Känändre nekänti

Indice yete känändre

 SECCIÓN 15

Ni Ngöbö kukwei niekä ie kukwe ja känenkäre mikani tuare

Ni Ngöbö kukwei niekä ie kukwe ja känenkäre mikani tuare

Gobran Ngöbökwe aune Mesías rükai yebätä Daniel kukwe tikani. Babilonia ye diain jai

DANIEL ye ni israelita, nämene monsore ye ngwane jänikani ngite Babilonia, Jerusalén gate jämi ye känenkri. Daniel aune nitre mada judío nämenentre ngite juta madate, akwa tuanmetre nämene kukwe ruäre nuainne. Daniel nünanbare Babilonia ye ngwane Ngöbö nämene käre ben. Ne madakäre, nämene kwra león kabre kämäkäite ye ngwane Ngöbökwe dianintari aune kukwe rabai bare ja känenkäre ye mikani tuare kwe ie. Mesías aune Gobran kwe yebätä Daniel kukwe niebare ye namani bäri ütiäte.

Kä te Mesías rükai. ¿“Mesías ni Ji Ngwanka” ye juta Ngöbökwe käkwe ngübadre nüke ñongwane? Ki Jerusalén ükadreteta niedi ye bitikäre bämän rikai 69 ta angwane Mesías rükai niebare Daniel ie. Bämän krati ye köbö kükü, aisete bämän krati ye täin nämene kä kwä kükü kwrere. Kä 455 kä 1 känenkri ye ngwane ki Jerusalén ükadreteta niebare, Daniel krütani kä kabre te ye ngwane kukwe ye namani bare. Kä 455 yete nikwe “bämän” 69 ye täindre nüke kä 29 yete angwane, kä ye rabadre täte 483. ¿Aune kä 29 yete dre namani bare? Ja känenkäre kukwe ye rabai gare nie. Daniel ie mikani gare Mesías ye “tikaikä” o murie ketai, nitre kä nebätä ngite ye ütiä biankäre (Daniel 9:24-26).

Mesías rabai Reire kä kwinbiti. “Ni brare monsoi kwrere” ye abokän Mesías ara, nämene krötö kürä gobrankäre Ngöböi kä kwinbiti kokwäre aune Ngöbökwe “mika[ni] gobrane, mika[ni] ütiäte kri, gobran bian[ni] ie”, aune gobran yekwe nuadi kärekäre mikani tuare köböre Daniel ie. Ye bitikäre kukwe mada ütiäte namani gare Daniel ie Jesukristo dianinkä Ngöbökwe Reire yebätä: Rei ye gobrandi nitre braibe ben, nitre ye kädekata ‘nitre deme’ (Daniel 7:13, 14, 27).

Gobran Ngöbökwe käkwe gobrantre kä nebätä gaite jökrä. Nabucodonosor nämene reire Babilonia käkwe köböbare ye nämene töi nike krubäte, akwa Ngöbökwe Daniel mikani kukwe ye mike gare ie. Ni üai kri sribebare ye Nabucodonosor tuani köböre, dokwä orore, mäträrä aune küde ngwiane, bule aune ulie cobrere, ngüre hierrore aune ngoto hierrore mritani dobro yebe. Ye ngwane, jä ngutuäte jataninkä aune matani ni üai kri sribebare ye ngotote aune dikaninte burere kwe. Daniel mikani gare rei yei, ni üai kri sribebare dokwä orore ye nämene Babilonia bämike aune ngrabare mada ye abokän nämene juta mada mada rabai bäri dite bämike. Juta mrä, ngoto hierrore mritani dobro yebe rabai bäri dite ye näire, Gobran Ngöbökwe gobrandi aune gobrantre jökrä gaite kwe. Ye bitikäre, gobrain kwe kärekäre kä jökräbiti tibien (Daniel, kapitulo 2).

Babilonia ganinte ye Daniel tuani. Mikani gare ye erere, rei Ciro käkwe juta ye diani jai. Juta nitre judío yekwe ganinte ye käi nikani 70 ta bätäräbe niaratre nikaninta ja käite. Gobrantre kabre aune nitre sacerdote bätä nitre Ngöbö kukwe niekä yekwe nitre jie ngwani Jerusalén aune templo Jehovakwe ye üketeta. Akwa, ¿kä 483 nikani ta ye bitikäre dre namani bare?

(Dianinkä tärä Daniel yebätä.)