ketadre. Ye kwrere, Jesús käkwe ja nire metre ye biani “batibe kärekäre” (Hebreos 10: 10NGT). Jesús murie ketani biti köbömäkäre, Jehovakwe ganinkröta ni üaire erere. Jesús käkwe ja nire metre biani Adán monsoitre kökatarikäre, ye ütiä mikani gare kwe Rün ie kä kwinbiti (Hebreos 9:24). Jesús ja nire biani ye Jehová käkwe ütiä kani ngäbiti, aune ye köböire nitre kä tibienbätä mikani kwäre ja mika ngite bätä gata ye kisete (ñäkädre Romanos 3:23, 24 yebätä). *

¿NI KÖKATARIBARE YE KÖBÖIRE DRE KWIN RABA NEMEN MÄKWE?

14, 15. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe “ngite ye juandre ta nibiti”?

14 Ni ngite akwa ni kökataribare ye köböire jondron kwin krubäte raba nemen nikwe. Jehová jondron bäri ütiäte biani nie ye köböire dre kwin raba nemen nikwe kä nengwane bätä ja känenkäre ye ani mike gare jai.

15 Ngite juandre ta nibiti. Ni ja mike ngite yebätä nita ja di ngwen kukwe kwin ye nuainkäre. Ni jökrä ja mike ngite kukwere aune nita jondron nuainne yebiti. Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire ‘ngite nian raba nibiti ta’ (Colosenses 1:13, 14). Akwa, yekäre nikwe ja töi kwitadre ja brukwä tätebiti. Jesús ja nire biani ye ie nita tö ngwen, yebätä Jehovakwe ngite ye juandre ta nibiti nikwe kärädre ie töi bobrebiti arato (ñäkädre 1 Juan 1:8, 9 yebätä).

16. ¿Ñobätä ni raba Ngöbö mike täte töi kwinbiti, aune ni töi tädre kwin ye ñobätä kwin ni kräke?

 16 Ni töi kwin Ngöbö ngwärekri. Ni töi ngite yebätä jondron kwin ñaka ni käne, aune ja nemen ruin ñaka ütiäte nie. Ni ñaka metre akwa ni kökanintari ye köböire Jehová tä ngite juen ta nibiti aune tä ni tuenmetre niara mike täte töi kwinbiti (Hebreos 9:13, 14). Ye köböire, ni raba orare ie o blite ben töi kwinbiti (Hebreos 4:14-16). Ne mada, nikwe ja töi ngübadre kwin angwane ni töi tädi jäme, ja rabai ruin kwin nie aune kä rabai bäri juto nibätä.

17. ¿Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire dre kwin rabai bare?

17 Nüna raba kärekäre kä bä nuäre te kä tibienbätä. Romanos 6:23 (NGT) tä niere, “kukwe käme ütiä abrä gata”. Aune bersikulo ye arabe tä niere: “Akwa jändrän bian näin Ngöbökwe, nebrä ja nire kärekäre, Jesús Gobran kri, Ji dokwäte nikwe köböite”. Tärä nebätä kapitulo 3 yekänti, Kä Bä Nuäre nibira ja ken yete jondron kwin rabai bare kä tibienbätä nikwe  mikaba gare jai (Apocalipsis 21:3, 4). Nünandre kwin kärekäre bätä jondron mada jökrä kwin ye rabai bare, Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire. Ni kökataribare yebätä nita debe bien ye nikwe bämikadre, ne kwe jondron ye rabadre nikwe.

¿MÄTÄ DEBE BIEN YE MÄ RABA BÄMIKE ÑO?

18. ¿Ñobätä nikwe debe biandre Jehovai ni kökataribare kwe yebätä?

18 ¿Ñobätä nikwe debe biandre krubäte Jehovai ni kökataribare kwe yebätä? Ni jondron bianka ye käkwe kä diandrekä jai, ja di ngwandre bätä ngwian kitadrekä jondron ye biankäre nie angwane, jondron ye nemen bäri ütiäte ni kräke. Ne mada, ni tare metre kwe tä bämike nie yebätä tä kä ngwen juto nibätä. Yebätä, ni kökataribare ye jondron bäri ütiäte biani nie, ñobätä ñan aune Ngöbökwe jondron ñaka nuäre nuainbare biankäre nie. Juan 3:16 (NGT) tä niere, “Ngöbökwe ni kä nete tarebare krubäte, abokänbätä monsoe kwe itibe biani kwe”. Jehová ni kökataribare yebiti ni tare krubäte kwe bämikani kwe. Arato, Jesús ja töi mikani ja nire bien ni ütiäre, yebiti ni tare krubäte kwe bämikani kwe (ñäkädre Juan 15:13 yebätä). Yebätä, ni kökataribare ye käkwe mikadre gare metre nie, Jehová bätä Monsoi kwe tä ni itire itire tarere (Gálatas 2:20TNM).

Mäkwe ja di ngwan Jehová mike gare kwin jai, yebiti mä raba bämike mätä debe bien ni kökataribare yebätä

19, 20. ¿Ngöbökwe ni kökataribare yebätä mätä debe bien ye mä raba bämike ño?

19 ¿Ngöbökwe ni kökataribare yebätä mätä debe bien ye mäkwe bämikai ño? Kena, Jehová ni kökatarikä ye mäkwe mika gare bäri kwin jai (Juan 17:3).  Yekäre, tärä nebiti mäkwe ja tötikadre Bibliabätä aune ye rabai gare mäi. Jehová rabadre gare bäri mäi angwane, rabai bäri tare mäkwe. Rabai bäri tare mäkwe angwane, mä törbadi bäri kä ngwain juto niarabätä (1 Juan 5:3).

20 Ni kökataribare ye ie mäkwe tödekadre. Biblia tä niere Jesús yebätä: “Nire tä tödeke ngobobiti [o Monsoebiti] yebrä abokän ja nirekrä käre tä kwe” (Juan 3:36NGT). Nita tödeke Jesús ie, ¿ye ni raba bämike ño? Ñaka niedre kukwere aibe. Santiago 2:26 (NGT) tä niere, “ni tä tödeke Ngöböbiti, akwa ni ñakare sribi nuainne niara kräke ngwane, nebrä ngwarbe”. Ye erere, tödeka metre ye bämikata jondron nuainta yebiti. Nita kukwe niere bätä jondron nuainne yebiti nikwe ja di ngwandre ja ngwen Jesús ye erere, yebiti nita tödeke ie nikwe bämikai (Juan 13:15).

21, 22. a) Däkien Jesús Mrö Biani Deu, ¿ye ñobätä nikwe ngwandre törö jai kä kwatire kwatire te? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kapitulo 6 bätä 7 yekänti?

21 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye mäkwe ngwan törö jai kä kwatire kwatire te. Köbö 14 nisán kä 33 ye näire, Jesukwe kukwe ükaninte nuaindre abokän Biblia tä kädeke “Däkien Jesús Mrö Biani Deu” (1 Corintios 11:20, TNM; Mateo 26:26-28). Arato kädekata, Kristo ja nire biani Ngwanta Törö. Jesukwe kukwe ye ükaninte nitre apóstol bätä nitre kristiano jökrä dimikakäre kukwe ütiäte ngwen törö jai: niara kämikani ye ngwane, ja nire metre biani kwe ni kökatarikäre. Kukwe yebätä Jesús arabe käkwe niebare: “Ne nuain munkwe ti mikakrä törö jai käre” (Lucas  22:19, NGT). Ni kökataribare yebiti Jehová bätä Jesukwe bämikani ni tare krubäte kwetre, Jesús ja nire biani ni ütiäre Ngwanta Törö jai ye kätä kukwe ye ngwenta törö nie. Ni kökataribare yebätä nita debe bien ye nita bämike Jesús ja nire biani ngwanta törö kä kwatire kwatire te nikwe jai ye ngwane. *

22 Ni kökataribare ye jondron bäri ütiäte Jehovakwe nuainbare ni kräke (2 Corintios 9:14, 15). Ye köböire kukwe kwin raba nemen bare nitre krütanina ye kräke arato, ye erere nikwe mikai gare jai kapitulo 6 bätä 7 yekänti.

^ párr. 10 1 Juan 4:9, 10, (NGT): “Ja tarekrä Ngöbökwe ni kräke, ne niarakwe mikani tuadre krörö: Niarakwe ja monsoi itibe juani kä tibienbätä, abokän kwe nikwe nünandre niara monsoi köböire gäre. Ni tarekrä abrä dre ne: Ñan nikwe Ngöbö tarebare, akwa Ngöbökwe ni tarebare, angwane ja Monsoi juani kwe kä nete, abokän kwe gatadre ngite nikwe ütiäre gäre”.

^ párr. 13 Romanos 3:23, 24, (TNM): “Ni jökrä ja mikaka ngite ni ñaka töi raba nemen Ngöbö erere, Kristo Jesús ni ütiä biani ni kökatarikäre ye köböire ni kädekata ni kukwe erametre nuainkä, ye abokän kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke”.

^ párr. 21 Däkien Jesús Mrö Biani Deu ye dre gärätä ye mikata gare bäri apéndice “Däkien Jesús Mrö Biani Deu: ye nuainta Ngöbö mikakäre ütiäte”.