«Nnojotsü nücheküin chi Maleiwakai süpüleerua waʼülüjaajiraainjanain, shia nüchekaka loteein wakuaippa sünain jutkataa.» (1 COR. 14:33)

1, 2. (1) ¿Jarai nukumajaka Maleiwa palajana? (2) ¿Kasa aluwataanaka anain Jesuu nutuma Maleiwa? (3) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoliin walakaain na aapieekana?

NIA KAKUMALAKA Jeʼwaa tü kasakalüirua chaa iipünaa otta lotusü maʼin sukuwaʼipa nutuma. Nukumajüin palajana Jesuu, chi Nüchonkai. «Pütchi» münüshi nia sutuma tü Wiwüliakat süka nüjütüin nia Maleiwa sümaa tü nünüikikat. Kakaliaichi nia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki: «Eetüjüʼiya nia paala sümaiwa nnojolüiwaʼaya kasain eein sooʼopünaa tü mmakat. [...] Eʼitaanüshi nia nütüma Maleiwa sümaiwa paala sünain nükumajüinjatüin tü kasakalüirua süpüshua. Nnojotsü kasain eein eekai nnojolüin akumajuushin nütüma». Aluwataanüshi nia chejee iipünaajee nutuma Maleiwa yaa mmapaʼamüin sünain wayuuin nia, naainjüin waneepia tü nüchekakat chi Nüshikai (Juan 1:1-3, 414).

2 Süpülapünaa nüntüin Jesuu yaa mmapaʼamüin, chajachi nia iipünaa nümaa Maleiwa (Prov. 8:30). Aluwataanüshi nia nutuma Maleiwa sünain akumajaa na aapiee chakana iipünaa (Col. 1:16). Saashin tü Wiwüliakat wainmashaata maʼin na aapiee chakana iipünaa nümaa Maleiwa, eeshii na shaʼwashawatkana nümülatuʼu jee na aʼyataakana nümüin (Dan. 7:10). Nnojoishii walakaain na aapieekana chaa iipünaa.  Kottüshii maʼaka saaʼin tü surulaatkalüirua (Sal. 103:21).

3. (1) ¿Jeʼrasü planeta otta shüliwai eeka chaa iipünaa? (2) ¿Walakaasüche tü shüliwaikat chaa iipünaa?

3 ¿Lotusüche sukuwaʼipa tü kasa nukumajakat Maleiwa chaa iipünaa? Wainmashaata maʼin tü shüliwai nukumajakat Maleiwa otta wainmashaata planeta eeka. Saashin tü karalouktaka chejeʼewat Mexico, El Universal, ekirajaana anainrü süchikuaʼa tü shüliwaikat, süntünaka anain wainmaleein maʼin shia suulia tü aküjünapuʼukalü achiki sümaiwa. Eesü maʼaka 300 miit trillone. Akatsaʼa nnojoluin walakaain shiairua. Kottaleesia sümaa watta saalii planeta: galaxia sünülia tia. Shiasaʼa tü galaxia münakat kottusü shiaʼaya sümaa waneeirua galaxia.

4. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sünain nukumajüin Maleiwa nakuwaʼipa na anoujüshiikana yaa mmapaʼa?

4 Sutuma nnojoliin walakaain na aapieekana chaa iipünaa, tü shüliwaikat jee tü planeta münakat, weʼrüin lotuin maʼin sukuwaʼipa tü nukumajakat Jeʼwaa (Is. 40:26). Makalaka wanoujüin sünain niain akumajüin nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin yaa mmapaʼa. Shia nüchekaka Maleiwa lotuin sukuwaʼipa tü aʼyatawaa naainjakat na anoujüshiikana nünain. Makalaka niyouktüin achiki walakaain naya. Kakaliaichi Jeʼwaa sünain nukumajüin nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin. Otta jüüjüüshii naya waneepia. Wekirajaa sünain waneeirua pütchi eeʼiyataka wamüin eein Maleiwa namaa na wayuu aʼyataakana nümüin otta weʼreetka «nnojo[luin] nücheküin chi Maleiwakai süpüleerua waʼülüjaajiraainjanain, shia nüchekaka loteein wakuaippa sünain jutkataa» (paashajeʼera 1 Corinto 14:​33, 40).

NUKUMAJÜIN NAKUWAʼIPA NA AʼYATAAPUʼUKANA NÜMÜIN

5. ¿Jamüsü nnojotka shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa süpüleerua tü Mmakat?

5 Müshi Jeʼwaa nümüin Adán sümaa Eva: «Anakaja kachonniire jia, jouluiwa na juuʼuliwoʼukana sainküin mmakat süpüshua süpüla laulaainjanain jia saaʼu tü kasa shirokujatkat palaa, saaʼu tü kasa waawatakat iipünaapünaa je saaʼu tü kasa mmapaʼajatkat süpüshuaʼale» (Gén. 1:28). Na wayuukana, awainmalaainjana naya süpüla paʼaraiisüinjatüin tü Mmakat, nnojoliipejeʼe walakaainjanain naya sainküin mmaka. Shiasaʼa müin niʼrajaain wayumüin Adán sümaa Eva, makalaka nnojoluin shikeraajüin tia (Gén. 3:​1-6). Kojuya juya süchiki tia, «niʼrüin Jehová tü wayuukolüirua sainküin mmakat sünain mojulaain maʼi shiairua je jülüjain saaʼin tü mojuluʼutkat waneepia». Sutuma tia, «mojulaasü waneepia nuʼupala Maleiwa [tü wayuukalüirua]. Atkaajiraashii naya sainküin mmakat süpüshua sünain paʼürülaajiraain naya». Makalaka niʼitirüin Jeʼwaa wanee juya miyoʼushaata süpüla najaʼttirüin tü wayuu mojulaasükalüirua (Gén. 6:​5, 11-13, 17).

6, 7. (1) ¿Jamüsü talataka naaʼin Maleiwa nümaa Noé? (Piirakaa sümüin ayaakuaa suluʼuka süpana 18.) (2) ¿Kasa alataka namüin na wayuu mojulaashii eejanakana nükalioʼu Noé?

6 Aluʼusaʼa Noé, talatüsü naaʼin chi Maleiwa nümaa süka niain wanee wayuu lotokoi akuwaʼipa naʼakajee na wayuu eejanakana nükalioʼu. Jee süka wanaawajiraain naaʼin Noé nümaa chi Maleiwakai nuluwataain nia sünain akumajaa wanee anua miyoʼushaata (Gén. 6:​8, 9, 10, 14-16). Anainjatü maʼin sukumajia tü anuakat süpüla nnojoluinjatüin wüinsirüin tü wayuukalüirua otta tü mürütkalüirua. Oonooshi Noé sümaa nünüiki Maleiwa otta naaʼinrüin süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain. Shikerotinnapa tü mürütkalüirua, «nüsülüjaa nümüsia chi Maleiwakai soʼu tü anuakat» (Gén. 7:​5, 16).

7 Sünain tia juya miyoʼushaata eejatkat nükalioʼu Noé, «najaʼttirüin Jehová kasa  süpüshua katakat oʼu paalainka sainküin mmakat». Nia neʼe oʼttaaka Noé sümaa nüpüshi süka sulujanain naya tü anuakat (Gén. 7:23). Napüshuaʼa na wayuu eekana maaʼulu ojuʼitüshii naya nünainjee Noé otta na nüchonniikana. Na wayuu wüinsitkana ouktüshii naya. Alatüsü tia namüin süka nnojoliin noonooin sümaa nünüiki Noé wanee «wayuu aaʼinrakai kasa anasü nuʼupala Maleiwa» (2 Ped. 2:5).

Oʼttaashii naya süka lotuin natuma sukuwaʼipa tü kasa naainjakat (Paashajeʼera tü pütchikat 6 otta 7)

8. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu lotuin maʼin sukuwaʼipa nutuma Maleiwa tü kasa naainjakat napüleerua na israeliitakana?

8 Maʼaka ochosiento juya süchikijee tü juya  miyoʼushaatakat, nüneeküin Jeʼwaa na israeliitakana süpüla nayainjanain aʼwaajüin nia. Nnojoishii walakaain naya, lotusü sukuwaʼipa nutuma Maleiwa tü kasa naainjakat. Eejana wainma sacerdoote otta leviita. Otta eejatü jieyuu aʼyataakalüirua soʼuluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa (Éx. 38:8). Nuchuntapa Jeʼwaa namüin na israeliitakana nekerotüinjanain Canaánmüin, eimmolojooshii otta eʼrüliijaashii wayumüin nümüin Maleiwa. Na anakana neʼe anüiki süchiki tü Mma Anasükat nia Josué nümaa Caleb. Nümaka Maleiwa namüin na eʼrakana wayumüin: «Nnojoleena jia ekeroluin suluʼu tü mma taküjakalü achiki sünain taapüinjatüin shia jümüin süpüla chainjachin taya jaʼaka. Nialeʼechi neʼe ekerotoko Caleb chi nüchonkai Jefuné otta Josué chi nüchonkai Nun» (Núm. 14:​30, 37, 38NM). Nünaajaapa Moisés, nia aneekünaka Josué süpüla nekiipüʼüinjachin na israeliitakana (Núm. 27:18-23). Sülüʼülapa maʼin nakalia na israeliitakana süpüla nashutüin saaʼu Canaán, müshi Maleiwa namüin: «Yalayala paaʼin jee meimmoluin pia. Nnojo mmoluin pia süka tayakai Jeʼwaa chi Pümaleiwasekai, eeshi taya pümaa eepünaale puʼunüin» (Jos. 1:​9NM).

9. ¿Kasa shiiʼiyataka Rahab sükajee tü saainjakat?

9 Nnojotpajaʼa nünüikin neʼe Jeʼwaa tia, eejachi nia waneepia nümaa Josué. Soʼu juyaka 1473, chajana na israeliitakana süʼütpaʼa tü mmakat Jericó. Nuluwataaka Josué piamashii wayuu sünain ajayajaa Jericó. Nantaka shipialuʼumüin Rahab wanee jierü maaʼinsat. Suunjulaka naya saaʼu tü shipiakat. Nachajeʼennaka achiki nutuma chi sülaülakai Jericó. ¿Jamüshiiche paashin suunjulaka naya Rahab? Müsü shia: «Tatüjaa aaʼu naapeerüin Jeʼwaa jümüin mmakat tüü [...]. Wanaa sümaa jujuʼitüin Egiptojee, taapüin süchiki tü naainjakat Jeʼwaa jüpüleerua. Akumajaasü wanee wopu nutuma pasanain sünain tü palaa Ishosükat süpüla jülatüinjanain otta tü jaainjakat namüin na piamashii wayuu aluwataanakana naaʼu na amorreokana [...]. Pülashi maʼin Jeʼwaa, nnojoishi eein wanee eekai müin aka naaʼin» (Jos. 2:9-11NM). Oʼttaasü Rahab sümaa süpüshi wanaa sümaa sajaʼttinnüin Jericó süka paaʼinwain shia namaa na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla nayainjanain aʼwaajüin nia (Jos. 6:25). Sükajee tü saainjakat Rahab, shiiʼiyatüin kanoulain maʼin shia otta kojutüin maʼin  Jeʼwaa sümüin namaa na wayuu nüneekakana süpüla naʼwaajüin nia.

NÜNEEKÜIN JEʼWAA NA ANOUJÜSHII EEJANAKANA NÜKALIOʼU JESUU

10. ¿Jamüsü nünüiki Jesuu namüin na nekiipüʼükana na judíokana? ¿Jamüsü makaʼa nünüiki namüin?

10 Nnojotsü eein wanee pueulo isaka nüchiki Josué chaa Canaán, nushuta aaʼu süpüshuaʼa otta noumainsü shia na israeliitakana. Shiasaʼa müin süchikijee tia, eʼrüshii wayumüin na israeliitakana. Nalatirüin wainma juya sünain naainjüin tia. Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa saaʼu mmaka mepireesaliʼiya naya, eʼrülii maʼin wayumüin. Müshi Jesuu nachiki: «Aituala maʼi jia wayuu Jerusalénjeʼewaliikana, jia oʼutakana naaʼin süka ipa na nünüikimaajanakana Maleiwa aluwataaushikana jünainmüin» (paashajeʼera Mateo 23:​37, 38). Nnojoliinnapa kasajanain nümüin Maleiwa na nekiipüʼükana na judíokana süka neʼrüliin wayumüin. Makalaka nümüin Jesuu namüin: «Mayaashiije eʼitaaushin jia paala sümaiwa süpüla eeinjanain jia nümaa Maleiwa eere nuluwataain, nuuʼuleʼereena jia suulia tia. Nayeena eʼitaanaka nütüma na eekai naaʼinreerüin tü nuluwataakat anain» (Mat. 21:43).

11, 12. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin ajaʼttüin yalaʼaya na anoujüshiikana wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa saaʼu mmaka? (2) ¿Jaralii na wayuu nüneekakana Maleiwa süpüla nayainjanain joo aʼwaajüin nia?

11 Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa saaʼu mmaka, niyüülajüin Jeʼwaa na israeliitakana. Nnojoliipejeʼe ajaʼttüin yalaʼaya na wayuu aʼyataakana nümüin Maleiwa. Nüneeküin mapa waneeinnua wayuu pansaakana akuwaʼipa sümaa tü nikirajakalü anain Jesuu. Eeʼiyalaashii naya wayuukana soʼujee tü juyakat 33 sünain tü miʼiraa kanüliakat Pentecostés. Soʼu tia miʼiraakat eejana 120 nikirajüin Jesuu jutkatakana, «süntalaʼa sümakalaka sirumaluʼujee wane kasa koʼlotüinsü maʼi, müsü aka saaʼin sujuttüin jouktai eekai katsüin maʼi [...]. Neʼrakalaka wane kasairua müsü aka saaʼin suwarala siki suluʼu shiyeekuaippayaain shia wayuu. Aʼwalakajaayaa müsü tüüirua sünain suʼnnuwaayaa sümüin naaʼu nayakana waneʼewai nakua. Nüntakalaka chi Naaʼinkai Maleiwa suluʼumüin naaʼinrua waneʼewai nakua sünain katsüinshantain maʼi nia naaʼuirua napüshuaʼaleʼeya. Aashajaashiijeseʼe naya süka pütchiirua naatajatü nnojotkat nanüiküin, tü eekaleje süpüla naashajaain nütüma chi Naaʼinkai Maleiwa» (Aluw. 2:1-4). Naainjüin Jeʼwaa tia süka talatüin naaʼin namaa na wayuu nüneekakana süpüla nayainjanain joo aʼwaajüin nia.

12 «Noʼu kaʼikai chia, ekerotsü nooʼomüin na anoujashiikana maa aka 3.000 wayuu. [...] Je Maleiwakai nikerotirawalüin nanainmüin tü wayuu nuʼtteʼerawaikat kaʼiwai.» (Aluw. 2:​41, 47.) Anuu tü eekat sünainjee naküjüin pütchi na nikirajüinkana Jesuu: «Eesü kojuya wayuu aapaakat nünüikü Maleiwakai. Akoʼomüinraashii maʼi na anoujashiikana nünain Jesucristo chaʼaya Jerusalén. Je eesü kojuya noʼuluku na sacerdote judíokana eekai naapaain tü anoujaakat» (Aluw. 6:7). Wainma na wayuu aapaakana sümaa tü nekirajakalü anain na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla naʼwaajüinjachin nia. Süchikijee tia, ekerotushii jooluʼu na wayuu nnojoliikana judíoin naʼakamüin na anoujüshii judíokana. Nnojotsü mojushiin tia nümüin chi Maleiwakai (paashajeʼera Aluwataaushikana 10:​44, 45).

13. ¿Kasa nuluwataaka anain Maleiwa na nikirajüinkana Jesuu?

13 Tü naainjüinjatkat na nikirajüinkana Kürisüto shia tü naainjapuʼukat niakai: aküjaa pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa (Mat. 4:17). Niʼiküin naya süpüla natüjüinjanain süpüleerua. Müshi nia: «Ojuitteena jia suluʼupünaa Jerusalén, suluʼupünaa tü mmakat Judea, suluʼupünaa Samaria otta suluʼupünaa süpüshuaʼa mma wattapünaa maʼi sünain aküjaa süchikü tü takuaippa jiʼrajakat akua» (Aluw. 1:8). Natüjaa aaʼu na anoujüshiikana kasainjatüin naainjüin. Müshinka Pablo nümaa Bernabé wanaa sümaa chajachin nia Antioquía tü mma chakat süʼütpaʼa Pisidia: «Jiayaajeʼe nüchuntaaka wamüin chi Maleiwakai, jiakana judíokana, sünain jiainjanain waküja amüin palajanaleʼeya nünüikü Maleiwa. Anaakalaka jia sünain eeʼiyataa jükuaippa sünain jiyouktüin shia wamüin, sünain müin jia aka sükuaippa wayuu eekai nnojolüin süpülajatüin [kataa oʼu  waneepia, NM]. Nayataainapajasaʼa joo wojuntaaka anainmüin, na gentilekana. Watüjaa aaʼulu sünain shiain keeʼireein naaʼin chi Maleiwakai waaʼinrüin shia, süka sümüin nünüikü tü nüshajitkat paala nooʼopünaa chi Oʼtteʼerüikai: ‹Teʼitaain pia maa aka saaʼin wane luusa sümüin tü gentilekalüirua, süpüla sütüjaainjatüin saaʼu tü shiimainkat, süpüla piainjachin oʼttaain akajee tü wayuukalüirua sainküin tü mmakat süpüshuaʼa› » (Aluw. 13:​14, 45-47). Soʼujee nükalia Jesuu, aküjüna achikirü natuma na anoujüshiikana nünain Maleiwa tü kasa naainjakat süpüla nuʼtteʼerüin na wayuukana.

NAYA OʼTTAAKA NA ANOUJAKANA NÜNAIN JEʼWAA

14. (1) ¿Kasa alataka sümüin Jerusalén soʼu juyaka 70? (2) ¿Jaralii na oʼttaakana?

14 Wainma na judío nnojoliikana aapaain sümaa tü nümakat Jesuu, müshi nia: «Wanaa sümaa nashutüin Jerusalénmüin na jüʼünüü gentilekana sümaa suukaajüneerüin tü pueulokot natüma suulia sujuinnajüin wayuu, jütüjaajeerü aaʼu sünain sülüʼülüin tia kaʼi sujuttinnüinjatkat oʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa. Je soʼuweena kaʼikat tia, na wayuu kepiakana suluʼu tü mmakat Judea, anakaja müleka naʼluwataale saʼakamüin tü uuchikat süpüla nanujulaainjanain chaʼaya. Je tü wayuuirua yaasükat suluʼu Jerusalén, anasü müleka sujuittüle suluʼujee. Je tü waraittüsükalüirua anooipaʼa, anasü müleka nnojorule shikerolüin yala suluʼumüin süpüla asaajaa sükorolo» (Luc. 21:​20, 21). Ekeraajüsü tia pütchikat süpüshuaʼaleʼeya. Soʼu juyaka 66, ashutünüinjatia aaʼu Jerusalén nutuma Cestio Galo. Nuwuinjeʼeraka shia soʼu juyakat tia. Makalaka nojuʼitüin suluʼujee Jerusalén otta Judea na anoujüshiikana. Wainma na anoujüshii alatakana tü süchikat Jordán süpüla noʼunüin chaa Pelamüin suluʼu tü mmakat Perea. Aleʼejüshii nachikuaʼa na surulaat romaanokana soʼu juyaka 70 süpüla nashutüin saaʼu Jerusalén, nia nekiipüʼüka Tito. Eetaayaai kasain apütaain süchikijee Jerusalén. ¿Kasakaʼa alatüin namüin na anoujüshiikana? Oʼttaashii naya sükajee noonooin sümaa nünüiki Jesuu.

15. ¿Kasa alataka namüin na anoujüshii awainmalaakana?

15 Alatüsü kasa mojusü namüin na anoujüshiikana, müliashii naya atumawaa otta eipiijünüshii naya. Mayaainjeʼe müin nakuwaʼipa, awainmalaashii naya (Aluw. 11:19-21; 19:​1, 19, 20). ¿Jamüshii nawainmalaaka? Shia süka eein Jeʼwaa namaa (Prov. 10:22).

16. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujüshiikana waneʼewai nakua?

16 Süpüla icheinjatüin nunoula wanee wayuu, aʼyataainjachi nia süchiirua tia. Naashajeʼerüinjatü tü pütchi Ashajuushikat nüchiki Maleiwa, oʼunüinjachi weinshi sünain tü outkajawaakat otta aküjüinjachi nia pütchi. Sutuma naainjüin tia na anoujüshiikana namaiwa ichesü nanoula otta paaʼinwashii naya. Müsia neʼe nakuwaʼipa maaʼulu. Nnojoishii walakaain na anoujüshiikana. Akaaliinjünüshii naya natuma na laülaashiikana otta natuma na aʼyataakana neʼipajee na laülaashiikana (Filip. 1:​1NM; 1 Ped. 5:1-4). Awaraijaana aaʼuchii naya natuma na anoujüshii eʼitaanakana süpüla alapalawaa naaʼu maʼaka naainjüin shia Pablo (Aluw. 15:​36, 40, 41). Tü naainjakat na anoujüshii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushiikana süpüla naʼwaajüin Jeʼwaa, müsia aka saaʼin tü waainjakat wayakana anoujüshiikana maaʼulu. Talatüsü maʼin waaʼin nümaa Jeʼwaa süka nnojoliin walakaain nutuma na anoujüshiikana nünain. *

17. ¿Kaseerü wekirajaaka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?

17 Alüʼütsü maʼin süpüla najaʼttirüin Jeʼwaa tü kasa nul1uwataakalü aaʼu Satanaa otta aʼyataashii maʼin maaʼulu na wayuu anoujakana nünain Maleiwa. ¿Waaʼinrüinche wainma kasa maʼaka na wayuu aʼyataakana nümüin Maleiwa maaʼulu? ¿Kooʼomüinsüche wanoula? Wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla wountüin tia sünain tü wanee ekirajaayakat.

^ püt. 16 Paashajeʼera tü pütchikat: «Los cristianos adoran con espíritu y con verdad» otta «Siguen andando en la verdad», suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka juulioʼu 15, 2002. Suluʼu tü karalouktakat Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios, aküjünüsü yala süchiki tü naainjakat na anoujüshiikana maaʼulu.