Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe kira 58: David bätä Goliat

Kukwe kira 58: David bätä Goliat

NITRE filisteo jataninta rüre Israel ben. David etebatre nimä umbre ye nämene nitre rükä Saulkwe ngätäite. Yebätä, Jesé niebare David ie: ‘Mä rika mrö aune ban ngwena mä etebatre ie. Niaratre tua ño ye mä rika mike gare jai.’

Goliat

David namani nitre rükä känti angwane, nikani etebatre ye känene nitre rükä nämene ükaninte ye ngätäite. Ni kri Goliat namani nitre Israel kötaire. Nämene ye nuainne dekä aune dere köbö 40 te. Niebare ja dibiti kwe: ‘Ni denkä iti rükäre tibe. Niara ti ganaindi aune ti kämikai angwane, nun rabai klabore mun kräke. Akwa tikwe niara ganaindi aune kämikai angwane, mun rabai klabore nun kräke. Mun meden törba ja metai tibe raba kite tie.’

David ngwanintari nitre rükä ruäre ie: ‘¿Ni iti käkwe filisteo ne kämikai aune Israel mikai kwäre kukwe tare nebätä ye ie dre biain?’

Ni rükä iti käkwe niebare: ‘Saúl jondron ütiäte krubäte biain ie.’ ‘Bätä ngängän kwe biain kwe ie arato.’

Akwa Goliat kri krubäte yebätä jürä namani nitre Israel yebätä. Niara nemen bäsi 3 metro kwin, aune ni iti rükä tä jondron ja kriemikara ie ye ngwen kräke.

Nitre rükä ruäre nikani rei Saúl känti aune David tö namani rüdi Goliat ben niebare kwetre ie. Akwa Saúl niebare David ie: ‘Mä ñaka raba nuainne. Mä monso chi aune niara rükä kri.’ David niebare: ‘Oso bätä lion nikani obeja ti rünkwe ngwena abokän tikwe kämikani. Ye erere filisteo ne rabai tikrä. Jehová ti dimikai.’ Yebätä Saúl niebare: ‘Nän, aune Jehová täi mäbe.’

David nikani jä ükökrö ñöte aune jä kwärike mikani ngwäte kwe jai. Nikani honda kwe yebiti rüre ni kri krubäte yebe. Goliat töi ñan namani krütare. David namani tuin nuäre kämikadre ie.

David jä kitani

Goliat niebare: ‘Jakwre nete aune ti mä biain kwetadre nukwä bätä jondron nire känsenta ie.’ Akwa David niebare: ‘Mä kite tie ngitra, lanza bätä jabalina yebiti, akwa ti bike niken mäi Jehová kä yebiti. Matare Jehová mä mikai ti kisete aune ti mä kämikai.’

David nikani betekä Goliat ie. Jä mikani kwati kwe honda yete, aune yebiti Goliat täkäni ja dibiti kwe. ¡Jä ye nikani Goliat dokwäte, käkwe kämikani! Ni rükä kri ye kämikani nitre filisteo okwäbiti aune ngitiani. Nitre Israel nikani jiebiti aune gananbare kwetre.

1 Samuel 17:1-54.



kukwe ngwantarita

  • ¿Goliat käkwe dre ribebare nitre rükä Israel ie?
  • ¿Goliat ye nemen ngraba nuäi kwin, aune Saúl käkwe dre biandre ni käkwe kämikadre ye ie?
  • Mä monso chi yebätä mä ñaka raba rüre Goliat ben, Saúl niebare David ie ye ngwane, ¿David dre niebare?
  • ¿David tö ngwani Jehová ie ye bämikani ño kwe kukwe niebare kwe Goliat ie yebiti?
  • Bämikani ye erere, ¿drebiti David Goliat kämikani aune dre namani bare nitre filisteo yebätä?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre 1 Samuel 17:1-54 yebätä.

    ¿Ñobätä kä jürä ñaka namani David yebätä aune ni raba ja ngwen ño niara erere? (1 Sam. 17:37, 45; Efe. 6:10, 11.)

    ¿Ni kristiano tä ja denkä ye ngwane ñobätä ni ñaka raba ja töimike ja gabätä Goliat ye erere? (1 Sam. 17:8; Gál. 5:26; 1 Tim. 4:8.)

    Ngöbökwe David dimikai ie namani tö ngwen, ¿kukwe niebare kwe ye tä mike gare ño? (1 Sam. 17:45-47; 2 Cró. 20:15.)

    Juta ketebu ñan aibe nämene rüre jabe, ñakare aune ngöbö ngwarbe nämene rüre Jehová Ngöbö metre ye rüere, ¿kukwe namani bare ye tä mike gare ño? (1 Sam. 17:43, 46, 47.)

    ¿David tö ngwani Jehová ie ye erere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä nuainne ño? (1 Sam. 17:37; Jer. 1:17-19; Rev. 12:17.)