¿MONSO chi merire ne tä dre niere meri umbre ye ie gare mäi? Eliseo profeta Jehovakwe bätä Jehová tä dimike jondron ñan tuabare nuainne yebätä tä blite ben. Meri umbre ye ñaka nitre Israel mräkä, yebätä Jehová ñaka gare ie. Aisete, ñobätä monso ye tä meri ne gwirete ani mike gare jai.

Meri umbre ye nünanka Siria. Naamán muko kwe, nitre rükä Siria jie ngwanka. Nitre Siria nikani monso Israel ne ngwena jai, aune namani sribire Naamán muko kräke.

Naamán muko aune monso chi merire clavore

Bren käme lepra nämene Naamán yebätä. Bren ye raba ni ngätä mike näkäinkä. Monso chi merire tä kukwe ne niere: ‘Jefe tikwe rikadre Israel profeta Jehovakwe känti angwane, niara raba miketa kwin lepra ye kisete.’ Biti kukwe ne niebare meri muko ye ie.

Naamán tö namani ja tuaita kwin; yebätä nikani Israel. Namani yete angwane, nikani Eliseo gwirete. Naamán jübadre bä kükü ñö Jordante, Eliseo käkwe ni sribikä kwe juani niere ie. Naamán namani rubun krubäte, aune niebare kwe: ‘¡Ñö juta tikwe känti ye bäri kwin ñö kä Israel känti yekrä!’ Kukwe ne niebare kwe, biti nikani.

Akwa ni iti sribikä kräke käkwe niebare ie: ‘Jefe tikwe, Eliseo käkwe jondron ñaka nuäre nuain manandre mäi, mäkwe nuaindre. Aisete, ¿ñobätä mä ñan raba niken jüben, niebare kwe mäi ye erere?’ Naamán ni sribikä kwe kukwei mikani täte aune ja ngökani bä kükü ñö Jordante kwe. ¡Ye nuainbare kwe angwane, namaninta kwin ngrabare!

Kä namani juto krubäte Naamán yebätä. Nikaninta Eliseo känti aune niebare kwe ie: ‘Ngöbö nitre israelkwe ye Ngöbö itibe Kä jökräbiti nibi gare metre tie. Yebätä, jondron ne den jai.’ Akwa Eliseo niebare: ‘Ñakare, ti ñan raba den jai.’ Eliseo jondron ye kadre ngäbiti ye käme namani gare ie, ñobätä ñan aune Jehová Naamán mikaninta kwin. Akwa Guehazí sribikä Eliseo kräke tö namani jondron ye ie jakrä.

Yebätä ne nuainbare kwe. Naamán nikaninta ye ngwane, Guehazí nikani betekä aune namani jiebiti. ‘Eliseo tö nibi jondron ruäre ie nitre nü basare ie kräke abokän ti juni niere kwe mäi,’ niebare kwe. Niara ni ngökabare. Akwa ñaka nämene gare Naamán ie; yebätä jondron ruäre biani kwe Guehazí ie.

Guehazí nükaninta angwane, dre nuainbare kwe ye namani gare Eliseo ie. Jehovakwe niebare ie. Yebätä niebare kwe ie: ‘Mä kukwe käme ne nunie, yebätä lepra Naamánbätä ye rabai mäbätä.’ ¡Ye erere namani bare bengwaire!

¿Kukwe jökrä ne tä dre driere nie? Kena, monso chi merire ye erere nikwe blitadre Jehová yebätä. Nebiti ni raba kukwe kwin krubäte nuainne. Ketebukäre, nikwe ñaka bikadre kri Naamán töi namani kena ye erere, ñakare aune nitre ji ngwanka käne ye nikwe kukwei mikadre täte. Ketamäkäre, nikwe ñaka ni ngökadre Guehazí erere. Kukwe keta kabre Bibliabätä raba nemen gare nie, ¿ñan ererea?

2 Reyes 5:1-27.



kukwe ngwantarita

  • ¿Monso chi bämikani ye tä dre niere meri umbre ye ie?
  • ¿Meri umbre bämikani ye nire, aune ñobätä monso chi ye tä gwirete?
  • ¿Eliseo käkwe ni sribikä kräke ye juani dre niere Naamán ie, aune ñobätä Naamán namani rubun?
  • ¿Naamán ni sribikä kwe ye kukwe mikani täte angwane dre namani bare?
  • ¿Naamán jondron biani Eliseo ie ye ñobätä ñaka kani ngäbiti kwe, akwa Guehazí dre nuainbare?
  • ¿Dre namani bare Guehazí yebätä, aune kukwe ye tä dre driere nie?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre 2 Reyes 5:1-27 yebätä.

    ¿Monso chi merire Israel ye raba monsotre dimike ño? (2 Rey. 5:3; Sal. 8:2; 148:12, 13.)

    ¿Kukwe Bibliabätä yebiti mäträdre nibätä angwane, ñobätä kukwe namani bare Naamán yebätä ye nikwe ngwandre törö jai? (2 Rey. 5:15; Heb. 12:5, 6; Sant. 4:6.)

    ¿Eliseo bätä Guehazí käkwe ñaka ja ngwani ja erebe ye tä dre driere ja tökrä nie? (2 Rey. 5:9, 10, 14-16, 20; Mat. 10:8; Hech. 5:1-5; 2 Cor. 2:17.)