BOBUKÄRE Saúl tö namani David kämikai. Nitre rükä bäri kwin 3.000 jänikani kwe känänkäre. Kukwe ne namani gare David ie angwane, Saúl nämene medente ye näire deu ye nitre juani kwe mike ñärärä. Ni nibu nänkä ben ie ngwanintari kwe: ‘¿Mun meden näin tibe Saúl tä yekänti?’

David ñäkäbare ja dibiti rei Saúl ie

‘Ti näin,’ Abisai niebare. Abisai ye Seruya monsoi, Seruya ye David ngwai. Saúl bätä nitre nänkä ben nämene küben angwane, David bätä Abisai nikani gore niaratre ngätäite. Lanza bätä ñö ngwä Saulkwe nämene dokwäkänti ye jänikani kwetre. Nitre käkwe ñaka gani jire ñobätä ñan aune jökrä nämene kübani.

David bätä Abisai mike ñärärä mada. Niaratre ngitiani, aune namani ngudrebiti. David ñäkäbare ja dibiti nitre rükä Israel jie ngwanka ie: ‘Abner, ¿ñobätä mä ñaka rei mäkwe kriemike? ¿Lanza bätä jondron ñö ngwäre mäkwe tä medente? ¡Mike ñärärä!’

Saúl nükani ngwäte. David kukwei nükani gare ie, aune ngwanintari kwe: ‘¿David mä aya?’ ¿Saúl bätä Abner tä ngösöri ye tuin mäi?

‘Jän, rei tikwe,’ David niebare. Aune David ngwanintari: ‘¿Ñobätä mä tö ti kämikai? ¿Tikwe dre käme nuainbare? Lanza mäkwe tä nete, rei. Ni iti raba kite tuinta.’

Rei Saúl aune Abner

Saúl niebare: ‘Ti kukwe käme nuainbare, ti ja ngwani tö ñaka.’ David nikaninta, aune Saúl nikaninta ja gwirete. Akwa David niebare jai: ‘Saúl käkwe ti kämikai. Ti gitiai nitre filisteo ye käite.’ Aune ye erere nuainbare kwe. David nitre filisteo ngökani aune namani niaratre yekri kwrere ja bämikani kwe.

Biti nitre filisteo nikani rüre nitre Israel ben. Rü yekänti, Saúl bätä Jonatán kämikani. Ye käkwe David töi mikani ulire krubäte, aune niarakwe kansion nuäre tikani, yete niebare kwe: ‘Tita ulire mäbätä, ti eteba Jonatán. ¡Mä nämene tare krubäte tikwe!’

Ye bitikäre David nikaninta Israel, juta Hebrón känti. Yete nitre ruäre tö namani Saúl monsoi Isbóset mikai reire, aune nitre mräkä tö namani David tuai reire, yebätä nitre ye nämene rüre jabe. Akwa mrä nitre Davikri ye gananbare. David yebiti kä namani 30 angwane namani reire. Kä kwä kükü biti ötare te gobranbare kwe Hebrón. Monsotre ruäre namani Davikwe kä yekänti kädekani: Amnón, Absalón bätä Adonías.

Kä nikani ta ye bitikäre, David bätä nitre nänkä ben nikani rüre juta bä nuäre Jerusalén ye diankäre jai. Seruya David ngwai, monsoi mada kädekani Joab, käkwe rü ye jie ngwani. Ye ütiäre Davikwe mikani nitre rükä jie ngwanka. Ye ngwane mada, David namani gobrane juta Jerusalén yekänti.

1 Samuel 26:1-25; 27:1-7; 31:1-6; 2 Samuel 1:26; 3:1-21; 5:1-10; 1 Crónicas 11:1-9



kukwe ngwantarita

  • Saúl nämene kübani ye ngwane David bätä Abisai käkwe dre nuainbare känti?
  • ¿David käkwe dre ngwanintari Saúl ie?
  • ¿David blitabare Saúl ben ye bitikäre nikani medente?
  • ¿Ñobätä David namani ulire krubäte aune kansion nuäre tikani kwe?
  • ¿Kä nämene kwäbe Davibiti angwane mikani reire Hebrón, aune monsoi ruäre kädekani ño?
  • ¿Ye bitikäre medente David käkwe gobranbare?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre 1 Samuel 26:1-25 yebätä.

    ¿Ngöbö kukwe ükaninte ni jie ngwankäre ye mikadre tuin ño jai, David kukwe niebare 1 Samuel 26:11 tä mike gare ño? (Sal. 37:7; Rom. 13:2.)

    Nikwe ja di ngwandre metre jondron kwin nuainne ni madakrä akwa ñaka debe biandre nie, ¿ye ngwane David käkwe kukwe niebare 1 Samuel 26:23 känti ye raba ni dimike ño töbike metre kukwe yebätä? (1 Rey. 8:32; Sal. 18:20.)

  • Ñäkädre 2 Samuel 1:26 yebätä.

    ¿David bätä Jonatán käkwe “ja tarebare krubäte kwärikwäri” ye erere ni kristiano raba ja töimike nuainne ño? (1 Ped. 4:8; Col. 3:14; 1 Juan 4:12.)

  • Ñäkädre 2 Samuel 5:1-10 yebätä.

    ¿Kä kwäbe te David gobranbare, aune gobran kwe ñäkäninbiti kä kwäbe te? (2 Sam. 5:4, 5.)

    ) ¿Dre köböire David namani ütiäte kri, aune ye tä dre ngwen törö nie kä nengwane? (2 Sam. 5:10; 1 Sam. 16:13; 1 Cor. 1:31; Fili. 4:13.)