«Naaʼinmajüin Maleiwa waneepia chi wayuu eekai aaʼinrüin tü anasü nüchekakat nüpüleerua, je naapüin nünüiki wanaa sümaa nüchuntüin nümüin.» (1 PED. 3:12)

1. ¿Jaralii na nüneekakana Jeʼwaa sutuma nekirajalaa namüin alawaa na israeliitakana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

MAAʼULU YAA, anasü maʼin sukuwaʼipa nuʼwaajia Jeʼwaa sutuma tü nupueulosekat. Sümaiwa paala nüneeküin Jeʼwaa na israeliitakana süpüla nupueuloseinjanain naya. Akatsaʼa nekirajalaa namüin alawaa nüchiki Jeʼwaa. Shiasaʼa sutuma müin naainjala, nüneeküin Jeʼwaa na nikirajüinkana Jesuu. Nukumajakalaka sukuwaʼipa süpüla nupueuloseinjanain naya. Wanaa sümaa sajaʼttinnüin Jerusalén soʼu juyaka 70, naaʼinmajüin Jeʼwaa tü nupueulosekat (Luc. 21:​20, 21). Maaʼulu yaa, anasü maʼin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa tü nupueulosekat. Najaʼttirapa tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa, nuʼtteʼereerü tü nupueulosekat (2 Tim. 3:1). ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?

2. (1) ¿Jamüsü nünüiki Jesuu süchiki «tü müliaa [miyoʼushaata] shiʼreetkat wayuu»? (2) ¿Joujeerü suʼttaka tü müliaa miyoʼushaatakat?

2 Müshi Jesuu süchiki tü kaʼi eeinjachikalü oʼu nia sünain aluwatawaa otta sajaʼttajatka oʼu kasa süpüshuaʼa: «Alanaʼaleejeeria maʼin tü müliaa [miyoʼushaata] shiʼreetkat wayuu suulia tü shiʼrakat wayuu paala sümaiwa süchikijee sükumajünüin tü mmakat je suulia tü shiʼrakat wayuu maaʼulu yaa.  Nnojoleerü wane müliaa eekai müin aka saaʼin tia mapeena» (Mat. 24:​3, 21). Oʼtteerü tia müliaa miyoʼushaatakat nashutapa na sülaülashiikana mma saaʼu «Babilonia, tü pueulo kojutkat sütüma wayuu», tia shia süpüshuaʼa tü iküleesiairua nnojotkat shiimain (Alat. Map. 17:3-5, 16). ¿Kaseerü alataka süchikijee tia?

OʼTTEERÜ ARMAGEDÓN NUSHUTAPA SATANAA

3. Süchikijee najaʼttirüin Jeʼwaa tü iküleesiairua nnojotkat shiimain, ¿kaseerü naainjaka Satanaa?

3 Süchikijee najaʼttirüin Jeʼwaa tü iküleesiairua nnojotkat shiimain, ashuteechi Satanaa namaa na nümaajanakana naaʼu na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki «Gog chi chejeʼewaikai Magog»: «Anteechi pia maʼaka saaʼin wanee wawai katsüinshaatasü. Anteechi pia namaa napüshuaʼa na wayuu pümaajanakana maʼaka saaʼin wanee siruma suluʼu shipiyuushijaain tü mmapaʼakat sutuma». Süka anamiain na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, meena jookai naaʼin nüpüla Satanaa süpüla nushutüin naaʼu. ¡Amüla neʼe naainjeerüin tia! (Ezeq. 38:​1, 2, 9-12NM.)

4, 5. ¿Kaseerü naainjaka Jeʼwaa nushutapa Satanaa naaʼu na aʼyataashiikana nümüin?

4 Nushutapa Satanaa naaʼu na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa, nieechi neʼe nushutaka aaʼu Jeʼwaa (paashajeʼera Zacarías 2:8 *). ¿Kaseetka naainjüin Jeʼwaa? Nükaaliinjamaateena waya süpala nuʼtteʼerüinjanain waya. Süchikijee tia, najaʼttireerü Jeʼwaa tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa soʼu Armagedón (Alat. Map. 16:​14, 16).

5 Saashin tü Wiwüliakat, najaʼttireena Jeʼwaa na mojulaashiikana soʼu Armagedón, müsü shia: « ‹Eejiraajeechi Jeʼwaa namaa na wayuu mojulaashiikana. Süsaleerü saainjala wayuu süpüshuaʼa nutuma. Nuʼuteena aaʼin na mojulaashiikana›, shia nünüikika Jeʼwaa tia. Anuu tü wanee pütchi nümakat Jeʼwaa: ‹¡Jaapaja tü pütchikat! Anteerü wanee müliaa sümüin wayuu sainküin tü Mmakat süpüshuaʼa otta wanee wawai katsüinshaatasü süshekeinruʼujee tü Mmakat. Soʼu kaʼikat tia, palasimuʼulaajeerü süpaʼapünaa tü Mmakat süpüshuaʼa tü wayuu ouktakat nutuma Jeʼwaa. Nnojoleena aʼyalajünüin aaʼu, nnojoleena ojoitünüin. Meena neʼe aka saaʼin süchaʼa mürüt saaʼupünaa mma› » ( Jer. 25:31-33NM). Najaʼttireerü Jeʼwaa tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa soʼu Armagedón. Akanasaʼa na aküjüliikana pütchi oʼttaajeena nutuma Jeʼwaa.

AWAINMALAASÜ MAʼIN TÜ NUPUEULOSEKAT JEʼWAA

6, 7. (1) ¿Jalejeejatü ayuʼlaain tü «wayuuirua watta[kat] maʼi saalii»? (2) Püküja süchiki tü kasa eeʼiyatakat nawainmalaain maʼin na wawalayuukana.

6 Awainmalaashii maʼin na wayuu aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa süka nükaaliinjüin naya. Saashin tü Wiwüliakat «naaʼinmajüin Maleiwa waneepia chi wayuu eekai aaʼinrüin tü anasü nüchekakat nüpüleerua, je naapüin nünüiki wanaa sümaa nüchuntüin nümüin» (1 Ped. 3:12). Saashin tü Wiwüliakat, tü «wayuuirua watta[kat] maʼi saalii», ayuʼlaainjatü naʼakajee na wayuu aaʼinrakana tü kasa anasükat. Wayuukana naainnua, «nalatirüin[jatü] tü müliaa müleʼoshaata antakat sünainmüin wayuu sainküin mma» (Alat. Map. 7:​9, 14). Puʼttaale süchikijee tü müliaa miyoʼushaatakat namaa na wayuu wattakana maʼin naalii, talatashaateerü maʼin paaʼin, ¿aashimüin?

7 Tü «wayuuirua watta[kat] maʼi saalii», ayuʼlaasü saʼakajee tü wayuu nukotchirakat Jeʼwaa sainküin mmaka süpüshuaʼa.  Tia, shia tü ekeraajüinjatkat naashin Jesuu suʼunnaa tü kaʼi eeinjachikalü oʼu nia sünain aluwatawaa. Müshi nia: «Aküjüneerü sümüin wayuu tü pütchi anasükat, tü süchikikat nukuaippa Maleiwa sünain aluwatawaa. Aküjüneerü sainküin mmakat süpüshua [...] Je kettaapa shia, anteerü sükalia sajaʼlajaainjatkat oʼu tü kasakat süpüshua» (Mat. 24:14). Tü aküjaakat pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa, shia tü aʼyatawaa saaʼinmaakat maʼin maaʼulu nupueulose Jeʼwaa; müshiijeseʼe wainmain maʼin na wayuu ekerotokana sünain anoujaa nünain Jeʼwaa ( Juan 4:​23, 24). Jamüsüjaʼa soʼu tü juyakat 2003 otta 2012, alatüsü suulia 2.707.000 wayuu aapaka saaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisaka. Maaʼulu yaa, alatüshii suulia 7.900.000 wawalayuu eekana sainküin mmaka süpüshuaʼa. Eeshii maʼaka jeʼra miyoone wayuu oʼunakana sünain tü outkajawaakat otta oʼunakana sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu. Nnojoishii wayain awainmalaain atuma na wawalayuukana, nia awainmalaaka atuma Maleiwa (1 Cor. 3:5-7). ¡Talatashaatasü maʼin waaʼin süka nawainmalaain maʼin na wawalayuukana juyawai!

8. ¿Jamüshii nawainmalaaka maʼin na anoujüshiikana nünain Jeʼwaa?

8 Nawainmalaaka maʼin na wayuu anoujüinjanakana nünain, shia süka nükaaliinjüin naya (paashajeʼera Isaías 43:10-12). Nashin Isaías, chi nünüikimaajachikai Maleiwa, awainmalaajeena maʼin na palitchonkana paala otta kajaalapeerü maʼin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa (Is. 60:22). Palitchon paala na wawalayuu chainjanakana iipünaa, shiasaʼa sutuma nakaaliinjünüin nutuma Jeʼwaa sünain tü aküjaakat pütchi, awainmalaashii maʼin naya (Gal. 6:​16NM). Akaʼaya na yaainjanakana kepiain saaʼu tü mmakat, ayatüshii awainmalaain maʼin naya.

¿KASA NUCHUNTAKA JEʼWAA WAMÜIN?

9. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin maʼin wakuwaʼipa Mapeena?

9 Naashin Jeʼwaa, anainjateerü maʼin wakuwaʼipa Mapeena. Aneerü nakuwaʼipa na wawalayuu chainjanakana iipünaa otta na yaainjanakana saaʼu tü Mmakat. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla tia? Kacheʼeinjana waya sümüin tü nümakat Jeʼwaa (Is. 48:​17, 18). Jamüshiijaʼa na israeliitakana, kacheʼeinjana naya sümüin tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa nükajee Moisés. Müle shia natuma, anainjatü nakuwaʼipa sutuma. Tia, sükaaliinjüin naya suulia amaʼüjirawaa akuwaʼipaa, lotuinjatüin nakuwaʼipa sünain naʼyataain, anainjatüin nakuwaʼipa sümaa napüshi otta anainjatüin nakuwaʼipa namüin na waneeinnua (Éx. 20:14; Lev. 19:​18, 35-37; Deut. 6:6-9). Meeria anain wakuwaʼipa maaʼulu müleka kacheʼere waya sümüin tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa. Tü nuluwataakalü anain waya, nnojotsü isain wachiki ( paashajeʼera 1 Juan 5:3). Kacheʼere waya nümüin Maleiwa, aneerü wakuwaʼipa otta kooʼomüinjeerü wanoula (Tito 1:​13NM).

10. ¿Jamüshii wakatalüinjanaka kaʼi süpüla wekirajaain sünain tü Wiwüliakat otta waʼwaajüin Maleiwa sümaa wapüshi?

10 Kajaalapüsü maʼin sukuwaʼipa tü kasa saainjakat tü nupueulosekat Jeʼwaa yaa saaʼu tü mmakat. Sükaaliinjüin waya süpüla wayaawatüinjatüin maʼin saaʼu tü shiimainkat. Müsü tü Wiwüliakat süchiki tia: «Napüna na lotushiikana akuwaʼipa müsü aka saaʼin nuwarala chi kaʼikai, suwasajaa suwasajaa sümapa tü aikat» (Prov. 4:​18NM). Wayakana waneʼewai wakua, jülüjeesü waaʼin pütchikat tüü: «¿Taashajeʼerüinche tü pütchi apansaajinnakat suluʼujee tü Wiwüliakat? ¿Taashajeʼerüinche waneepia tü Wiwüliakat? ¿Taashajeʼereeinche maʼin tü karalouktairua jeketkat  ojuʼitüin? ¿Taneeküinche wanee kaʼi soʼu semaanaka süpüla taʼwaajüin Maleiwa sümaa tapüshi?». Nnojotsü kapüleein maʼin aainjaa tia, shia neʼe wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla waainjüinjatüin shia. Ekirajaainjana maʼin waya sünain tü Wiwüliakat, weʼitaainjatü maʼin suluʼu wakuwaʼipa tü sümakat otta waaʼinrüinjatü tü nümakat Jeʼwaa sükajee tü nupueulosekat. ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia? Süka sülüʼülüin maʼin tü müliaa miyoʼushaatakat.

11. ¿Kasapülajatü suutkajaaka waneepia tü nupueulosekat Jeʼwaa?

11 Keeʼireesü saaʼin tü nupueulosekat Jeʼwaa waaʼinrüinjatüin tü nümakat Pablo süpüla anainjatüin wakuwaʼipa. Müsü nünüiki: «Anakaja müleka wakaaliijiraale wapüshua sünain kamaneejiraain je sünain waaʼinrüin tü anasükat. Je anakaja müleka nnojoliire müin aka waya naaʼin na wayuu akulajaakana aaʼin sünain jutkatirawaa. Shia anaka aluʼu müleka jutkatiraale waya süpüla ekirajirawaa süpüla wachecherüin waaʼin sünain anoujaa. Anakaja wachiaajiraale waneepia, süka sülüʼülüin nükalia chi Senyotkai süpüla nüleʼejüinjachin nüchikua» (Heb. 10:​24, 25). Kooʼomüinsü maʼin nanoula na israeliitakana sutuma noʼunüin sünain tü outkajawaakat. Wanaa sümaa noutkajaain sünain tü miʼiraa kalumaseyaakalü anain naya soʼu nükalia Nehemías, talatüsü maʼin naaʼin sutuma (Éx. 23:​15, 16; Neh. 8:​9-18). Müsia maaʼulu yaa, aainjünüsü wapüleerua tü outkajawaakat otta tü outkajawaakat miyoʼu. Woʼunüle waneepia sünain, arütkaajeena maʼin waya nünainmüin Jeʼwaa otta talateerü maʼin waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin (Tito 2:2).

12. ¿Jamüinjatü waaʼin süka weʼikajüin tü pütchi anasükat?

12 Waküjüin süchiki tü pütchi anasükat süka suluʼuin waya nupueulose Jeʼwaa. Kojutüsü maʼin wamüin tia (Roma 15:​16NM). Süka waküjüin süchiki tü pütchi anasükat, aʼyataajiraashii waya nümaa Jeʼwaa (1 Cor. 3:​9NM; 1 Ped. 1:15). Jee müsia, wulesü nünülia Jeʼwaa sutuma waküjüin süchiki tü pütchi anasükat. ¡Talatüinjatü maʼin waaʼin süka weʼikajüin «tü pütchi anasükat maʼin nümaʼanajeejatka chi Maleiwa talatakai aaʼin»! (1 Tim. 1:​11NM.)

13. ¿Jameerü tü wanoulakat otta jameena waya waaʼinrüle tü nümakat Jeʼwaa?

13 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa wachecheraain nünain otta waʼyataain wanaajiraa sümaa tü nupueulosekat. Waainjüle tia, kooʼomüinjeerü tü wanoulakat. Naashin Moisés alinjachi Jeʼwaa napüla na israeliitakana, oonooinjana naya sümaa nünüiki otta achecheraainjana naya nünain süpüla katüinjatüin noʼu (Deut. 30:​19, 20). Kateena oʼu waya waneepia müleka aire wapüla Jeʼwaa, woonoole sümaa nünüiki otta wachecheraale nünain waneepia.

14. ¿Jamüsü nünüiki chi wawalakai Pryce Hughes süchiki tü nupueulosekat Maleiwa?

14 Eeshi wanee wawala Pryce Hughes nünülia, anoujüshi nia süpülapünaa juyaka 1914. Waneepiashi nia nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat. Naashin chia wawalakai kojutüsü maʼin nümüin waneepiain nia sümaa tü nupueulosekat Jeʼwaa. Nnojotsü shiain jülüjüin naaʼin tü namakat na wayuukana. Sutuma müin nukuwaʼipa, kooʼomüinsü maʼin nunoula otta nüchecherüin naaʼin suʼunnaa tü müliaa niʼrakat. Niyaawata aaʼu chia wawalakai eejeechin Jeʼwaa nümaa otta nükaaliinjüneechin nutuma müleka naaʼinrüle tü sümakat tü nupueulosekat Jeʼwaa otta waneepiale nia sümaa.

WAAʼINRA WANEEPIA TÜ NÜMAKAT JEʼWAA SÜKAJEE TÜ NUPUEULOSEKAT

15. Püküja süchiki tü naaʼinrakat na anoujüshii judío eeʼiyataka wacheküinjatüin wanee kasa eekai süpansaajinnüin suluʼujee tü Wiwüliakat.

15 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa waʼyataajiraainjanain sümaa tü nupueulosekat otta  wacheküinjatüin wanee kasa eekai süpansaajinnüin suluʼujee tü Wiwüliakat. Süchikijee ouktüin Jesuu, eeshii na anoujüshii judío macheʼepuʼukana süchiirua aaʼinraa tü nümakat Moisés (Aluw. 21:17-20). Akatsaʼa nakaaliinjünüin nutuma Pablo süpüla nayaawatüinjatüin saaʼu tia. Naashin Pablo, taashishii naya suulia naainjala sükajee naapajiraain nikii Jesuu naaʼu. Nnojotsü shiain sutuma süsha tü mürüt amülakat natuma saaʼu naainjala (Heb. 10:​5-10). Wainma na anoujüshii judío achekakana tü nümakat Pablo otta kooʼomüinsü nanoula sutuma. Tia, shiiʼiyatüin wamüin wekirajaainjanain maʼin sünain tü Wiwüliakat otta wacheküinjatüin wanee kasa eekai süpansaajinnüin suluʼujee tü Wiwüliakat jee shiale sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi.

16. (1) ¿Jamüsü aneetka maʼin kepiaa suluʼu tü Paʼaraiisükat? (2) ¿Kasa piʼreeka maʼin amüin ekeraajüin suluʼu tü Paʼaraiisükat?

16 Na waneepiakana nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat, naapeerü namüin wainma kasa anasü. Na chainjanakana iipünaa, aluwataainjana nümaa Kürisüto (Roma 8:​16, 17). Otta na yaainjanakana kepiain saaʼu tü Mmakat, kepiainjana suluʼu tü Paʼaraiisükat. Wapüshuaʼa wayakana, waküjüinjatü namüin na wayuukana süchiki tü mma jeketüinjatkat nutuma Maleiwa (2 Ped. 3:​13NM). «Na [wayuu] anamiakana namüinjeerü tü Mmakat otta shiimain talateenain naya süka jimateerüin naaʼin.» (Sal. 37:​11NM.) «Shiimain nakumajeenain piichi otta kepieenain naya suluʼu» otta namüinjeerü tü kasa naʼyataakalü anain (Is. 65:​21, 22NM). Müiria nnojoluin eein müliaa, jamü otta mojuu suluʼu tü Paʼaraiisükat (Sal. 72:13-16). Akaʼaya Babilonia tü pueulo kojutükat sutuma wayuu, müiria nnojoluin eʼikeʼerüin wayuu (Alat. Map. 18:​8, 21). Asoʼiraajeerü naaʼin na ouktüshiikana otta kateena oʼu süpüla kaʼika süpüshuaʼa (Is. 25:8; Aluw. 24:15). Müleka wanoukteʼerüle maʼin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa otta waaʼinrüle tü nümakat wamüin sükajee tü nupueulosekat, weʼreerü ekeraajüin tia kasa nüküjakat wamüin.

¿Yaleeiche pia suluʼu tü Paʼaraiisükat? (Paashajeʼera pütchi 16)

17. ¿Jamüinjatü wanüiki süpüla weeʼiyatüin alin wapüla Jeʼwaa otta kojutüin wamüin tü nupueulosekat?

17 Alüʼütsü maʼin süpüla sajaʼttüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa. Müsüjeseʼe icheinjatüin maʼin wanoula otta icheinjanain waya waneepia nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat. Müinjatü wanüiki maʼaka naaʼin David: «Waneesia neʼe tü kasa tachuntakat nümüin Jeʼwaa... shia toʼunajatka achiirua waneepia, kepiainjachin taya waneepia nipialuʼu Jeʼwaa, süpüla teʼrüinjatüin naʼanasia Jeʼwaa otta süpüla kojutüinjatüin tamüin tü aʼwaajüleekat» (Sal. 27:​4NM). Ayata waneepiain waya nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat.

^ püt. 4 Zacarías 2:8 (NM): «Anuu tü nümakat chi Maleiwakai Jeʼwaa: ‹Ajütünüshi taya nanainmüin na wayuu müliakana atuma jia; nayakana müshii nachüütakai saaʼin noʼu Jeʼwaa sükajee tü naaʼinrakat jümüin›. »