«Kasataalejeseʼe talatüin paaʼin sümaa süpüshuaʼa tü pütchi tamüinjatkat.» (SAL. 19:14, TNM)

JAYEECHI: 82, 77

1, 2. ¿Jamüsü maka wanüiki maʼaka saaʼin wanee sikoʼu saashin tü Wiwüliakat?

JOTUSÜINKA watta saalii wunuʼulia chaa Estados Unidos, eesü maʼaka 2.000 miyoone; watta naalii na oʼuwoʼutkana soʼu tia, alatüshii suulia 1.200 na ouktakana. ¿Kasa kasitka tia? Achuwajaasü tü alamakat sutuma suuʼui tü türein alatawaikat pasanainpünaa sünain tia mojuuikat. Tia alatüsü soʼu juyakat 1871. Saashin tü Wiwüliakat, «achuwajaasü watta saalii wunuʼulia sutuma wanee sikoʼuchon neʼe» (Sant. 3:5, TNM). ¿Jamüsü saashajaaka tü Wiwüliakat süchiki tia?

2 «Tü wayeekat müsü aka saaʼin wanee sikoʼu» saashin tü Wiwüliakat (Sant. 3:6, TNM). «Tü wayeekat» shia tü wanüikikat saashin tü Wiwüliakat. ¿Jamüsü maka aka saaʼin sikoʼu tü wayeekat? Süka tü sikoʼukat, aʼlakajaashii waya, aatulujushii waya otta warattuuisü tü mmapaʼakat sutuma, wainma tü kasa anakalü apüla tü sikoʼukat. Akaataajaʼa neʼe wayaawajaale saaʼu wanüikiyaa, aneerü wakuwaʼipa sümaa wayuu süpüshuaʼa sutuma. Mojule sukuwaʼipa watuma tü sikoʼukat eesü süpüla jotuin wainma kasa sutuma. Akaʼaya neʼe airuʼurule wanüikiyaa, wainmeena na wayuu mojujiraajeenakana amaa waya sutuma. Saashin tü Wiwüliakat, aneerü saaʼin wayuu watuma anale wanüiki sümüin (Prov. 18:21). Waʼwaajüinjachi Jeʼwaa süka wanüiki otta watütüleʼerüinjatü naaʼin na waneeinnua, shia waaʼinrüinjatka tia (Sal. 19:14).

3. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla watütülüinjatüin naaʼin na wayuukana?

 3 Atüjashii waya aashajawaa süka aletüjülüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Wayakana kanüishiikana waküjüin tü suluʼukat waaʼin. Akaʼaya na manüisaliikana, naküjüin tü suluʼukat naaʼin süka najapü. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla watütülüinjatüin naaʼin na wayuukana? (Paashajeʼera Santiago 3:9, 10.) Tü waaʼinrüinjatkat shia wayaawatüinjatüin saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu, kasainjatüin waashajaain achiki otta jamüinjatüin sukuwaʼipa wanüiki.

ANASHIIRE AASHAJAWAA

4. ¿Joujainjana waya koʼutüin?

4 Saashin tü Wiwüliakat, «eesü kaʼi süpüla koʼutaa» (Ecl. 3:7, TNM). Wanaa sümaa yootuin wanee wayuu, waapajüinjatü nünüiki, kojutüshi nia wamüin müle nia watuma (Job 6:24). «Tü taküjüinjatkat pümüin, nnojotsü püküjüinjatüin shia yalapünaa» wamünüle, ayatüinjatia müin sukuwaʼipa watuma (Prov. 20:19). Airuʼurule nünüiki wanee wayuu wamüin, nnojoishii waya asounnajaainjanain niʼipajee, wachecherüinjatü waaʼin (Sal. 4:4).

5. ¿Kasa waaʼinrajatka talatüle waaʼin sümaa tü kasa nüsülajalakat Jeʼwaa wamüin?

5 Eepejeʼe kaʼi eere waashajaainjanain (Ecl. 3:7). Aashajaashii waya waʼwaajapa Jeʼwaa, watütülapa naaʼin wanee wayuu otta waashajaapa süchiki tü suluʼukat waaʼin (Sal. 51:15). Waaʼinrüle tia, weeʼiyateerü nümüin Jeʼwaa sünain talatüin waya sümaa tü kasa nüsülajalakat wamüin. Nüsülajüle wamüin wanee waʼaleewain wanee kasa, kojutüinjatü shia wamüin.

6. ¿Jamüsü choʼujaaka wayaawatüinjatüin saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu?

6 ¿Jamüsü choʼujaaka wayaawatüinjatüin saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu? Müsü tü Wiwüliakat yaa: «Tü pütchi aküjünakat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia müsü aka saaʼin wanee mansaanairua aainjuushi süka ooro eʼitaanaka suluʼu wanee iita aainjuushi süka pülaata» (Prov. 25:11, TNM). Anacheʼechonsü saainjünüle wanee shiyaakua mansaana süka ooro, anacheʼechonleejeetpejeʼe shia shiʼitaanüle suluʼu wanee iita aainjuushi süka pülaata. Müsia neʼe sukuwaʼipa waashajaainjanapa, eesüjaʼa waneeküipale tü pütchi anasü waküjüinjatkat nümüin wanee wayuu, anaʼleejeetpejeʼe naaʼin chia wayuukai müleka wayaawatüle saaʼu joujainjanain waashajaain nümaa. Wekirajaa sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa tia watuma.

7, 8. ¿Kasa naaʼinraka na wawalayuu chejeʼewaliikana Japón süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu?

7 Waneeküinjatü wanee kaʼi anakat süpüla waashajaain namaa na wayuukana, waaʼinrüinjatü tia süpüla naapajüinjatüin tü wanüikikat (paashajeʼera Proverbios 15:23). Soʼu kashikat maatsoʼu 2011, ouktüshii wainma wayuu sutuma wanee tsunami jee sutuma sukutkujaain tü mmakat chayaa Japón. Alatüshii suulia 15.000 na wayuu ouktakana sutuma tsunami otta kojuyasü pueulo ajaʼttaka sutuma. Eeshii wawalayuu ouktakana apüshi jee ouktakana aʼaleewain. Oʼunüshii na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi namüin na wayuu kepiakana naʼütpünaa. Nnojotpejeʼe shiain naashajaain achiki nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa saaʼin wayuu ouktüsü, ¿jamüsü nnojotka naashajaain süchiki tia? Shia süka budistain na wayuu kepiakana naʼütpünaa, eeshii na nnojoliikana eʼraajüin maʼin tü Wiwüliakat. Tü naaʼinrakat na wawalayuukana shia namülialüin naaʼin naya wayuukana jee naküjüin namüin jamüin sülataka kasa mojusü.

8 Niyaawata aaʼu Jesuu anashiire süpüla naashajaain sümaa wayuu (Juan 18:33-37; 19:8-11). Wanaa sümaa niʼiküin Jesuu na nikirajüinkana, nüneeküin wanee kaʼi naaʼinrüinjatkalü oʼu tia (Juan 16:12). Müsia neʼe sukuwaʼipa natuma na wawalayuu chejeʼewaliikana Japón, naneeküin wanee kaʼi süpüla nekirajüin na wayuukana  süchiki nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa naaʼin na wayuu anaajaainnakana, nia nashataka akuwaʼipa Jesuu. Sülatapa piama juya shiatapünaamüin süchikijee tü tsunami eejatkat, aküjüshii pütchi na wawalayuukana nüka chi karalouktachonkai: ¿Kateetche noʼu nachikuaʼa na wayuu ouktakana? Watta naalii na wayuu aapaakana tia karalouktachonkot jee anasü naaʼin sutuma tü pütchi sulujutkat. Tü shikirajakalü anain waya tia shia jülüjainjatüin waaʼin nakuwaʼipa na wayuu kepiakana eere waküjüin pütchi jee tü kasa nanoujakalü anain. Jülüjale waaʼin tia, waneekeerü wanee kaʼi anaka süpüla waashajaain namaa na wayuukana.

9. ¿Jamüinjatü wanüiki airuʼurule pütchi wamüin?

9 ¿Jamüinjatü wanüiki airuʼurule pütchi wamüin? Nnojoishii waya peʼipaainjanain nümaa chi wayuu mojukai anüiki wamüin, wasounnajaale niʼipajee eesü süpüla waküjüin wanee pütchi mojusü nümüin, moju müsia waaʼin sutuma tia. Shia anaka aluʼu wachecherüle waaʼin müleka nnojorüle mojuin maʼin tü nümakat, mojule maʼin nünüiki wanee wayuu wamüin, shia anaka aluʼu wakatarüle wanee kaʼi waashajaainjanaka oʼu nümaa, sülatapa woulia tü jashieekat (paashajeʼera Proverbios 15:28). Akaataajaʼa neʼe watütüleʼerüinjatpa naaʼin na kasakana wanain süpüla nekirajaain nünain Jeʼwaa, eesü süpüla waneeküin wanee kaʼi eere anain yootoo namaa, waneeka tü pütchi anainjatkalü atuma naaʼin otta nnojo waashichijaain namüin.

TÜ WAASHAJAAINJATKALÜ ACHIKI

10. (1) ¿Jamüsü waneeküinjatka tü wanüikinjatkat? (2) ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa wanüiki wayakana aʼyataakana nümüin Jeʼwaa?

10 Waneeküinjatü tü pütchi aneetkalü atuma naaʼin na wayuukana, nnojorüle waaʼinrüin shia, waküjeerü neʼe namüin wanee pütchi mojeetka atuma naaʼin (paashajeʼera Proverbios 12:18). Eeshii na airuʼutkana maʼin anüiki, tü nanüikikat müsü aka suchotookoi waaʼin wanee chajaruuta jee shiale wanee shiʼichi jatü (Sal. 64:3). Makaʼa nanüiki shia süka nashatüin nanüiki na nanajakana suluʼu telewisoot, maʼaka saaʼin tü peliikulakalüirua. Wayakana aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, nnojoishii waya eʼrüliiyaainjanain wayumüin suluʼu wanüiki, jaʼitakajeʼe neʼe wemeeʼerajaale. Nnojotsü mojuin tü emeeʼerajawaakat, shiainjaʼa mojuin wemeeʼerainparale wanee wayuu süpüla neʼe nasirajüinjanain na waneeinnua süka wemeeʼerain, mojusü airuʼurule wanüikiyaa. Saashin tü Wiwüliakat, mojusü wojuʼitirüle pütchi yarüttüsü, tü pütchi wojuʼitirüinjatkat shia tü pütchi anasükat, tü atütülüinjatkat naaʼin na wayuukana (Éf. 4:29, 31).

11. ¿Kaseerü waaʼinraka anale tü kasa eekat suluʼu waaʼin?

11 «Tü saashajaakat wane wayuu, shia tü ajuittakat suluʼujee saaʼin», müshi Jesuu (Mat. 12:34). Müleka eere kasa anasü suluʼu waaʼin, aneerü wanüiki namüin na wayuukana jee watütüleʼereerü naaʼin.

12. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla anainjatüin maʼin wanüiki?

12 Mayaapejeʼe kekiin maʼin Salomón, nüneeküin tü pütchi nüshajüinjatkat, anasüjeseʼe maʼin nünüiki (Ecl. 12:9, 10). Tü shikirajakalü anain waya tia shia waneeküinjatüin tü pütchi waashajaainjatkat. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla anainjatüin maʼin wanüiki? Acheküsü waashajeʼerüinjatüin tü Wiwüliakat jee müsia tü rewiisütakalüirua. Nnojorüle wayaawatüin saaʼu wanee pütchi waashajeʼeraka, anasü müleka wachajaale jamaluʼuluin tia pütchikat. Tü wanee kasa akaaliinjeenakat waya shia watütüleʼerüle naaʼin na wayuu müliakana aaʼin ooʼulaka amülialaainjana waya naalin maʼaka saaʼin nutuma Jesuu (Is. 50:4). Ayaawajaainjana waya saaʼu wanüiki suulia mojujain naaʼin na wayuukana watuma (Sant. 1:19). Püsakireʼera paaʼin sünain pütchikat tüü: «¿Shiyaawateetche aaʼu wayuu tanüiki taküjüle namüin tü pütchi jülüjakat taaʼin maaʼulu yaa? ¿Aneetche naaʼin sutuma?».

13. ¿Jamüshii waashajaainjanaka süka pütchi shiyaawataka aaʼu wayuu?

 13 Anasü müleka waashajaale süka pütchi shiyaawateetka aaʼu wayuu. Anasü wekirajaale sünain jamüin choʼujaaka maʼin tia. Aʼyalajinnüsü wanee trompeta süpüla noutkajaainjanain na israeliitakana, eetaasü joo tü aʼyalajinnakaʼaya süpüla nashutüinjanain na israeliitakana saaʼu naʼünüü; nnojorüle nayaawatüin saaʼu na surulaatkana shiiʼira tü trompetakat, eesü süpüla nnojoluin natüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat. Akaataajaʼa neʼe waashajaainjanapa, aashajaainjana waya süka pütchi shiyaawataka aaʼu wayuu. Nnojorüle müin shia watuma, nnojoleerü shiyaawatüin aaʼu wayuu wanüiki saashin tü Wiwüliakat. Waashajaainjanapa, nnojotsü airuʼuluinjatüin wanüiki otta kojutüinjatü wamüin wayuu (paashajeʼera 1 Corinto 14:8, 9).

14. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Jesuu niʼikapa na nikirajüinkana?

14 Ayaawatüna aaʼu nünüiki Jesuu naashajaʼawaipa. Anashaatasü nikirajia Jesuu, shiyaawata aaʼu wayuu nünüiki nikirajapa otta nnojotsü airuʼuluin nünüiki, ashajünüsü süpüshi tia nünüikikat suluʼu Mateo kapiitulo 5 sünainmüin 7. Anuu sukuwaʼipa nutuma Jesuu niʼikapa na nikirajüinkana: «Jülüja jaaʼin sukuaippa tü wuchiikalüirua. Mapünajüinsat shia je manaajaalasat shia shiküin, nnojotpaja eʼrüin jamü shia, süka shikinnüin nütüma chi Jüshikai Maleiwa chakai iipünaa. Jialeeka jiakana, aaʼinmajünüshii waneepia nütüma Maleiwa, süka alanaʼaleein jia sünain kojutüin nütüma suulialeʼeya tü wuchiikalüirua». Tia nnojotsü motuin naaʼin na wayuukana (Mat. 6:26). Nütütüleʼerüin Jesuu saaʼin wayuu süpüshuaʼa sükajee tia pütchikat jee nikirajüin naya sünain kasa anaka atuma nakuwaʼipa.

TÜ SUKUWAʼIPAINJATKAT WANÜIKI

15. ¿Jamüshii kamaneeinjanaka waya?

15 Wekirajaaitpa anain anainjatüin sukuwaʼipa wanüiki otta jülüjainjatü waaʼin tü wanüikinjatkat süpülapünaa waashajaain. Kamaneeshi maʼin Jesuu naashajaapa sümaa wayuu, kamalainsüjeseʼe maʼin sümüin wayuu aapajaa nünüiki (Luc. 4:21, 22). Kamaneere maʼin waya waashajaapa, kamalainjeerü sümüin wayuu aapajaa wanüiki otta naaʼinreerü tü wekirajakalü anain  naya (Prov. 25:15). ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla kamaneein waya? Kojutüinjatü wamüin wayuu otta jülüjainjatü waaʼin jamüin naaʼin maʼaka saaʼin nutuma Jesuu. Wanaa sümaa niʼrüin Jesuu watta saalii wayuu ekirajaweeka nüchiki Maleiwa, amülialaasü naaʼin Jesuu naalin jee nuʼttaka sünain ekirajaa naya (Mar. 6:34). Wanaa sümaa müliain nia sutuma wayuu, nnojotsü mojuin nünüiki neʼipajee (1 Ped. 2:23).

16, 17. (1) ¿Jamüinjatü wanüiki namüin na wapüshikana otta na waʼaleewainkana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 18.) (2) ¿Kasa anasü eeka sutuma anain sünüiki wanee wawala?

16 Aishii wapüla napüshuaʼa na wapüshikana otta na waʼaleewainkana. Sutuma kottiraain naya wamaa, eeshii nnojoliire wayaawajaain saaʼu wanüiki, airuʼulu müsia wanüiki namüin, müsüjeseʼe jülüjainjatüin waaʼin nukuwaʼipa Jesuu. Kojutüshii nümüin Jesuu na naʼaleewainkana, jamüshiijaʼa naya, aʼülüjiraashinka sooʼopünaa jaralin miyoʼuinjachin naʼaka sünain aluwatawaa, nüchiaain naya sümaa nnojoluin jashichin nia namüin. Nüküjüin Jesuu namüin na nikirajüinkana sünain müinjatüin nakuwaʼipa maʼaka saaʼin nukuwaʼipa wanee jintüi suluʼu nnojoluinjatüin yaletüin naaʼin (Mar. 9:33-37). Müshiʼiya na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nashatüinjatü nukuwaʼipa Jesuu nachiaainjachipa wanee wawala (Gal. 6:1).

17 Airuʼurule nünüiki wanee wayuu wamüin, anainjatü wanüiki nümüin chia wayuukai (Prov. 15:1). Anuu sukuwaʼipa sutuma wanee wawala epijaka süchon sümüiwaʼa. Aainjawaishi kasa mojusü chi süchonkai, naainjawalin tia ojuunaa. Shiasejeʼe wanee wawala, saapa achikichi sünain mojulaain chia jimaʼaikai, süntaka shipialuʼumüin tü wawala kachonkai nia; sümaka tü wawala antüsükat: «Aluʼuwatsiaʼaya maʼin pia isaka püchiki epijaa püchon». Anuujeseʼe sünüiki tü wawalakat shiʼipajee: «Ayatüsia taya achajaain sukuwaʼipa süpüla anainjatüin nukuwaʼipa chi tachonkai watta kaʼi». Tü wawala kachonsükat, süchajaajaain suluʼu shikii tü sünüikinjatkat suulia airuʼulajüin sünüiki sümüin tü wanee wawalakat. Ayatüsia aleewajiraain tia wawalayuukat maaʼulu yaa. Chi süchonkai tü wawalakat, naapüin sünain anain sünüiki tü niikat, shiasejeʼe suluʼujee tia, ooʼulaashi nia suulia aainjaa kasa mojusü; woutiisashi nia mapa jee maaʼulu yaa, aʼyataashi nia suluʼu Weteet. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü saainjakat tia wawalakat? Tü shikirajakalü anain waya shia kemeʼeriainjatüin wanüiki namüin na wawalayuukana, namüin na wapüshikana jee müsia sümüin wayuu nnojotka weʼraajüin. Kojutüinjana wamüin na wayuukana waashajaapa namaa (Col. 4:6).

18. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu?

18 Atüjashii waya aashajawaa süka aletüjülüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Sutuma wountüin waashajaain, waküjüin tü suluʼukat waaʼin. Wayaawatüinjatpejeʼe saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu, kasainjatüin waashajaain achiki otta jamüinjatüin sukuwaʼipa wanüiki. Waaʼinrüle tia, nieechi washataka akuwaʼipa Jesuu. Kamanee waya waneepia, watütüleʼera naaʼin na waneeinnua süka wanüiki otta watalateʼera naaʼin Jeʼwaa.