Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe kira 106: Mikani kwäre

Kukwe kira 106: Mikani kwäre

JU NI ngite kräke yete ángel tä jukwe tike mike ñärärä. Tä nitre apóstol Jesukwe mike kwäre. Ñobätä niaratre nämene ngite ani mike gare jai.

Ángel nitre apóstol mikani kwäre

Nitre nänkä Jesube yebiti Ngöbö üai deme mikani näkäin, ye biti kä nikani braibe ta. Kukwe ne namani bare: Bati dere Pedro bätä Juan nikani templo Jerusalén. Yete, jukwe ken, ni iti bren nikraninkä nämene. Nitre nämene niken ngwena yete ne kwe ngwian kärädre kwe nitre nämene niken templo yete ie. Pedro bätä Juan jutuabare ie aune, jondron käräbare kwe ietre. ¿Niaratre dre nuainbare?

Namani nünaninkä aune mikani ñärärä kwetre. ‘Ngwian ñaka tikwe,’ Pedro niebare, ‘akwa jondron tä tikwe erere ti biain mäi. ¡Jesús käbiti, nüke krö aune näin!’ Pedro ni ye kani kise ruinbiti, aune drekebe ngwarbe nükani krö aune namani dikekä. Jondron ñan tuabare nuainbare yekwe nitre töi mikani ñan krütare aune kä namani jutobätä.

‘Ngöbökwe Jesús ganinkröta, ye diebiti nunkwe jondron ñan tuabare ne nunie,’ Pedro niebare. Niara bätä Juan nämene blite aune, nitre ji ngwanka kukwebätä jatani. Jesús ganinkröta ye Pedro bätä Juan käkwe niebare nitre ie, yebätä namani rubun krubäte. Aisete kani kwetre aune kitani ngite kwetre.

Jädrinaine nitre ji ngwanka kukwebätä käkwe gätäbare kri jabe. Pedro bätä Juan aune ni mikaninta kwin kwetre ye jänükani niaratre ngwärekri. ‘¿Nire diebiti munkwe ye nuainbare?’ ngwanintari ietre.

Ngöbökwe Jesús ganinkröta ye diebiti, Pedro niebare. Nitre ji ngwanka kukwebätä käkwe dre nuaindre ñaka namani gare ietre, ñobätä ñan aune jondron ñan tuabare ye namani bare metre yebätä. Aisete, nitre apóstol käkwe ñaka blitadre jire Jesubätä niebare kwe ietre, biti juaninta kwetre

Köbö nikani ta aune nitre apóstol nämene blite jankunu Jesubätä aune nitre bren miketa kwin. Jondron ñan tuabare nuainbare ye namani gare käbiti tibien. Yebätä nitre kwati nünanka juta Jerusalén bäreta ye nämene kite nitre bren ngwena mikakäreta kwin nitre apóstol ie. Yebätä, rubune nitre ji ngwanka kukwebätä käkwe nitre apóstol kitani ngite. Akwa kukwe mada namani bare.

Dibire, ángel Ngöbökwe käkwe jukwe tikani, tuin nete ye erere. Ángel niebare: ‘Mun nän aune mun raba nünaninkä templo yete bätä munkwe blita jankunu nitre ben.’ Jädrinaine dekä, nitre sacerdote ni juani nitre apóstol tuin, ye ngwane ñaka kwani ietre. Biti kwani templo yete ietre bätä jänikani kwetre Nitre umbre kukwe ükatekä judío kräke känti.

‘Munkwe ñaka kukwe driedre jire Jesubätä nunkwe nieba muen,’ nitre ji ngwanka kukwebätä käkwe niebare. ‘Akwa Jerusalén ye jökrä känti munkwe kukwe driebarera.’ Nitre apóstol niebare: ‘Nunkwe ñaka ni kä nebätä ye mikadre täte ñakare aune nunkwe Ngöbö mikadre täte gobrane jai.’ Biti namani kukwe driere jankunu. ¡Kukwe kwin bämikani kwetre!

Hechos kapitulo 3-5.



kukwe ngwantarita

  • ¿Bati dere Pedro bätä Juan nikani templo yete angwane dre namani barebätä?
  • ¿Pedro dre niebare ni bren nikraninkä ye ie, aune Pedro dre biani ie abokän bäri ütiäte ngwian yekrä?
  • ¿Drebätä nitre ji ngwanka kukwebätä ye namani rubun, aune dre nuainbare kwetre Pedro bätä Juan yebätä?
  • ¿Pedro dre niebare nitre ji ngwanka kukwebätä ie, aune niaratre käkwe dre niebare nitre apóstol ye ie?
  • ¿Ñobätä nitre ji ngwanka kukwebätä brukwä namani nitre apóstol yekrä, akwa nitre apóstol mikani ngite bobukäre kwetre ye ngwane dre namani bare?
  • ¿Nitre apóstol jänikani nitre umbre kukwe Ükatekä ni judío kräke känti ye ngwane dre niebare kwetre?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre Hechos 3:1-10 yebätä.

    Kä nengwane ni ñaka raba jondron ñan tuabare nuainne, akwa ¿Pedro kukwe niebare Hechos 3:6 ye raba ni dimike ño Gobran Ngöbökwe kukwei ye mike ütiäte jai? (Juan 17:3; 2 Cor. 5:18-20; Fili. 3:8.)

  • Ñäkädre Hechos 4:1-31 yebätä.

    Nita kukwe driere yebätä ni rüe rabadre ye ngwane, ¿ni raba ja ngwen ño ja mräkätre kristiano siglo kena ye erere? (Hech. 4:29, 31; Efe. 6:18-20; 1 Tes. 2:2.)

  • Ñäkädre Hechos 5:17-42 yebätä.

    ¿Nitre kirabe bätä nitre kä nengwane ñaka kukwebätä ye kätä töbike metre kukwe drieta yebätä, ye tätre bämike ño? (Hech. 5:34-39.)