Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe kira 82: Mardoqueo bätä Ester

Kukwe kira 82: Mardoqueo bätä Ester

ESDRAS jämi niken Jerusalén känenkri, kä nikani ruäre ta ye ani ngwenta törö jai. Mardoqueo bätä Ester ye nitre Israel bäri ütiäte nämene gobran Persia yete. Ester nämene reina aune ngwaikrä Mardoqueo nämene ni nibukäre bäri ütiäte rei ye bitikäre. Ne namani bare ño ani mike gare jai.

Ester nämene chi aune rün bätä meye krütani, yebätä Mardoqueo käkwe ngübabare. Asuero, rei Persia yekwe ju gobrankrä nämene juta Susa yekänti, aune Mardoqueo nämene sribire kräke. Bati rei muko Vasti käkwe ñaka mikani täte, yebätä reikwe muko mada dianinkä reina. ¿Nire dianinkä kwe gare mäi? Ester meri bä nuäre ye dianinkä kwe.

Hamán, namani rubun Mardoqueo kräke

¿Ni iti bike kri ngwärekri nitre tä ja mikete kuintubu ye tuin mäi? Ye Hamán, ni ütiäte kri kä Persia känti. Mardoqueo tä täkäni tibien, ye niara tönamani tuai ja mikete kuintubu niara ngwärekri arato. Akwa Mardoqueo ñan nuainbare. Ni töi käme krubäte ngwärekri ja mikadrete kuintubu ye ñaka namani kwin kräke. Hamán namani rubun. Yebätä dre nuainbare kwe rabai gare mäi.

Hamán kukwe ngwarbe niebare nitre Israel yebätä rei ie. ‘Niaratre ye käme aune ñaka mä kukwei mike täte,’ niebare kwe. ‘Niaratre ye kämikadre.’ Asuero muko ye Israel ñaka gare ie. Yebätä Hamán kukwe nuabare kwe, aune kukwe ükaninte kwe ne kwe nitre Israel ye jökrä kämikadre.

Kukwe ükaninte ye namani gare Mardoqueo ie aune, namani töbike krubäte. Kukwe juani kwe Ester ie: ‘Mä blita rei ben, aune ni mikadre kwäre kwe mä kärä ie.’ Rei Persia kukwe ükaninte yebätä niebare, ni nübai ñaka aune ni ñaka raba niken. Ester nübai ñaka akwa nikani. Reikwe krimana orore kwe ye ngökaninte ne kwe ñaka kämikadre. Ester käkwe rei bätä Hamán nübaibare mrö kri ye kwetakäre. Yete reikwe ngwanintari Ester ie, tönamani rei tuai dre nuainne jakrä. Jädrinaine Ester mrö mada nuaindi yebätä niara aune Hamán näin aune niedi kwe ie niebare kwe.

Mröbare ye näire Ester niebare rei ie: ‘Munkwe nitre juta tikwe känti bätä ti kämikai.’ Rei namani rubun. ‘¿Nire tö ye nuain?’ ngwanintari kwe.

Ester niebare ‘¡Nun rüe Hamán ni töi käme!’

Reina Ester ye Hamán kitani ngise rei ie

Ye ngwane rei namani bäri rubun. Ni juani kwe Hamán kämike. Biti, reikwe Mardoqueo mikani ni nibukäre bäri ütiäte gobran kwe yete. Mardoqueo kukwe mrä ükaninte ne kwe nitre Israel kämika törbadre aune niaratre käkwe rüdre ja krie mikakäre. Mardoqueo namani ütiäte krubäte, yebätä nitre kwati namani nitre Israel dimike, aune niaratre mikani kwäre rüe kisete.

Tärä Bibliabätä Ester.



kukwe ngwantarita

  • ¿Nire Mardoqueo bätä Ester?
  • ¿Ñobätä rei Asuero tönamani muko mada mrä ie, aune nire dianinkä kwe?
  • ¿Nire Hamán aune ñobätä namani rubun?
  • ¿Kukwe meden ükaninte, aune Mardoqueo käkwe kukwe juani Ester ie ye ngwane dre nuainbare kwe?
  • ¿Dre namani bare Hamán bätä Mardoqueo yebätä?
  • ¿Ñokänti nitre Israel ye namani kwäre rüe ye kisete?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre Ester 2:12-18 yebätä.

    Nikwe ja “töimikadre jäme” ye ütiäte krubäte, ¿ye Ester käkwe bämikani ño? (Est. 2:15; 1 Ped. 3:1-5.)

  • Ñäkädre Ester 4:1-17 yebätä.

    Ester mikani sribire kukwe metre Ngöbökwe ye ütiäre, ¿ye erere ni tö Jehová mikai täte metre ye ni raba mike gare ño kä nengwane? (Est. 4:13, 14; Mat. 5:14-16; 24:14.)

  • Ñäkädre Ester 7:1-6 yebätä.

    Ester ye erere, ¿nitre Ngöbö mikaka täte ye tätre ja tuin ño nitre rüere yebe kä nengwane? (Est. 7:4; Mat. 10:16-22; 1 Ped. 2:12.)