«Je chi laülaashikai, niʼrapa tüü, anoujashi nia. Kapülasü maʼi naaʼin tü nüchikükat chi Senyotkai [Jeʼwaa].» (ALUW. 13:12)

1-3. ¿Jamüsü kapüleeka namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin pütchi suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa?

NULUWATAAIN Jesuu na nikirajüinkana sünain aküjaa tü pütchi anasükat sümüin wayuu süpüshuaʼa. Süpüla nekeraajüin tia, oʼunüinjana naya suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa sünain eʼikajaa tia pütchikat (Mat. 24:14; 28:19). ¡Watta maʼin saalii naʼyataain!

2 Aishaatashi maʼin Jesuu napüla na nikirajüinkana otta kojutüsü maʼin namüin tü pütchi naküjakat. Kapüleejeetpejeʼe namüin neʼikajüin tia pütchikat sainküin Mmakat süpüshuaʼa. Kapüleejeerü shia namüin süka paliʼirüin neʼe naya. Ayatüle nekirajüin sünain Nüchoin Maleiwa Jesuu, nnojoleerü sunoujain wayuu tia süka ouktüin Jesuu. Kapüleejeerü joo namüin aküjaa tia pütchikalia süka nnojoluin natüjüin maʼin karaloukta naashin na wayuukana (Aluw. 4:13). Akanasaʼa na fariseokana jee na karalouktamaajanakana, ekirajaashii suluʼu wanee koleejia anaka maʼin. Kapüleesü maʼin namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin pütchi sutuma nnojoluin wanaawain tü nekirajakalü anain sümaa nakuwaʼipa na judíokana. Kiʼrainna na judíokana sümaa nakuwaʼipa, yaamaʼairüka joo  sünain müin nakuwaʼipa. «Nnojoleerü saapajüin wanüiki wayuu saaʼu mojutüin waya sümüin», eesüjaʼa müle nanüiki naleʼeruʼu na nikirajüinkana Jesuu.

3 Natüjaa aaʼu na nikirajüinkana Jesuu naʼürülaanüinjanain sutuma wayuu, müliainjanain naya atumawaa otta eejeenain na oʼutünakana aaʼin naʼakajee (Luc. 21:16, 17). Natüjaa aaʼu saapüneerüin nekii natuma na napüshikana otta naʼaleewainyuu. Natüjaa aaʼu eeinjanain na ekirajüliikana sünain alawaa. Otta müsia, aküjüinjana naya pütchi eere jouluin wayuu kamaʼürat (Mat. 24:10-12). Sutuma jülüjüin naaʼin na nikirajüinkana Jesuu süpüshuaʼa tü kasa kapüleejeetkalü anainjee namüin naküjüin pütchi, «¿jameetche sukuwaʼipa watuma süpüla waküjüinjanain pütchi suluʼupünaa süpüshuaʼa mma wattapünaa maʼi»?, eesüjaʼa müle nanüiki naleʼeruʼu (Aluw. 1:8).

4. ¿Kasa nountaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma naküjüin pütchi suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa?

4 Mayaapejeʼe natüjaain saaʼu na nikirajüinkana Jesuu kapüleejeerüin namüin aküjaa pütchi suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa, ayatüsia naaʼinrüin tü nümakat Jesuu namüin. Aküjüshii naya pütchi Jerusalén, Samaria jee suluʼu waneeirua mma. 30 juya süchikijee tia, watta maʼin saalii mma naküjaka aluʼu pütchi. Naashin Pablo, aküjünüsü tü pütchikat «sainküin mmakat süpüshua». Jee wainma wayuu sainküinjee mmakat süpüshuaʼa oushikajaaka süchiirua nukuwaʼipa Jesuu (Col. 1:6, 23). Jamüsüjaʼa wanaa sümaa chajachin Pablo Chipre, anoujashi chi laülaashikai saaʼu tia mmakat saaʼu kapülain maʼin naaʼin tü ekirajünakalü anain nia nüchiki Jeʼwaa (paashajeʼera Aluwataaushikana 13:6-12).

5. (1) ¿Kasa nüküjaka Jesuu namüin na nikirajüinkana? (2) ¿Kasa aküjünaka suluʼu wanee karaloukta sukuwaʼipamaajatka wayuu sümaiwa?

5 Süpüla naküjüinjanain tü pütchikat na nikirajüinkana Jesuu suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa, akaaliinjünüinjana naya. Nüküjapejeʼe Jesuu namüin eeinjachin nia namaa otta naapeechin Jeʼwaa namüin chi naaʼinkai (Mat. 28:20). Eesüjaʼa süpüla eein tü kasa mapüleekalü aaʼujee namüin aküjaa pütchi. Aküjünüsü suluʼu wanee karaloukta sukuwaʼipamaajatka wayuu sümaiwa, anashaatain maʼin aküjaa pütchi soʼu tia. «Nukumajüin Maleiwa sukuwaʼipa süpüla anainjatüin aküjaa pütchi», eeshii anoujashii eekai namüin saashin tia karalouktakat.

6. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü jee sünain tü wanee ekirajaayakat?

6 ¿Shiimainchejeʼe nukumajüin Jeʼwaa sukuwaʼipa süpüla naküjüinjatüin tü pütchikat na nikirajüinkana Jesuu? Nnojotsü watüjaain saaʼu tia süka nnojoluin süshajünüin suluʼu tü Wiwüliakat. Shia watüjaaka aaʼu nuluwataain Jeʼwaa na nikirajüinkana Jesuu sünain aküjaa tü nünüikikat. Otta müsia, watüjaa aaʼu nnojoluin nümalajeʼerüin Satanaa tü aküjaakat pütchi. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain tü kasa eekat süpüla mapüleein aaʼujee namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin nünüiki Maleiwa. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain kasain wayuu akaaliinjaka waya maaʼulu yaa süpüla mapüleeinjatüin wamüin aküjaa tü pütchikat sainküin mmakat.

TÜ ANAJIRAWAA EEJATKAT ROMA

7. (1) ¿Jamüsü eejatka wanee anaa chayaa Roma? (2) ¿ Jamüsü sukuwaʼipa wayuu sutuma eejatüin tia anajirawaakat?

7 Wanee kasa mapüleekalü aaʼujee naküjüin pütchi na nikirajüinkana Jesuu shia sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma. Muloʼushaata tü mma naluwataakalü aaʼu na romaanokana soʼu tia. Shiasaʼa suʼunnaa tia, eejatü wanee anaa, nnojotsü jaralüin eʼrayaain wayumüin namüin na sülaülashiikana tia mmakat. Eejatü neʼe waneeirua kasachiki, nnojotpajaʼa muloʼuwalain shia. Ekeraajüsü tü nümatüjütkalia Jesuu sünain müinjatüinyain sukuwaʼipa tia (Mat. 24:6). Ashutünüsüinka saaʼu tü wayuuirua kepiapuʼukat Jerusalén  natuma na romaanokana soʼu juyaka 70. Otta eejatü kasachiki chayaa eere sülüjüle tü mmakat Roma. Ayatapajaʼa jimatüin saaʼin wayuu suluʼu tia mmakat, eetaasü maʼaka saaʼin 200 juya sünain müin naya. Eiwaʼalia müin sukuwaʼipa wayuu mayaa saashin wanee karaloukta. Shiasaʼa sutuma eejatüin tia anajirawaakat chayaa Roma, oʼunüshii na nikirajüinkana Jesuu suluʼupünaa tia mmakat sünain aküjaa nünüiki Maleiwa.

8. ¿Kasa naainjaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma?

8 Aküjüshii tü pütchikat na nikirajüinkana Jesuu süka nnojoluin atkawaa chaa suluʼu tü mma naluwataakalü aaʼu na romaanokana. Atüjaana aaʼu tia süka nüküjalain shia wanee wayuu Orígenekai anülia. Nüküjüin tia sülatapa maʼaka 250 juya süchikijee yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa. Jimatüshii na wayuukana nepialuʼu otta nnojoliishii sünanin atkawaa. Shiasaʼa sutuma anain maʼin sukuwaʼipa wayuu soʼu tia, kacheʼejüsü sümüin tü pütchi anasü naküjakat na nikirajüinkana Jesuu naashin Orígenes. Mayaapejeʼe müliain atumawaa na nikirajüinkana Jesuu, aküjüshii maʼin naya tü pütchikat suʼunnaa tü anajirawaa eejatkat Roma (paashajeʼera Roma 12:18-21).

ANAPUʼUSÜ OʼUNAJAWAA CHAA ROMA

9, 10. ¿Jamüsü mapüleeka namüin na nikirajüinkana Jesuu oʼunajawaa suluʼupünaa tü mmakat Roma?

9 Wanee kasa mapüleekalü aaʼujee namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin tü pütchikat shia süka wainmapuʼuin karateet süpüla oʼunajawaa jalapünaa yaa. Alatüsü suulia 80.000 kiloometüro karateet nakumajaka na romaanokana. Napünasü na surulaatkana tia noʼunajanapa sünain atkawaa jee süpüla nantamaatüinjanain suluʼu müin wanee mma eere eein kasachiki. Akanasaʼa na nikirajüinkana Jesuu, napünasü tia karateetkat süpüla naküjüinjanain pütchi eeʼewaliire naya. Wattamüinshaatasü antüin tia karateetkat, pasanainpünaasü sünain türa uuchikalüirua, anoouishiipünaa jee isashiipünaa.

10 Anualuʼushii na romaanokanaya noʼunajaainjanale jalapünaa yaa. Watta maʼin saalii soʼonule anua nakumajaka otta alatüsü suulia 900 süpüna anua noʼunakalü aluʼupünaa. Anualuʼushiijeseʼe na nikirajüinkana Jesuu naküjüinjanapa tü pütchikat. Nnojotsü achuntünüin karaloukta namüin süpüla noʼunajaain suluʼupünaa tü mma naluwataakalü aaʼu na romaanokana. Nnojoishii joo jamajüin naya atumawaʼaya noʼunajaale jalapünaa yaa. Nnojotsü wainmain maʼin tü kaʼruwarannuukalüirua süka mmolojuin shia neema na surulaatkana. Akaataajaʼa joo shirokupünaa tü palaakat, nnojoishii jamajüin naya sutuma tü kaʼruwarannuukalüirua süka wattain naalii na surulaat anualuʼukana. Müsüjeseʼe nnojoluin süküjünüin suluʼu tü Wiwüliakat nuʼluwajünüin Pablo sutuma kaʼruwarannuu chaa palaanain (2 Cor. 11:25, 26).

WAINMA NA ATÜJAKANA AASHAJAWAA GRIEGO

Nüntamaata anainrü wayuu wanee pütchi suluʼu tü códice münakat (Paashajeʼera tü pütchikat 12)

11. ¿Jamüshii naküjapuʼuka pütchi na nikirajüinkana Jesuu süka griego?

11 Waneeirua pueulo naluwataapuʼukalü aaʼu na romaanokana, noumainpuʼusü shia na griegokana. Müshiijeseʼe wattain naalii na aashajaakana süka pütchi griego chaa Roma. Sutuma tia, aküjüshii pütchi na nikirajüinkana Jesuu suluʼu pütchi griego. Naashajeʼerüinjaʼa tü karaloukta Nüchikimaajatkat Maleiwa ashajünaka süka griego, tü Septuaginta münakat. Tia, nashajüin na judío kepiapuʼukana Egipto. Akaʼaya tü karaloukta nüchikimaajatkat Jesuu, ashajünüsü süka griego. Anapuʼusü maʼin ekirajaa wayuu nüchiki Maleiwa süka tia anüikiikat. Süka jamüin, lotoleein süküjia wanee kasa süka griego. Jee müsia, na anoujashii aashajaakana süka tia anüikiikat, yootojiraapuʼushii jee paaʼinwapuʼushii naya jaʼitairü naatain noumain.

12. (1) ¿Kasa wayuu tü códice münakat? (2) ¿Jamüsü anaʼleeka wanee códice suulia wanee rooyo? (3) ¿Joujana oʼttüin sünain kamaʼanayaa namüin códice na anoujashiikana?

12  ¿Kasa tü naküjapuʼukat aka pütchi na nikirajüinkana Jesuu? Shia nekirajapuʼuka aka tü rooyokot. Mojushiipajaʼa maʼin shia süpüla alüʼüjaa süka muloʼuin maʼin shia. Jee müsia, akooʼonnakuʼu münüinjatü süchikijee saashajeʼennüin. Akaʼaya tia rooyokot, eesü süshajünüle neʼe suluʼu wanee sia saʼata. Ashajünüsü tü karalouktakat Mateo suluʼu waneesia neʼe rooyo. Shiasaʼa kakalia mapa, akumajünüsü tü kanüliakat códice. Tia müsü aka saaʼin wanee libro. Jamüshijaʼa naashajeʼereere wanee wayuu wanee pütchi keeʼireeka naaʼin, nüntamaata anainrü shia süka nülatira nülatira nümüin tü süpanakat. Naashin na ekirajaakana süchiirua tia, 100 juya süchikijee yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa, wainma anoujashii kamaʼanayaa makana códice.

NUKUWAʼIPA WANEE WAYUU EEKAI ROMAANOIN

13, 14. (1) ¿Jamüsü anaka nukuwaʼipa Pablo saaʼu romaanoin nia? (2) ¿Kasa naainjaka na anoujashiikana sutuma natüjaain saaʼu tü nukuwaʼipainjatkalü atumawaa wanee wayuu romaano?

13 Mapüleesiaʼaya namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin pütchi sutuma natüjaain saaʼu tü nukuwaʼipainjatkalü atumawaa wanee wayuu eekai romaanoin. Jamüshijaʼa Pablo, nnojoishi jamajüin nia atumawaa saaʼu romaanoin nia. Soʼu wanee kaʼi, ataʼünüshi nia Jerusalén natuma na surulaat chejeʼewaliikana Roma otta naʼyaajüinjachiaa nia. Shiasaʼa nümaka Pablo namüin: «¿Aapünüsü jümüin shikii jiʼyaajüinjachin wane wayuu eekai romanoin apashii, sümaa nnojolin jikeraajüin takuaippa palajana müleka kaainjalashire taya?». Najütakalaka nüchiki Pablo saaʼu natüjaaipain saaʼu romaanoin nia. Jee müshia chi sülaülakai surulaat, eimolojoosü naaʼin naaʼu Pablo «saaʼu nijitteʼerüin paala nüpü» (Aluw. 22:25-29).

14 Wanaa sümaa chajachin Pablo chaa Filipos, kojutüshi amüinyüü süka Romaanoin nia (Aluw. 16:35-40). Suluʼu tü mmakat Éfeso, maaʼatsü jameekai naaʼin na wayuukana nooʼomüin na anoujashiikana shiiʼiree jamajeein naya natuma. Niasaʼa chi sülaülashikai tia mmakat, niimaleʼerüin naaʼin na wayuukana sünain nümüin namüin: «Eesü süpüla ‹Ayaleraashii naya wooʼomüin› wamünüin neʼe sütüma tü laülaayuu romanokat» (Aluw. 19:35-41). Akaataajaʼa joo suluʼu tü mmakat Cesarea, nuchuntüinya Pablo nümüin chi sülaülashikai tia mmakat süpüla nüjütüinjachin nia nünainmüin César süpüla niainjachin ekeraajüin nukuwaʼipa. Jee müsia süpüla nusouktüinjachin Pablo saaʼu tü nunoujakalü anain (Aluw. 25:8-12). Sutuma natüjaain saaʼu na anoujashiikana tü nukuwaʼipainjatkalü atumawaa wanee wayuu romaano, asouktüshii naya saaʼu tü nanoujakalü anain sümaa naküjüin pütchi (Filip. 1:7).

 SAINKÜINSHII MMAKAT SÜPÜSHUAʼA NA JUDÍOKANA

15. ¿Jalapuʼushii kepiain na judíokana wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa Mmapaʼa?

15 Anuu wanee kasa mapüleekalü aaʼujee naküjüin pütchi na nikirajüinkana Jesuu: wainma judío kepiaka sainküin Mmakat süpüshuaʼa. ¿Jamüshii nnojoliika kepiain naya napüshuaʼa suluʼu tü mmakat Israel? Shia süka chajanain naya achepchieein paala namaiwa chaa Asiria. Shiasaʼa süchikijee tia, amaanüshii waneeinnua judío chaa Babiloniamüin süpüla achepchieeinjanain naya. Müshiijeseʼe wattain naalii na judío chajanakana Babilonia wanaa sümaa nashutüin na persakana saaʼu tia mmakat (Est. 9:30). Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa Mmapaʼa, eesü maʼaka 60 miyoone wayuu suluʼu tü mmakat Roma. Shiasaʼa saʼakajee tia wayuukalüirua, alatüsü suulia pienchi miyoone judío. Eeshii eekai kepiapuʼuin Egipto, eeshi eekai kepiapuʼuin palaajeeruʼu sünain África, Asia Menor (Turquía), Grecia otta müsia Mesopotamia (Irak). Sainküinshii mmakat süpüshuaʼa na judíokana. Ayatapajaʼa naya sünain tü nanoujakalü anain na natuushinuukana (Mat. 23:15).

16, 17. (1) ¿Kasa alataka sutuma eejanain wainma judío sainküin mmakat süpüshuaʼa? (2) ¿Kasa nashataka nanainjee na judíokana na wawalayuukana maaʼulu yaa?

16 Sutuma eejanain wainma judío sainküin mmakat süpüshuaʼa, wainma wayuu nnojotka judíoin atüjaaka saaʼu tü Nüchikimaajatkat Maleiwa, natüjaa aaʼu tü nanoujakalü anain na judíokanaʼaya. Jamüshiijaʼa naya, naapa achikit waneeshiain chi Maleiwa naʼwaajakai na judíokana, naapa achikit noonooinjanain nümaa Maleiwa na aʼyataashiikana nümüin, niain kashajiralain Maleiwa tü karaloukta Nüchikimaajatkat jee müsia naapa achikit süshajünatüjüliain nüchiki chi Mesíaskai (Luc. 24:44). Na wayuu judíokana jee na nnojoliikana judíoin, eesia nayaawatüin saaʼu süpüshi tü aküjünatüjütkalia nüchiki Kürisüto. Müshijeseʼe nuʼunawalin Pablo suluʼumüin tü ekirajüleekat na judíokana süpüla naashajaajiraain namaa süchiki tü Nüchikimaajatkat Maleiwa (paashajeʼera Aluwataaushikana 17:1-3).

17 Na judío namaiwajanakana, outkajaʼawaishii süpüla naʼwaajüinjachin Maleiwa. Eeʼirajapuʼushii naya nümüin Maleiwakai, oʼuraajapuʼushii naya otta nekirajaapuʼu anainrü tü Nünüikikat Maleiwa. Müsia neʼe maaʼulu yaa natuma na wawalayuukana.

NÜKAALIINJAIN JEʼWAA NA NIKIRAJÜINKANA JESUU

18, 19. (1) ¿Kasa naaʼinraka na nikirajüinkana Jesuu sutuma mapüleein aküjaa pütchi chaa Roma? (2) ¿Jamüsü pünüiki nüchiki Jeʼwaa sutuma tü pikirajaaitpakalü anain?

18 Wekirajaaitpa anain sünain ekirajaayakat tüü mapüleein namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin tü pütchi anasükat. Tü kasa mapüleekalü aaʼujee tia shia sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma, wainma na atüjakana aashajawaa griego, anasü atumawaa nukuwaʼipa wanee wayuu eekai romaanoin, anapuʼusü oʼunajawaa chaa Roma. Jee müsia, wainma wayuu nnojotka judíoin atüjaaka saaʼu tü Nüchikimaajatkat Maleiwa otta tü nanoujakalü anain na judíokana. Sutuma tia, ayatüshiʼiya naya aküjüin pütchi.

19 Maʼaka 400 juya süpülapünaa nüntüin Jesuu yaa mmapaʼamüin, nüküjüin Platón nnojoleechin jaralin eʼraajüin Maleiwa suluʼu nukuwaʼipa otta nnojoleerüin jaralüin aküjüin tü pütchi nüchikikat sümüin wayuu süpüshuaʼa. Anuupejeʼe nünüiki Jesuu süchiki tia: «Tü kasa isakat süchiki wayuu, nnojotsü kapüleein nümüin Maleiwa» (Luc. 18:27). Watüjaa aaʼu nükaaliinjain Jeʼwaa na nikirajüinkana Jesuu süpüla naküjüinjatüin tü pütchikat. Naainjüin tia süka keeʼireein naaʼin niʼnnaajünüinjachin sutuma wayuu süpüshuaʼa (Mateo 28:19). ¿Kasa wayuu akaaliinjaka waya maaʼulu yaa süpüla mapüleeinjatüin wamüin aküjaa tü pütchikat sümüin wayuu süpüshuaʼa? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.