Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 18

Ja ngökata ñöte aune ja mäkätä Ngöböbe

Ja ngökata ñöte aune ja mäkätä Ngöböbe
  • ¿Ni kristiano tä ja ngökö ño ñöte?

  • ¿Mäkwe dre nuaindre ne kwe mäkwe ja ngökadre ñöte?

  • ¿Ni rabadre ja denkä ño mento Ngöbö mikakäre täte?

  • ¿Kukwe medenbätä metrere nikwe ja töi mikadre ja ngökö ñöte?

1. ¿Ñobätä ni sribikä kä Etiopía yekänti namani ja ngökamana ñöte?

NI SRIBIKÄ gobranbe kä Etiopía yekänti siklo kena käkwe niebare: “Nete ñö tärä, aisete ¿makwe ti ngökadre ñöte nete abko rabadre ño?” Ni kristiano kädeka nämene Felipe käkwe Jesús ye Mesías mikani gare Biblia yebiti niara ie. Kukwe namani gare ie ye matani kwin krubäte niara brukwäbätä, yebätä namani ja ngökamana ñöte (Hechos 8:26-36).

2. ¿Ñobätä mäkwe ja töi mikadre ja ngökö ñöte?

2 Mäkwe ja tötikanina kapitulo käne yebätä ni testiko Jehovakwe iti ben angwane, mä niena juto kukwe ne ngwantarikäre: “¿Ti ngökadre ñöte [...] abko rabadre ño?” Nünain kä Bä Nuäre te käbämikata Bibliakwe ye namanina gare mäi (Lucas 23:43; Apocalipsis 21:3, 4). Nitre krütanina ye tä ño metre aune nitre krütanina gaikröta ie tö ngwandre ye niena gare mäi arato (Eclesiastés 9:5; Juan 5:28, 29). Mä niena näin gätäbätä konkrekasion nitre testiko Jehovakwe yete aune niaratre tä kukwe metre mike täte ye niena  gare mäi (Juan 13:35). Akwa bäri ütiäte, mä niena ja mäke akwle Ngöbö Jehová yebe.

3. a) ¿Jesukwe dre biani nuaindre nitre ja tötikaka kwe ie? b) ¿Ni kristiano tä ja ngökö ño ñöte?

3 ¿Mä tö Ngöbö mikai täte ye mä raba bämike ño? Jesukwe kukwe niebare nitre ja tötikaka kwe ie: “Mun nän amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye [...] munkwe [...] mika ja tötikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte” (Mateo 28:19). Jesús käkwe kukwe ye bämikani ni kräke, niarakwe ja ngökabare ñöte arato. Akwa ñaka ñö kekani niara dokwäbiti (Mateo 3:16). Kukwe ja ngökadre ñöte ye kite kukwe griekore yekri, ye ni “kriata täte ñöte” gärätä. Ye medenbätä, ni kristiano tä ni mada ngökö ñöte ye ngwane, tä krien täte ñöte.

4. ¿Nita ja ngökö ñöte ye ngwane nita dre bämike?

4 Ni jökrä tö ja mäkäi kwin Jehovabe ye rabadre ja ngökö ñöte. Nita ja ngökö ñöte ye ngwane, ni tö Ngöbö mikai täte aune sribi kwe ye käi juto nibätä ye nita bämike tuare ni jökrä ie (Salmo 40:7, 8). Akwa, ni rabadre kukwe keta kabre nuainne käne ja ngökakäre ñöte.

 NGÖBÖ KUKWEI MIKADRE GARE JAI AUNE TÖDEKADRE

5. a) ¿Kukwe meden nuaindre kena ja ngökakäre ñöte? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte nändre gätäbätä?

5 Mä niena kukwe kena nuainne. ¿Kukwe meden? Ngöbö Jehová aune Jesukristo ye rükadre gare mäi ja tötika Bibliabätä yebiti (ñakädre Juan 17:3 yebätä). * Akwa mä raba kukwe mada mike gare bäri jai. Ngöbö “tö dreye [...] ye erere [...] [rabadre] gare täte jökrä” mäi, ie nitre kristiano tö (Colosenses 1:9). Nitre testiko Jehovakwe tä gätä nuainne ye raba mä dimike krubäte kukwe ye nuainkäre. Ye medenbätä ütiäte krubäte mäkwe ñaka juan ja bäre (Hebreos 10:24, 25). Mäkwe ja ükaikrö käre gätäbätä angwane, Ngöbö kukwei rabai gare bäri mäi.

Kukwe metre Bibliabätä mikadre gare jai ye ütiäte ne kwe ja ngökadre ñöte

6. ¿Kukwe rabadre gare nuäi mäi Bibliabätä angwane mä ja ngökadre ñöte?

6 Kukwe jökrä Bibliabätä ye rabadre gare täte mäi biti mäkwe ja ngökadre ñöte ye ñan ai gärätä. Ngwen törö jai, ni sribikä gobranbe kä Etiopía yekänti ie kukwe ruäre Bibliabätä nämene gare, akwa niara namani ja di ribere kukwe Bibliabätä ye mikakäre gare bäri kwin jai (Hechos 8:30, 31). Ye erere arato, kukwe tä krubäte mikadre gare jai mäi. Erametre, käre mäkwe ja tötikai kukwe Ngöbökwe yebätä (Eclesiastés 3:11). Akwa, kukwe bäri ütiäte drieta Bibliabätä ye rabadre gare mäi aune mäkwe kadre ngäbiti ne kwe mäkwe ja ngökadre ñöte (Hebreos 5:12). Ñodre, nitre krütanina ye tä ño aune ñobätä Ngöbö kä aune Gobran kwe ye ütiäte krubäte rabadre gare mäi.

7. Mäkwe ja tötikadre Bibliabätä ye ngwane, ¿dre rabadre mäkwe?

7 Akwa, kukwe rabadre gare mäi ye ñan aibe ngörä, ñobätä ñan aune “nita tödeke ñakare Ngöböbti angwane, ni ñan raba Ngöbö moto mike nuäre [o mike täte] jire chi” (Hebreos 11:6). Nitre ruäre nünanka juta kira Corinto  yekänti käkwe dre nuainbare ye Biblia tä mike gare: nitre kristiano nämene kukwe driere ye kukwe nuabare kwetre angwane, “tödekani kwetre [...] amne ngökani ñöte” (Hechos 18:8). Ye erere mä raba nuainne. Mäkwe ja tötikadre Bibliabätä ye ngwane, mä rabadre tödeke täte Kukwe Ngöbökwe ie. Ngöböta jondron käbämike ye rabadi bare aune niara raba mä mike kwäre Jesús ja nire biani köböire ye ie mäkwe tödekadre arato (Josué 23:14; Hechos 4:12; 2 Timoteo 3:16, 17).

MÄKWE KUKWE METRE BIBLIABÄTÄ KÄDRIE

8. ¿Dre käkwe mä töi mikai blite kukwe niena gare mäi yebätä?

8 Tödeka rabai bäri mäkwe ye ngwane, kä jürä ñan rabai mäbätä kukwe nüke gare mäi ye mikakäre gare (Jeremías 20:9). Mä törbai blitai Ngöbö aune niara tö dre dre nuaindi yebätä (ñäkädre 2 Corintios 4:13 yebätä).

Tödeka ye käkwe mä töi mikadre kukwe mikata täte mäkwe ye mike gare

9, 10. a) ¿Nire nire ben mä raba kukwe metre Bibliabätä ye kädriere käne? b) ¿Mä tö kukwe driei nitre testiko Jehovakwe yebe angwane mäkwe dre nuaindre?

9 Kena, mäkwe töi kwinbiti kukwe Bibliabätä ye mika gare, mä mräkätre, ja ketamuko mäkwe, nitre nünanka mä bäre aune sribi muko mäkwe yei. Ye bitikäre, mä törbai kukwe driei nitre testiko Jehovakwe yebe. Mä törba ye nuaindi angwane, mäkwe blita ni testiko tä mä tötike Bibliabätä yebe. Mä rabaira juto kukwe driekäre nitre mada yei rabai tuin mäbätä angwane, niarakwe kukwe ükaite ne kwe mä aune niara käkwe ja ükadrekrö nitre nibu umbre konkrekasionte ben.

10 Ye erere angwane, nitre umbre ruäre, nitre Ngöbö mikaka täte jie ngwanka ye rabai gare mäi (Hechos 20:28; 1 Pedro 5:2, 3). Kukwe bäri ütiäte Bibliabätä ye niena gare mäi aune mätä mike era jai, bätä mätä ja ngwen kukwe Ngöbökwe ye erere aune mä tö ja mikai testiko Jehovakwe ye rabai gare ietre. Ye erere angwane, mä raba nemen kädekani ni kukwe driekä erere akwa ñaka ja ngökani ñöte ye niaratre  käkwe mikai gare mäi, ye ngwane mä rabai kukwe driere nitre jökrä ie.

11. ¿Mä tö kukwe driei ni jökrä ie angwane käne mäkwe dre dre tuanemetre?

11 Ne madakäre, ruäre ngwane nitre umbre ye ie tä nüke gare, nitre ja tötikaka rabadre kukwe ruäre tuenmetre käne ne kwe rabadre kukwe driere ni jökrä ie. Ñodre, kukwe ruäre käme abokän ni ja tötikaka tä nuainne aune ñaka mike gare ye rabadre tuenmetre käne. Ye medenbätä, mä törbadre ja mikai kukwe driekäre angwane, ye känenkri ütiäte krubäte mäkwe ñaka kukwe käme nuaindre jire, ñodre, ja mika gure gore, drobanika aune droka dua (ñäkädre 1 Corintios 6:9, 10; Gálatas 5:19-21 yebätä). *

JA RABADRE RUIN NGITE AUNE JA TÖI KWITADRE

12. ¿Ñobätä ütiäte krubäte ja rabadre ruin ngite nie kukwe käme yebätä?

12 Ja ngökakäre ñöte mäkwe kukwe mada nuaindre. Apóstol Pedro käkwe niebare: “Munkwe kukwe nuenba [...] yebtä mun moto raba ulire” ne kwe “Ngöbökwe [...] ngite ye diandrekä jire jökrä mento munbtä” (Hechos 3:19). Nitre tä ja töi mike kukwe käme tuenmetre angwane, jata nemen ruin ngite ie kukwe yebätä. Akwa ni kukwe käme nuainkä o ja mike gure gore ye ñan aibe ie ja rabadre ruin ngite, ñakare aune ni ja ngwen kwin ye rabadre nuainne arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni jökrä kä nebätä ngite, yebätä Ngöbökwe ngite juandre ta nibiti nita ribere jai (Romanos 3:23; 5:12). Mä jämi ja tötike Bibliabätä angwane, Ngöbö töi ño ye  ñaka nämene gare mäi. Ye medenbätä nünandre ño ne kwe rabadre kwin niara kräke ye ñaka nämene gare mäi, ¿ñan ererea? Akwa ütiäte krubäte ja rabadre ruin ngite nie kukwe käme yebätä nibira gare mäi.

13. ¿Ja töi kwitadre kukwe käme yebätä ye abokän dre gärätä?

13 Ja rabadre ruin ngite nie kukwe käme yebätä, ye bitikäre ja töi kwitadre. Mä ‘ja töi kwitadre’ ye abokän mäkwe kukwe käme ye tuadremetre täte. Ye ngwane ja ñaka rabadre ruin ngite jerekäbe mäi, ñakare aune mäkwe kukwe ye tuadremetre. Yete ja känenkäre mä ja töi mikadre kwatibe kukwe kwin nuainne. Ja rabadre ruin ngite nie kukwe käme yebätä aune ja töi kwitadre. Kukwe ketebu ne nuaindre ja ngökadre ñöte ye känenkri.

JA DIANDREKÄ MENTO NGÖBÖ KRÄKE

14. ¿Ja ngökadre ñöte känenkri kukwe meden ütiäte nuaindre arato?

14 Kukwe mada ütiäte nuaindre ja ngökadre ñöte ye känenkri: ja diandrekä mento Ngöbö Jehová kräke.

¿Mä tö ja diainkä mento Ngöbö kräke ye mäkwe niebarera ie orasion yebiti?

15, 16. ¿Ja diankata mento Ngöbö kräke ye dre gärätä, aune dre tä ni töi mike nuainne?

15 Ja diankata mento ye ngwane orasion nuainta brukwä tätebiti abokän känti nikwe Jehová aibe mikai täte ye nita käbämike ie (Deuteronomio 6:15). Akwa ¿ñobätä ja töi mikata kukwe ne nuainne? Ani töbike kukwe nebätä, ni brare iti käkwe niedre meri iti ie niara tö mikai gare bäri kwin jai. Ni brare ye tädre blite käre ben aune töi kwin ye tädre mike ñärärä angwane, raba niara tarere bäri. Ye bitikäre mada törbadre ja mikai gure metre meri yebe. Erametre, niarakwe ja mikadre gure ben ye ngwane, sribi raba nemen bäri kisete. Akwa meri ye tare krubäte niarakwe yebätä ja töi mikadre kwe kukwe ütiäte ye nuainne.

16 Jehová tä nemen gare nie bätä nita tarere angwane, dre dre rakadrekä akwa yebiti ta ni töita nemen kwatibe niara mikabätä täte käre. Nire törbadre näin Ngöbö Monsoi, Jesukristo ye jiebiti ye rabadre, “tö dreye jakrä [...] [ye] käikwitekä  jabti” (Marcos 8:34). Ni tö Ngöbö mikai täte angwane, jondron ie ni tö ja kräke aune kukwe mikata nuaindre jai ye nikwe ñaka mikadre bäri ütiäte jai, yebiti nikwe bämikai ni tö drei ja kräke ye nita käi kwitekä jabiti. Ye medenbätä, mäkwe ja ngökadre ñöte känenkri, mä ja töi mikadre kwatibe Jehová mike täte (ñäkädre 1 Pedro 4:2 yebätä).

ÑOBÄTÄ ÑAN KÄ JÜRÄ NGWANDRE JABÄTÄ NGÖBÖ MIKAKÄRE TÄTE

17. ¿Ñobätä nitre ruäre ñaka ja denkä mento Ngöbö kräke?

17 Nitre ruäre ñaka tö ja diainkä mento Jehová kräke, ñobätä ñan aune kä jüräbätä kukwe ye nuainkäre. Niarakwe ja mikai kristiano angwane Ngöbökwe kukwe ükaite ben ye jürä nemenbätä. Niaratre ja mikadre ngite ye ngwane Jehová rabadre ulire niaratre tä nemen nütüre, yebätä ñaka töta nemen ja diainkä mento niara mikakäre täte.

18. ¿Dre käkwe mä töi mikai ja denkä mento Jehová kräke?

18 Mäkwe Jehová taredi bäri ngwane, mä törbai ja diainkä mento niara kräke aune mä ja di ngwain bäri nüne ye erere nuainkäre (Eclesiastés 5:4). Mäkwe ja diandrekä mento ye bitikäre, erametre mä törbai “käre jändrän tuen kuinkuin” Jehovai “erere [...] nuene niara moto mikakäre nuäre” (Colosenses 1:10). Ngöbö tare mäkwe yebätä niara mikadre täte ye ñaka rabai tuin ribi nuaindre mäi. Apóstol Juan kukwe niebare ne erere mä töi rabai arato: “Ñobätä ñan aune, Ngöbö tareta ye abokän ne gärätä: nikwe kukwe kwe ye mikadre täte; aune, kukwe kwe ye ñaka doboko nuainkäre” o tribe doboko ye kwrere (1 Juan 5:3TNM).

19. Mä törbadre ja diainkä mento Ngöbö kräke ye ngwane, ¿ñobätä mäkwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä?

19 Nire käkwe ja diandrekä mento Ngöbö mikakäre täte ye töi rabadre deme ye niara ñaka ribere ie. Ni töi ño ye gare kwin Jehovai aune kukwe ñaka nuäre nuaindre ni kräke ye niara ñaka raba nuainmana nie (Salmo 103:14). Niara tö mä tuai nüne kwin ye medenbätä mä dimikai kwe  (ñäkädre Isaías 41:10 yebätä). * Mä tö ngwain brukwä tätebiti Jehovai angwane, niarakwe “[mä] jie ngwain ji metre yebiti” (Proverbios 3:5, 6).

MÄ JA DIANINKÄ MENTO YE MÄ BÄMIKA JA NGÖKA ÑÖTE YEBITI

20. Mä ja diandrekä mento Jehová kräke ye bitikäre, ¿ñobätä mäkwe ye mikadre gare?

20 Mä töbikai kukwe kädrieni nikwe nebätä ngwane, mä törbai ja diainkä mento Jehová kräke aune mäkwe nuaindi  kaibe orasion yebiti. Akwa nitre jökrä tä Ngöbö tarere metre ye rabadre kukwe mada nuainne: rabadre blite “ja kadabiti [o bämike] [...], ja mikakrä kwäre” (Romanos 10:10NGT). ¿Ne nuainta ño?

Ja ngökata ñöte ye bämikata nita “krüte” yebätä, ye kukwe blo nuain nämene käne tuanmetreta aune yete ja känenkäre nita nüne Ngöbö aibe mikakäre täte

21, 22. ¿Mä raba tödeka mäkwe ye mike gare ño “ni jökrä ie”?

21 Mä tö ja ngökai ñöte ye mäkwe nie ni gätä nitre umbrekwe köböikitaka konkrekasionte yei. Niarakwe blitai nitre mada umbre konkrekasionte ben, ne kwe kukwe ütiäte Bibliabätä namani gare mäi ye ererebätä niaratre  käkwe kukwe keta kabre ngwandretari mäi. Kukwe ribeta ja ngökakäre ñöte, ye erere mä niena nuainne rabai gare nitre umbre yei angwane, mä raba ja ngökö ñöte gätä kri nuaindre ye ngwane niedi kwetre mäi. * Ja ngökata ñöte ye känenkri kukwe kädrieta, abokän känti ñobätä nitre tä ja töi mike kukwe ye nuainne mikata gare. Kukwe kädrieta ye mikata krüte angwane, ni kukwe kädriekä tä kukwe ketebu ngwentari nitre ja ngökaka ñöte ie, aune niaratre tä kukwe ye mike gare ja dibiti. Kukwe nebiti tödeka nikwe ye mikata gare “ni jökrä ie”.

22 Mäkwe ja ngökai ñöte angwane, mäkwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke aune mä niena testiko Jehovakwe ye mäkwe mikai gare ni jökrä ie. Nitre tä ja ükete ja ngökakäre ñöte ye ngrabare kriata täte ñöte, ne kwe niaratre ja dianinkä mento Jehová kräke rabadre gare nitre jökrä ie.

MÄ JA NGÖKAI ÑÖTE YEBITI MÄ DRE MIKAI GARE

23. ¿Ja ngökata ñöte “Rün käbti, Ngöbö Odei [Monsoi] käbti amne Ngöbö üai deme käbti” ye dre gärätä?

23 Nitre ja tötikaka ye ja ngökai ñöte “Rün käbti, Ngöbö Odei [Monsoi] käbti amne Ngöbö üai deme käbti” niebare Jesukwe (Mateo 28:19). Kukwe ne tä mike gare nitre tä ja ngökö ñöte ye abokän kätä Ngöbö Jehová aune Jesukristo mike ütiäte kri jai (Salmo 83:18; Mateo 28:18). Ngöbö üai deme ye niara die gärätä, tä sribire ño ye niaratre tä mike ütiäte jai (Gálatas 5:22, 23; 2 Pedro 1:21).

24, 25. a) ¿Ja ngökata ñöte yebiti dre bämikata? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikadre gare jai?

24 Ja ngökata ñöte ye ja ngrabare kriata ñöte ye ñan aibe bämikata. Mä ngrabare kriai täte ñöte ye bämika raba nita “krüte” yebätä, ye abokän kukwe blo nuain nämene käne mäkwe ye mäkwe tuainmetre täte meden gärätä. Aune  mä rükaita kä mrebiti ye käkwe mikai gare, yete ja känenkäre mä rabaira nüne Ngöbö aibe mikakäre täte. Mä ñaka ja diainkä mento ni kä nebätä o jondron ngwarbe ye kräke, ñakare aune mä ja diainkä mento Ngöbö Jehová kräke ye mä ñaka käi kwitaka jire jabiti. Mäkwe ja diainkä mento Ngöbö kräke bätä mäkwe ja ngökai ñöte ye ngwane ja känenkäre mä rabai ja mäke Ngöböbe (Salmo 25:14).

25 Akwa ja ngöka ñöte ye ñaka ai köböire ni rabai kwäre. Jesukristo niebare: “Akwa nire nire käkwe nünandrekä dite jabtä, [...] nebebe kä mrä, ni ye abko rabadi dianintari Ngöbökwe” (Mateo 24:13). Ja ngökata ñöte yete ja känenkäre Ngöbö mikata täte. Yebätä ni raba ngwentari jai: ¿ño ni raba ja mäke jankunu Ngöböbe aune niara tarere jankunu? Kapitulo mrä tärä nebätä käkwe mikai gare.

^ párr. 5 Juan 17:3, (TNM): “Ne gärätä ja nire kärekäre, mä aibe Ngöbö metre ye rükadre gare ietre, bätä ni juani mäkwe, Jesukristo ye arato”.

^ párr. 11 Gálatas 5:19-21, (TNM): “Ne madakäre, kukwe kämekäme nuainta abokän krörö: ni nemen kämekäme jabe, kukwe kämekäme nuainta, kukwe gaidre nuainta, jondron üai mikata Ngöböre jai, ja mäkätä chokabe, ni brukwä ni mada kräke, ni rüre ni madabe, ni mokrere, ni nemen rubun krubäte, ni ngrente jabiti kwärikwäri, ni ni mada ñäkäbitikä jene jene, ni ja diankaka jenena, ni ja rüere ni madabe jondron kwe ye dokwäre, ni dröbanikaka, ni kä ngwanka juto jabätä kukwe käme nuainkäre, aune kukwe mada mada ne erere. Kukwe ne tita mike gare käne munye, tikwe mikanina gare munye ye erere, nire nire tä kukwe ne nuainne yekwe Gobran Ngöbökwe ñaka rabai”.

^ párr. 19 Isaías 41:10: “Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñobätä ñan aune tita mäbe. Mäkwe ñaka ja töibika, ñobätä ñan aune ti Ngöbö mäkwe. Tikwe mä mikai dite, jän, tikwe mä dimikai, erametre ti kise ruinkri kukwe metre nuainkäre yebiti tikwe mä ketaite dime”.

^ párr. 21 Nitre testiko Jehovakwe tä gätä kri keta kabre nuainne kä kwatire kwatire te ye ngwane, käre ja ngöka ñöte ye nuainta.