Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

¿Dre drieta erametre Bibliakwe?

 KAPITULO 8

¿Dre abokän Gobran Ngöbökwe?

¿Dre abokän Gobran Ngöbökwe?
  • ¿Biblia tä dre niere Gobran Ngöbökwe yebätä nie?

  • ¿Gobran yekwe dre nuaindi?

  • Ngöbö tö dre dre ie, ¿ye ñongwane Gobran yekwe nuaindi?

1. ¿Orasion medenbätä ni bike ja tötike?

ORASION kädekata padrenuestro, ye gare ni kwati krubäte kä jökräbiti tibien ie. Jesukristo orasion ye driebare aune ye tä kukwe keta kabre ütiäte mike gare. Ani ja tötike kena kukwe ketamä käräbare kwe yebätä, ne kwe dre drieta erametre Bibliakwe ye rükadre gare bäri kwin mäi.

2. Kukwe meden ketamä abokän nitre ja tötikaka käkwe kärädre orasionte niebare Jesukwe ye mä raba kädekete.

2 Jesukwe orasion bämikani yekänti kena, niebare kwe nitre ja tötikaka ben ie: “Munkwe blitadre Ngöböbe angwane, munkwe blitadre krörö ben: ‘Nun Rün kä käinbti, ma aibe kä ye raba mikani ütiäte [deme] ni jökräkwe. Jakwe gobrane nun ngätäite nete. Erere arato, ma töta nebe dre dre nuein kä käinbti [...], ye kwrere raba nemen bare täte jökrä kä nebtä arato’” (Mateo 6:9-13). ¿Kukwe ketamä käräbare ne dre gärätä?

3. ¿Kukwe meden Gobran Ngöbökwe yebätä abokän ütiäte krubäte nikwe mikadre gare jai?

3 Ngöbö kä, Jehová, yebätä nikwe ja tötikabarera krubäte. Ngöbö tö dre dre ie, jondron nuainbarera kwe bätä dre dre nuaindi kwe nitre kä tibienbätä kräke yebätä nikwe blitabarera arato. Akwa Jesukwe “Jakwe gobrane” niebare ye ngwane, ¿dre gäräbare kwe? ¿Dre abokän Gobran  Ngöbökwe? ¿Gobran jatai ye käkwe Ngöbö kä ye mikai ño deme? Gobran jatai ye köböire, ¿Ngöbö tö dre dre ie ye rabai bare ño?

¿DRE ABOKÄN GOBRAN NGÖBÖKWE?

4. ¿Dre abokän Gobran Ngöbökwe, aune nire tä Reire gobran yete?

4 Gobran Ngöbökwe ye Jehovakwe ükaninte. Aune niarakwe Rei ye dianinkä akwle Gobran ye kräke. ¿Rei ye abokän nire? Jesukristo. Niara ye bäri kri gobrantre jökrä kä nebätä kräke; yebätä niara ye “Jrei kri, jrei jire jökrä kä nebtä bti ta amne niara abko tä Dänkiene dänkin jökrä kä nebtä yebti ta” (1 Timoteo 6:15). Jesús die tärä jondron keta kabre nuainkäre bäri gobrantre jökrä kä nebätä yebiti ta aune bäri kwin.

5. ¿Gobran Ngöbökwe käkwe gobrandi kä medenkänti, aune nirebiti gobrandi kwe?

5 ¿Gobran Ngöbökwe käkwe gobrandi kä medenkänti? ¿Jesús tä medente? Nikwe mikaba gare jai erere, Jesús murie ketani kribätä aune ganinkröta, ye bitikäre nikani kä kwinbiti (Hechos 2:33). Yebätä, Gobran Ngöbökwe ye tä ükaninte: kä kwinbiti. Yebätä Biblia tä kädeke ‘gobran kä kwinbiti’ (2 Timoteo 4:18). Niara tä kä kwinbiti, akwa gobrandi kwe Kä tibien nebiti (ñäkädre Apocalipsis 11:15 yebätä).

6, 7. ¿Ñobätä Jesús erere Rei mada ñaka jire?

6 Jesús erere Rei mada ñaka jire. ¿Ñobätä nita ye niere? Ñobätä ñan aune niara ñaka krütai jire. Gobrantre kä nebätä tä krüte akwa niara “aibe krüte ñakare, ñotra trä [...] te tä nüne. Ye känti ni ñakare raba neme ja ken ben”, nieta Bibliakwe (1 Timoteo 6:16). Ye medenbätä jondron jökrä kwin nuaindi kwe ye rabai kärekäre. Aune jondron mada kwin nuaindi bäri kwe.

7 Biblia tä dre niere Jesús yebätä mike ñärärä: “Niarabiti Jehová üai ye rabai; üai ni mikakäre töbätä aune ni tötikakäre,  üai mäträkäre aune ja di biankäre, üai kukwe mikakäre gare aune Jehová jürä ngwankäre jabätä. Aune Jehová jürä ngwandre jabätä ye käi rabai juto niarabätä. Niara ñaka kukwe ükaite kukwe tuin ie ye aibebätä, kukwe niedi kena ye ñan aibebätä ja töi mikai kwe kukwe ükatekäre. Niarakwe kukwe metrebiti kukwe ükaite nitre bobre kräke, aune kukwe metrebiti kukwe ükaite kwe nitre töi jäme kä tibienbätä kräke” (Isaías 11:2-4). Kukwe ne tä mike gare Jesús gobrandi erametre nitre kä tibienbätä yebiti aune mikai tuin bobre kwe jai. ¿Mä törba Gobran ne erere ie?

8. ¿Nire nire gobrandi Jesube?

8 Ani kukwe mada mike gare jai Gobran Ngöbökwe yebätä: Jesús ñaka gobrandi kaibe, ñakare aune nitre mada reire käkwe gobrandi ben. Ñodre, apóstol Pablo niebare Timoteo ie: “Nikwe nüna[in]kä dite jabtä [...] ne ngwane niarakwe gobrandi, känti nikwe gobrandi siba ben” (2 Timoteo 2:12). Ye erere, Pablo, Timoteo bätä nitre mada Ngöbö mikaka täte metre ye dianinkä Ngöbökwe abokän käkwe gobrandi Jesube Gobran kä kwinbiti yete. ¿Ni nibe rabai gobrane?

9. ¿Nitre nibe käkwe gobrandi Jesube, aune ñongwane Ngöbö jatani nitre ye ükökrö?

9 Kapitulo 7 tärä nebätä känti mikata gare, apóstol Juan käkwe tuani köböre “Ni kordero kwrere [Jesukristo] näma nünaninkä ngitio Siónbti [Reire kä kwinbiti], btä ti okwä rababa angwane, ni ye ben abko ni mda näma 144,000. Angwane nitre okobtä [kübenbätä] Kordero ye kä näma tikani amne Kordero rün kä näma tikani arato”. ¿Nitre 144,000 ye abokän nire? Juan arabe käkwe mikani gare: “Kordero [...] näma niken mdente erere abko jiebti niaratre nämane niken [...]. Ni jökrä ngätäite niarakwe ni[tre] ye kökani Ngöbökrä, bti nura ngwä ötata käne, ye bianta [...] ye kwrere niaratre nämane biani Ngöböye amne  ni Kordero kwrereye” (Apocalipsis 14:1, 4). Ye erere, nitre ye nänkä erametre Jesukristo jiebiti abokän dianinkä gobrankäre kä kwinbiti niarabe. Nitre ye krütai aune rükaita nire kä kwinbiti ye bitikäre, niaratre käkwe ‘gobrandi kä tibien nebiti’ Jesube (Apocalipsis 5:10). Nitre apóstol ye näire ja känenkäre, Ngöböta nitre kristiano niara mikaka metre täte ye denkä ne kwe nitre 144,000 ye rabadre täte.

10. Jehová ja töi mikani Jesús bätä nitre 144,000 mike nitre kä tibienbätä gobraine, ¿yebiti ni tare krubäte niarakwe ye bämikani ño kwe?

10 Jehovakwe ni tare krubäte, yebätä ja töi mikani kwe Jesús bätä nitre 144,000 mike nitre kä tibienbätä gobraine. Kena, Jesús nünanbare ni kä nebätä erere yebätä nita ja tare nike ye gare ie. Pablo niebare: “ni rabadre ruentari tare ie, ñobtä ñan angwane kukwe kämekäme Ngöbö rüere käta ni nuente ja käne, ye kwrere nakaninkä bätäkä ngwarbe käne Jesubtä, akwa ja mikani ngite ñakare jire chi bati kwe” (Hebreos 4:15; 5:8). Nitre käkwe gobrandi ben ye kätä kä ngwen nüke jai ja tare nika yebätä nitre mada ye erere. Ne madakäre, niaratre tä ja di ngwen ja mika ngite ye rüere aune bren keta kabre nakaninanka niaratre yebätä. Yebätä nitre tä ja tare nike ye nüke gare kwin ietre.

¿GOBRAN NGÖBÖKWE KÄKWE DRE NUAINDI?

11. Ngöbö tö dre dre ie ye rabadre bare kä kwinbiti, ¿ye ñobätä nitre ja tötikaka käkwe kärädre niebare Jesukwe ietre?

11 Nitre ja tötikaka Jesube käkwe ñan Gobran Ngöbökwe aibe kärädre niebare kwe ietre; ñakare aune Jehová tö dre dre ie abokän “ma töta nebe dre dre nuein kä käinbti [...], ye kwrere raba nemen bare täte jökrä kä nebtä arato”, ribedre kwetre niebare kwe. Kä kwinbätä, Ngöböta yekänti, angeletre tä käre Ngöbö töi ye erere nuainne. Akwa, tärä nebätä kapitulo 3 yekänti nikwe mikaba gare jai, ángel iti käme käkwe ja töi mikani ñaka Ngöbö mike täte aune Adán bätä Eva töi mikani kwe ja mike ngite. Ángel ye kädekata  Satana, Biblia tä dre driere niara yebätä, ye nikwe mikai gare bäri jai kapitulo 10 yekänti. Ngöbökwe niara bätä nitre üaire ja ketaka ben —kädekata chokali— ye tuanimetre kä kwinbätä kä braibe te. Yebätä, Jesús näire, nitre üaire nämene kä kwinbätä ye ruäre ñaka nämene Ngöbö töi nuainne. Akwa Jesukristo rabai gobrane Gobran Ngöbökwe yete ngwane ye ñaka rabai bare ye erere aune niarakwe rüdi Satana yebe (ñäkädre Apocalipsis 12:7-9 yebätä).

12. ¿Kukwe meden ketebu ütiäte namani bare kädekateta Apocalipsis 12:10 yekänti?

12 Dre rabai bare ye kukwe niebare Ngöbökwe ne tä mike gare: “Ni kukwei jaraba kri ja dibti kä käinbti tie, kä rababa niere krörö: Kä ni diantarikäre nüra. Ngöbö nikwe di kri kitera gobrane amne, Ni Dianinkä Ngöbökwe [Kristo] abko nüra gobrane arato, ñobtä ñan angwane dibire rare ni mräkä rüe Satana kä nämane ni mräkä tödekaka Jesubti kite ngise Ngöbö nikwe ngwärekri abko kitaninkära kä käin bäre mento nüke kä temen nebtä” (Apocalipsis 12:10). Bersikulo nekänti kukwe ketebu ütiäte mikata gare, ¿ye nüra gare mäi? Kena, Jesukristo rabai gobrane Gobran Ngöbökwe yete. Ketebu, Satana nämene kä kwinbiti kitani timo Kä tibienbätä.

13. ¿Satana juanintari mento kä kwinbätä ye köböire dreta nemen bare?

13 Nikwe mikai gare jai ja känenkäre ye erere, kukwe ketebu ne namanina bare. ¿Ye köböire dre namanina bare? Dre namani bare kä kwinbiti ye ani mike gare jai: “Ne aisete mun nünanka kä käinbti kä ngwen nuäre jabtä” (Apocalipsis 12:12). Satana bätä chokalitre juanintari mento kä kwinbätä, ye käi juto angeletre Ngöbö mikaka metre täte yebätä, ye medenbätä nitre üaire namani yete ye jökrä kätä Jehová mike metre täte, bätä tätre nüne jäme aune keteitibe jabe. Yebätä kä kwinbiti Ngöbö töi ye nuain niena.

Satana juanintari mento kä kwinbiti köböite kukwe tare namani bare Kä tibienbätä. Akwa gwäune kukwe ye mikai krüte

14. ¿Satana kitani Kä tibienbätä ye köböite dreta nemen bare?

 14 ¿Dre nie raba Kä tibien yebätä? Biblia tä niere: “¡Kukwe tare krubäte tä kä tibien aune mren ye kräke!, ñobätä ñan aune Diablu kitani mun ngätäite, tä rubun krubäte, kä niena braibe käne gare ie yebätä” (Revelación 12:12TNM). Satana juanintari mento kä kwinbätä aune kä niena braibe niara käne yebätä tä rubun krubäte. Niara tä rubun krubäte ye medenbätä tä kukwe tare nuainne Kä tibienbätä. Kapitulo ja känenkäre yekänti nikwe ja tötikai bäri kukwe tare yebätä. Akwa, nikwe ja tötiri yebätä kukwe ngwantarita: ¿Gobran yekwe Ngöbö töi ye mikai nemen bare ño Kä tibienbätä?

15. ¿Ngöbö töita ño Kä tibien kräke?

15 Ngöbö töita ño Kä tibien kräke ye mäkwe ngwan törö jai. Mäkwe mikaba gare jai kapitulo 3 yekänti erere, Jehovakwe mikani gare kä Edén yekänti, niara tö Kä tibien ye jökrä kwitai bä nuäre, känti nitre kukwe kwin nuainkä käkwe nünandre aune ñaka krütadre jire. Satana käkwe Adán bätä Eva töi mikani ja mike ngite ye ngwane, Ngöbö töi nämene ño Kä tibien kräke ye ñaka namani bare, akwa niarakwe ñaka ja töi kwitani kukwe yebätä. Jehová töi tä kukwe ye mikakäre nemen bare: “Nitre kukwe metre nuainkä yekwe kä tibien ye rabai, aune nünandi kärekäre te kwetre” (Salmo 37:29). Gobran Ngöbökwe käkwe kukwe ye mikai nemen bare. ¿Nuaindi ño kwe?

16, 17. ¿Daniel 2:44 tä dre niere nie Gobran Ngöbökwe yebätä?

16 Daniel 2:44 yekänti Ngöbökwe kukwe ne niebare: “Gobrantre ye näire Ngöbö kä kwinbiti käkwe gobran ükaite abokän ñaka gaite jire chi. Aune gobrantre mada ñaka rabai gobrane täte. Gobran ye käkwe gobrantre mada mrükaite aune gaite jökrä, aune gobran ye arabe käkwe gobrandi kärekäre”. ¿Kukwe niebare ne tä dre driere nie Gobran Ngöbökwe yebätä?

17 Kena tä mike gare, gobran ye ükaite “gobrantre ye näire”,  ye abokän gobrantre mada tädi gobrane ye näire gärätä. Ketebukäre mikata gare, Gobran ye käkwe nuadi kärekäre. Gobran mada käkwe ñaka Gobrandi täte aune ñaka ganaindi jire. Ketamäkäre mikata gare, Gobran Ngöbökwe käkwe rüdi Gobran kä tibienbätä yebe, aune Gobran Ngöbökwe ye käkwe ganandi. Mrä mada, Gobran Ngöbökwe ye aibe käkwe nitre kä tibienbätä gobrandi aune Gobran ye aibe käkwe gobrandi kwin krubäte.

18. ¿Gobran Ngöbökwe käkwe rüdi gobrantre kä nebätä ben ye kädekata ño?

18 Gobran Ngöbökwe käkwe rüdi gobrantre kä nebätä ben, yebätä Biblia tä kukwe keta kabre mike gare. Ñodre, kä krüte ye rabaira ja ken angwane, üai käme ye käkwe kukwe ngwarbe mikai gare “gobrankä krikri kä jökräbiti temen” ye ngökakäre mikata gare kwe. ¿Drekäre nuaindi kwetre? ‘Ükakrökäre rü Ngöbö Dite krubäte kwe kräke’. Nitre reire ye ükaikrö “kä kädianta Armagedón hebreore ye känti” (Apocalipsis 16:14, 16). Bersikulo ketebu tä niere ye erere, gobrantre kä nebätä aune Gobran Ngöbökwe käkwe rüdi jabe, ye kädekata Armagedón.

19, 20. ¿Ñobätä Ngöbö töi ye erere nuain ñaka Kä tibienbätä kä nengwane?

19 ¿Gobran Ngöbökwe käkwe dre nuaindi rü Armagedón ye köböire? Jehová töita ño Kä tibien kräke yebätä ani töbiketa bobukäre: niara tö Kä tibien jökrä kwitai bä nuäre aune nitre töi metre bätä kukwe kwin nuainkä ye käkwe nünandre te aune niara mikadre täte kwetre ie tö arato. ¿Ñobätä Ngöbö töi ye erere nuain ñaka kä nengwane? Kena, ni ngite, yebätä nita nemen bren aune nita krüte. Akwa, kapitulo 5 yekänti nikwe mikaba gare jai, Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ne kwe nikwe nünandre kärekäre. Erametre tärä Juan yebätä kukwe niebare ne törö mäi: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte, medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie  ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe” (Juan 3:16TNM).

20 Ketebukäre, nitre kwati tä ja ngwen käme. Tätre ni ngökö aune ja mike gure ngwarbe. Ñaka tö Ngöbö mikai täte. Akwa nitre tä kukwe käme nuainne ye gaite Armagedón, rü Ngöbökwe yete (ñäkädre Salmo 37:10 yebätä). * Kukwe madabätä Ngöbö töi ye nuain ñaka Kä tibienbätä, ye abokän gobrantre kä nebätä ye ñaka nitre töi mike nuainne. Gobrantre kwati ye di ñaka kukwe ükatekäre bätä brukwä käme krubäte. Biblia tä niere metre: ‘Ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike’ (Eclesiastés 8:9).

21. ¿Gobran Ngöbökwe ye käkwe Ngöbö töi ye mikai nemen bare ño Kä tibienbätä?

21 Akwa, Armagedón ye bitikäre, Gobran Ngöbökwe ye aibe rabai nitre kä tibienbätä gobraine. Gobran ye käkwe Ngöbö töi mikai nemen bare aune kukwe kwin keta kabre nuaindi kwe. Ñodre, Satana bätä chokalitre ye gaite täte kwe (Apocalipsis 20:1-3). Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire jondron kwin nuaindi kwe, bätä nitre Ngöbö mikaka täte metre ye ñaka rabaira krüte, ñakare aune rabai nüne kärekäre (ñäkädre Revelación 22:1-3 yebätä). * Ne madakäre, Gobran yekwe Kä tibien kwitai bä nuäre. Ye kwrere, Gobran Ngöbökwe käkwe Ngöbö töi mikai nemen bare Kä tibienbätä bätä Ngöbö kä ye mikai deme kwe. ¿Ye  dre gärätä? Ye abokän Gobran ye köböire, nitre jökrä rabai Jehová kä ye mike ütiäte jai gärätä.

¿ÑONGWANE GOBRAN NGÖBÖKWE YE RABAI GOBRANE?

22. Gobran ye ñaka nükani, Jesús nämene Kä tibienbätä bätä niara ganinkröta ngwane, ¿ye ñokänti gare nie?

22 “Gobran mäkwe jatadre” nitre ja tötikaka Jesukwe käkwe kärädre Ngöböi niebare kwe ietre, ye tä mike gare kä ye ngwane Gobran jämi nüke jire. ¿Jesús nikaninta kä kwinbätä ye ngwane nükani? Ñakare, ñobätä ñan aune Jesús ganinkröta ye bitikäre, Ngöbökwe kukwe niebare Salmo 110:1 ye namani bare niarabätä Pedro aune Pablo käkwe niebare: “Jehovakwe niebare ti Däkien ie: ‘Täke ti kise ruinkri tikwe mä rüe mikadi mä ngoto täni ye ngübakäre’” (Hechos 2:32-35; Hebreos 10:12, 13). Ye erere, Jesukristo rabadre kä gobrankäre ie ye ngübare ken.

Gobran yekwe Ngöbö töi mikai nemen bare Kä tibienbätä nuainta kä kwinbiti ye erere

23. a) ¿Ñongwane Gobran Ngöbökwe ye namani gobrane? b) ¿Kapitulo mada ja känenkäre ye blitai drebätä?

23 ¿Rabadre ngübare kä nuäi te? Siklo 19 aune 20 ye ngwane, nitre braibe ja tötikaka Bibliabätä käkwe niebare rabadre kä ngübare nemen kä 1914. (Mä törba kukwe mada mikai gare jai köbö nebätä angwane, mä raba apéndice “Kä 1914: yebätä kukwe ütiäte niebare Bibliabätä” mike ñärärä). Kä 1914 yete ja känenkäre kukwe tä nemen bare kä jökräbiti tibien ye tä mike gare nitre ja tötikaka Bibliabätä ye ie kukwe nükani gare  metre. Ngöbökwe kukwe niebare Bibliabätä namani bare, ye tä mike gare kä 1914 ye ngwane Jehovakwe Kristo mikani Reire, aune Gobran kä kwinbiti ye namani gobrane. Yebätä, “kä niena braibe [Satana] käne” ye käi näire nita nüne kä nengwane (Revelación [Apocalipsis] 12:12, TNM; Salmo 110:2). Arato ni raba niere metre, kä niena braibe ne kwe Gobran ye käkwe Ngöbö töi ye nuaindre Kä tibienbätä. ¿Ye kukwe kwin raba ruin mäi? ¿Kukwe ye metre raba ruin mäi? Biblia tä dre driere kukwe yebätä nikwe mikai gare jai kapitulo mada yekänti.

^ párr. 20 Salmo 37:10: “Kä nebera braibe, aune ni käme ye ñaka rabaira; niara nämene yekänti mäkwe nikrai aune ñaka tädi yete”.

^ párr. 21 Revelación 22:1-3, (TNM): “Ñö ja nire kräke abokän trä ngwenbrere kite kürä Ngöbökwe aune Corderokwe yekänti ye mikaba tuare kwe tie, abokän nämä nen ji kwata kri yekänti ta. Ñö yebätä kwärikwäri kri ja nire kräke tä, abokän ngwäta nemen bäjätä biti bobu sö kratire kratire. Aune kri ye kä kräkäre nitre kä jökrabiti kräke. Ñaka kukwe käme ñäkä rabai ja kräke. Akwa kürä Ngöbökwe aune Corderokwe ye tädi jutate, aune nitre klabore kwetre käkwe sribi ütiäte nuaindi kräketre”.