Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe kira 55: Monso chi Ngöbö mikaka täte

Kukwe kira 55: Monso chi Ngöbö mikaka täte

MONSO chi ye bä nuäre, ¿ñan ererea? Kä Samuel. Ni iti tä kisemike dokwäbiti ye Elí, sacerdote bäri kri Israel. Nitre kätä monso chi ngwen Elí känti ye rün kwe Elqaná bätä meye Ana.

Samuel ja tuani sacerdote bäri kri Elí yebe

Krire kä kobokä o kwärike Samuel yebiti. Akwa nünandi kwe tabernáculo Jehovakwe yete Elí ben bätä sacerdote mräkä yebe. ¿Ñobätä Elqaná bätä Ana jatani Samuel monso bati krubäte ye ngwena sribikäre Jehová kräke tabernáculo yete? Ani mike gare jai.

Kukwe ne känenkri Ana nämene ulire krubäte. Monsoi ñaka nämene yebätä, aune tö namani krubäte monso tuai nemen iti jakwe. Bati janamene tabernáculo Jehovakwe yete angwane, orabare kwe: ‘¡Ai Jehová mäkwe ñaka ti käi kwitaka jabiti! Mäkwe monso biain iti tie angwane, tikwe biandi mäi, ne kwe käre sribidre kwe mäkrä tita käbämike mäi.’

Ana orabare ye Jehová käkwe kukwe nuabare, biti sö nikani braibe ta angwane Samuel ye därebare. Ana monsoi chi ye namani tare kwe, aune nämene chi angwane namanina tötike Jehová yebätä. Ana käkwe niebare muko kwe ie: ‘Samuel rabaira ja ngübare kaibe angwane, ti näin ngwena tabernáculo yete sribikäre Jehová kräke.’

Ye erere Ana bätä Elqaná kätä nuainne bämikani yekänti. Samuel rün bätä meye ye käkwe tötikani kwin, yebätä tä sribire Jehovakrä tabernáculo yete ye käi jutobätä. Kä kwatire kwatire te Samuel rün bätä meye nämene niken tabernáculo yete Ngöbö mikakäre täte, bätä monsoi ye tuinbiti. Arato Ana nämene dän mrä küde ñaka sribere biti kä kwatire kwatire te nämene niken ngwena Samuel kräke.

Kä nikani kabre ta aune Samuel nämene sribire tabernáculo Jehovakwe yete, käi namani juto Jehovabätä aune nitrebätä. Akwa Ofní bätä Finehás sacerdote bäri kri Elí monsoi, ye töi ñaka kwin. Niaratre nämene kukwe käme keta kabre nuainne, aune nämene nitre mada töi mike ñaka Ngöbö mike täte arato. Elí käkwe sribi sacerdote ye diandrekä kän akwa ñaka nuainbare kwe.

Kukwe käme nuain nämene tabernáculo yete, ye käkwe ñaka Samuel töi mikani sribi Jehovakwe tuenmetre. Akwa kä kwati krubäte te Jehová ñaka namani blite ni kä tibienbätä ben jire chi, ñobätä ñan aune nitre braibe aibe nämene tarere metre yebätä. Samuel ririabare bäri ye ngwane, kukwe ne namani bare:

Samuel nämene ja düke tabernáculo yete angwane, ñäkäbare ie käkwe mikani nüke ngwäte. Niarakwe niebare: ‘Tita nete.’ Nükani krö biti nikani betekä Elí känti, aune niebare kwe: ‘Mäkwe ñäri tie, tita nete.’

Akwa Elí käkwe niebare ie: ‘Ti ñan ñäke mäi; näntä jänbiti.’ Yebätä Samuel nikaninta jänbiti

Bobukäre ‘¡Samuel!’ niebare. Yebätä Samuel nükani krö aune nikaninta Elí känti. ‘Mä ñäri tie, tita nete,’ niebare kwe. Akwa Elí käkwe niebare: ‘Ti ñan ñäke mäi, monso tikwe. Näntä tibien.’ Yebätä Samuel nikaninta jänbiti.

Bämäkäre ‘¡Samuel!’ niebareta. Yebätä Samuel nikani betekä Elí känti. ‘Mä ti käräni metre; tita nete,’ niebare kwe ie. Yebätä Jehová nämene ñäke namani gare Elí ie. Niebare kwe Samuel ie: ‘Näntä tibien mada bati, niarakwe ñäkä mäi, aune mäkwe nie: “Blite Jehová, ñobätä ñan aune ti ni sribikä mäkräke tä mä kukwe nuin.”’

Jehová käkwe ñäkäbareta ye ngwane, ye erere Samuel käkwe niebare ie. Ye ngwane, Jehová käkwe Elí bätä monso kwe mikai ja ngie nuin niebare kwe Samuel ie. Ye bitikäre, Ofní bätä Finehás nämene rüre nitre filisteo ben ye ngwane kämikani, ye namani gare Elí ie ngwane, matani tibien roro nötaninkä ie aune krütani. Jehová kukwe niebare ye erere namani bare.

Samuel ririabare angwane namani kukwe ükatekä mrä Israel. Namanina umbre ye ngwane, nitre käkwe niebare ie: ‘Ni denkä iti reire ne kwe rabadre nun gobrane.’ Samuel ñan tö namani nuain, ñobätä ñan aune Jehová ye rei kwetre. Akwa nitre kukwe nuadre kwe Jehovakwe niebare ie.

1 Samuel 1:1-28; 2:11-36; 4:16-18; 8:4-9.



kukwe ngwantarita

  • ¿Monso chi bämikani ye kädekata ño, aune nitre mräkä ye nire?
  • ¿Bati Ana janamene tabernáculo yete angwane dre käräbare kwe orasion yebiti, aune Jehová käkwe kukwe nuabare ño?
  • ¿Kä nämene kwäbe Samuel yebiti angwane jänikani ju Jehovakwe yete, aune meye nämene dre nuainne kräke kä kwatire kwatire te?
  • ¿Elí monsoi kädekani ño, aune niaratre nämene ja ngwen ñö?
  • ¿Jehová käkwe blitabare ño Samuel ben, aune dre niebare kwe ie?
  • ¿Samuel ririabare ye ngwane sribi meden nuainbare kwe, aune namanina umbre ye ngwane dre namani bare?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre 1 Samuel 1:1-28 yebätä.

    Elqaná ja töimikani ji ngwen käne Ngöbö mikakäre täte, ¿yebiti kukwe meden kwin bämikani kwe nitre rüne ye kräke? (1 Sam. 1:3, 21; Mat. 6:33; Fili. 1:10.)

    Ana ja tuabare kukwe tare ñaka nuäre ben, ¿ye tä dre driere ja tökrä nie? (1 Sam. 1:10, 11; Sal. 55:22; Rom. 12:12.)

  • Ñäkädre 1 Samuel 2:11-36 yebätä.

    ¿Ño Elí käkwe monsotre kwe ye mikani tuin bäri ütiäte jai Jehová ye kräke, aune kukwe ne tä ni mike mokre kukwe medenbätä? (1 Sam. 2:22-24, 27, 29; Deu. 21:18-21; Mat. 10:36, 37.)

  • Ñäkädre 1 Samuel 4:16-18 yebätä.

    ¿Kukwe meden ketabäkä namani bare rübätä abokän mikani gare, aune kukwe ye matani ño Elí yebätä?

  • Ñäkädre 1 Samuel 8:4-9 yebätä.

    ¿Nitre Israel dre nuainbare abokän käkwe Jehová mikani rubun, aune ño ni raba ja mike metre Gobran kwe yekri kä nengwane? (1 Sam. 8:5, 7; Juan 17:16; Sant. 4:4.)