Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe kira 51: Rut bätä Noemí

Kukwe kira 51: Rut bätä Noemí

BIBLIABÄTÄ tärä keteiti kädekata Rut kwain mäi. Nitre kukwe ükatekä nämene Israel näire nitre ja mräkäre käkwe nünanbare ye kädrieta. Meri bati Rut ye nünanka kä Moab känti; ñaka nitre Israel juta Ngöbökwe ye mräkä. Akwa Rut ie Ngöbö metre Jehová ye namani gare angwane, namani tare krubäte kwe. Noemí ye meri umbre abokän käkwe Rut ye dimikani Jehová mike gare jai.

Noemí ye meri Israel. Niara aune muko kwe bätä monso nibu kwe ye nikani nüne Moab, mrö ñaka namani Israel ye ngwane. Noemí muko ye krütani. Ye bitikäre, Noemí monsoi nibu ye namani gure meri Moab ben, kädekani Rut bätä Orpá. Kä nikani kwäjätä ta ye bitikäre, Noemí monsoi nibu ye krütani. ¡Noemí namani ulire krubäte! ¿Noemí käkwe dre nuainbare mada?

Noemí ja töi mikani nikenta mente mräkätre känti. Rut bätä Orpá tö namani näin ben, yebätä nikani mukore arato. Akwa ji ngrabare, Noemí niebare meritre bati ye ie: ‘Mun rikata ja käite aune munkwe nüna mun meyebe.’

Noemí käkwe demainbare aune juaninta kwe. Niaratre namani ngetrekä, Noemí nämene tare krubäte kwetre yebätä. Niebare kwetre: ‘¡Ñakare! Nun näin mäbe mä mräkätre känti.’ Akwa Noemí niebare ietre: ‘Monso tikwe, mun näntä ja jiebiti. Mun tädi bäri kwin mun mräkätre yebe.’ Yebätä Orpá nikaninta ja jiebiti. Akwa Rut ñan nikaninta.

Noemí niebare ie: ‘Orpá nikirata. Näntä niarabe arato.’ Akwa Rut niebare ie: ‘¡Mä ñan ti töimika ja tuenmetre! Ti tuenmetre näin mäbe. Mä näin yekänti, ti näin, mäkwe nünain yekänti, tikwe nünain. Juta mäkwe, ye rabai juta tikwe aune Ngöbö mäkwe ye rabai Ngöbö tikwe. Mä krütai yekänti, ti krütai, aune yete ti doboi mikai.’ Rut kukwe ne niebare, angwane, Noemí käkwe ñaka töi mikani nikenta.

Mrä meritre nibu ye namani Israel. Namani nüne yete. Ye ngwane cebada ngwä ükakrö nämene, yebätä bengwaire Rut namani sribire. Ni kädeka nämene Boaz käkwe tuanimetre cebada ükökrö tirete jai. ¿Nire Boaz meye gare mäi? Ye Rahab, juta Jericó känti.

Bati Boaz käkwe niebare Rut ie: ‘Mä kädrieta krubäte ti olote, bätä mä töi kwin Noemí kräke arato. Mäkwe mä rün, mä meye bätä juta mäkwe mikaninte, biti kä ñaka gare mäi känti mä jatani nüne ye gare tie. ¡Jehová mä ngübadre kwin ie ti tö!’

Rut niebare: ‘Mä töi kwin krubäte tikrä. Mä kukwe kwin nini tie yebätä ja nibi ruin bäri kwin tie.’ Boaz ie Rut namani tuin kwin krubäte, biti ja mikani gure kwe ben. ¡Ye käi namani juto krubäte Noemí yebätä! Akwa Rut bätä Boaz monsoi namani kena ye käi namani bäri juto Noemí yebätä, monso ye kädekani Obed. Ye biti Obed namani David ruaire; biti nikwe ja tötikai bäri David yebätä

Rut bätä Noemí

Tärä Bibliabätä Rut.



kukwe ngwantarita

  • ¿Ñobätä Noemí nikani kä Moab känti?
  • ¿Rut bätä Orpá ye nire?
  • ¿Noemí käkwe Rut bätä Orpá juaninta ja jiebiti ye ngwane dre niebare kwetre?
  • ¿Nire Boaz aune Rut bätä Noemí dimikani ño kwe?
  • ¿Boaz bätä Rut monsoi kädekani ño, aune ñobätä nikwe ngwandre törö jai?

kukwe mada ngwantarita

  • Ñäkädre Rut 1:1-17 yebätä.

    ¿Rut nämene Noemí tarere metre ye bämikani ño kwe kukwe niebare kwe yebiti? (Rut 1:16, 17.)

    ¿Rut töi nämene ye erere “obeja mada” ye töita ño nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti yekrä? (Juan 10:16; Zac. 8:23.)

  • Ñäkädre Rut 2:1-23 yebätä.

    ¿Rut käkwe kukwe meden kwin bämikani monsotre kä nengwane yekrä? (Rut 2:17, 18; Pro. 23:22; 31:15.)

  • Ñäkädre Rut 3:5-13 yebätä.

    Rut tö namani ja mikai gure Boaz ben aune ñaka monso bati ben, ¿ye namani tuin ño Boaz ie?

    Rut töinämene ja tarere erametre, ¿ye tä dre driere nie? (Rut 3:10; 1 Cor. 13:4, 5.)

  • Ñäkädre Rut 4:7-17 yebätä.

    ¿Nitre kristiano brare raba ja ngwen ño Boaz erere? (Rut 4:9, 10; 1 Tim. 3:1, 12, 13; 5:8.