«Toʼtteʼereechi nia süka alin taya nüpüla. Taaʼinmajeechi nia süka niʼraajüin tanülia.» (SAL. 91:​14, NM)

1, 2. ¿Jamüsü naatawaika nakuwaʼipa na wayuukana otta nakuwaʼipa süpüla nanoujüinjanain?

NIʼITAALA Jeʼwaa sukuwaʼipa tü apüshiikat (Éf. 3:​14, 15NM). Naatawaisü nakuwaʼipa na wayuukana waneʼewai nakua suulia nakuwaʼipa na napüshikana. Eeshii wayuu eeka kepiapuʼuin nümaa nashi jee nei nataralaleepa. Eeshii eekai amülouilin nashi jee nei sutuma ayuulii, pasiruwaain naya jee sutuma waneeirua kasa mojusü. Eeshii eekai nnojoluin neʼraajüin nashi jee nei.

2 Müsia nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa. Nüpüshi naya Jeʼwaa. Akatsaʼa naatawalin nakuwaʼipa süpüla nanoujüinjanain. Eeshijaʼa süpüla niain ekirajüin pia sünain tü Wiwüliakat chi püshikai jee shiale tü püikat joʼuuiwaʼaya pia (Deut. 6:​6, 7). Eeshijaʼa süpüla niain ekirajüin pia wanee wawala aküjakai pütchi pümüin (Roma 10:13-15NM; 1 Tim. 2:​3, 4).

3. ¿Kasa wanaawaka atuma sukuwaʼipa wayuu?

3 Wainma kasa naatawaika atuma sukuwaʼipa wayuu, akatsaʼa eein wanee kasa wanaawa atuma shia. Sünainjee nnojolin noonooin Adán nümaa Jeʼwaa, kamojulasü, kaainjalasü jee ouktüsü wayuu süpüshuaʼa (Roma 5:12). Mayaapejeʼe sülatüin tia, eeshii süpüla «Taata Maleiwa» wamüin nümüin Jeʼwaa. Suluʼu Isaías 64:​8, ashajünüsü jamapuʼuin sünüiki nümüin Jeʼwaa tü nupueulosekat, müsü mayaa: «Jeʼwaakalee, pia Washikaʼaya». Akaʼaya Jesuu, wanaa sümaa niʼiküin na nikirajüinkana sünain  oʼuraajaa, müshi nia: «Taata Maleiwa chakai iipünaa, wule putuma tü pünüliakat» (Mat. 6:​9NM).

4, 5. ¿Kasa wekirajaainjatka anain süpüla kooʼomüinjatüin naalii Jeʼwaa wapüla?

4 Chi Washi chakai iipünaa, naaʼinmajüin sümaa jülüjüin naaʼin tü nüpüshikat. Müshi nia: «Toʼtteʼereechi [chi waneepiakai tamaa] süka alin taya nüpüla. Taaʼinmajeechi nia süka niʼraajüin tanülia» (Sal. 91:​14NM). Nuʼtteʼerüin Jeʼwaa tü nupueulosekat noulia na nüʼünüükana otta naaʼinmajüin naya suulia najaʼlajeʼennüin.

5 Süpüla kooʼomüinjatüin naalii Jeʼwaa wapüla, wekirajaa sünain apünüinsü kasa sünainjee tü nukuwaʼipakat: 1) nia Aapaka tü choʼujaakat wamüin, 2) nia Aaʼinmajaka waya otta 3) nia Waʼaleewainka maʼin. Shiʼipaʼaya wekirajaain sünain tü apünüinsükat kasa, jülüja waaʼin jamüin wakuwaʼipa nümaa chi Washi iipünaajachikai otta kasain waaʼinrüinjatüin süpüla weeʼiyatüin nujutü nümüin. Otta müsia jülüja waaʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa namüin na arütkaakana nünainmüin (Sant. 4:8).

NIA JEʼWAA CHI AAPAKAI TÜ CHOʼUJAAKAT WAMÜIN

6. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu anain «süpüshua tü nüsülajakat» Jeʼwaa?

6 Müsü nünüiki Santiago:«Anasü süpüshua tü nüsülajakat chi [Washikai] Maleiwa kakumalakai tü kasa warattuuitkat chakat iipünaa» (Sant. 1:17). Wanee kasa anashaatasü nüsülajaka wamüin Jeʼwaa, shia katüin woʼu nutuma (Sal. 36:9). Müleka shiale waaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin saaʼujee katüin woʼu nutuma, aneerü maʼin wakuwaʼipa maaʼulu otta kateerü woʼu waneepia suluʼu tü mma jeketkat (Prov. 10:22; 2 Ped. 3:​13NM). ¿Jamüsü süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sümaa kaainjalain waya nutuma Adán?

7. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla aleewajiraainjanain waya nümaa?

7 Nia Jeʼwaa chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin otta wainma sukuwaʼipa nutuma. Jamüshijaʼa nia, naakajirüin waya saaʼu anamiain nia wamüin. Kamojulasü otta kainjalasü wayuu süpüshuaʼa nünainjee Adán (Roma 3:23). Sutuma alin waya nüpüla Jeʼwaa, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla aleewajiraainjanain waya nümaa. Müshi chi aluwataaushikai Juan süchiki tia: «Niiʼiyatüin Maleiwa alin waya nüpüla sükajee nuluwataain chi waneeshikai Nüchon yaa saaʼu tü mmakat süpüla katüinjatüin woʼu nünainjee. Nnojoishi niain alin wapüla chi Maleiwakai palajana, waya aika nüpüla palajana. Nuluwataainjeseʼe chi Nüchonkai süpüla ouktajachin saaʼu waainjala» (1 Juan 4:​9, 10NM).

8, 9. ¿Kasa niiʼiyataka akajee Jeʼwaa nükalioʼu Abrahán niain Aapüin tü choʼujaakat wamüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 18.)

8 Soʼutpünaa juyaka 1893 süpülapünaa wakalia, naainjüin Abrahán wanee kasa eeʼiyataka tü naainjüinjatkat Jeʼwaa mapa süpüla katüinjatüin noʼu waneepia na wayuu oonookana nümaa. Müsü sünüiki Hebreokana 11:17-19: «Otta Abraham, wanaa sümaa nuuʼulakünüin aaʼin nütüma Maleiwa müleka shiimüinre tü nünoulakat nünain, naapaain nünüiki Maleiwa sünain naapüinjachin Isaac nümüin süpüla ouktajachin, chi waneeshikai nüchon, chi aküjünakai achiki paala nümüin nütüma Maleiwa sünain pansaain nünüiki nümüin sünain maa: ‹Tü puuʼuliwoʼukalüirua, nanainjeeinjateerü na nüikeyuukana Isaac›. Je wanaa sümaa nünoujain Abraham nünain Maleiwa, nuʼutüinjachia aaʼin waneepia chi nüchonkai süka nütüjaain aaʼu sünain nuuntüin Maleiwa nüsoʼirüin saaʼin wayuu eekai ouktüin. Je chi Maleiwakai, naʼalijirüin nuulia Abraham nuʼutüinjachin naaʼin chi nüchonkai. Mataashi maa aka nüsoʼinnakai aaʼin nümüin nüchikua». ¿Kasa wanaawaka anainjee tü naainjakalü Abrahán sümaa tü naainjakat Jeʼwaa? Naapüin Jeʼwaa chi waneeshikai Nüchon süpüla nuʼtteʼerüinjatüin wayuu süpüshuaʼa ( paashajeʼera Juan 3:​16, 36 *).

9 ¡Anakajasaʼa maʼin naaʼin Isaac sutuma nnojolinjachin ouktüin nia soʼu tia! Naapüin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa naaʼu chi anneerü okoʼojookai  oʼuwa saʼaka sütüna wunuʼu. Chia anneetkai nia ouktünajachikai aaʼin nümüin Jeʼwaa (Gén. 22:10-13). Niʼitaain Abrahán sünülia tü mmakat eejachire naʼajüinjachin chi nüchonkai. Sünülia nutuma «Jeʼwaa-yiré». «Nieechi Jeʼwaa aapakai wamüin» maluʼulu tia (Gén. 22:​14NM; noota).

TÜ ANAJIRAAINJATKALÜ ATUMA WAYUU NÜMAA MALEIWA

10, 11. ¿Jaralii na shikiishiikana aküjaa tü pütchi anajiraainjatkalü atuma wayuu nümaa Maleiwa? ¿Jamüsü sukuwaʼipa tia natuma?

10 Wanaa sümaa jülüjüin waaʼin süpüshuaʼa tü naapakat wamüin Jeʼwaa, wayaawata aaʼu anajiraain waya nümaa sünainjee ouktüin Jesuu saaʼu waainjala. Müsü nünüiki Pablo süchiki tia: «Süpüshua tü kasa anasü taaʼinrakat, taaʼinrüin süka alin maʼi waya nüpüla Cristo süka ouktüin nia saaʼu waainjala süpüla taashinjanain waya suulia. Ouktüshi nia saaʼu waainjala sümaa süsoʼiraain naaʼin shiiʼiree waaʼinreein tü anasükat waneepia. Sükajee shiiʼiratüitpain waaʼin nütüma, anakaja nnojoliire waaʼinrüin tü wachekakat wamüiwa, shiainjatü tü talatakat atüma naaʼin» (2 Cor. 5:​14, 15).

11 Aishi maʼin Maleiwa napüla na anoujüshii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushiikana otta talatüshii maʼin naya süka naʼyataain nümüin. Sutuma tia, naküjüin tü pütchi anajiraainjatkalü atuma wayuu nümaa Maleiwa. Watta saalii wayuu anajiraaka jee aleewajiraaka nümaa Maleiwa sutuma süküjünüin sümüin otta shikirajünüin sünain tia pütchikat. Nüneeküin Maleiwa naya wayuukana süpüla kepiaa chaa iipünaa. Maaʼulu yaa, na anoujüshii chainjanakana iipünaa naküjüin tia pütchikat sümüin wayuu süka eʼitaaushin naya nutuma Jeʼwaa otta Kürisüto süpüla aʼyatawaa namüin. Makalaka nakaaliinjüin wayuu sünain arütkawaa nünainmüin Jeʼwaa otta aʼyatawaa nümüin ( paashajeʼera 2 Corinto 5:18-20; Juan 6:​44NM; Aluw. 13:​48NM).

12, 13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin talatüin maʼin waaʼin sümaa tü naapakat wamüin Jeʼwaa?

12 Na anoujüshii yaainjanakana kepiain mmapaʼa, nakaaliinjüin na anoujüshii chainjanakana iipünaa sünain aküjaa tü pütchi anasükat süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Naainjüin tia, sutuma talatüin maʼin naya nümaa Jeʼwaa, chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin. Wanaa sümaa waküjüin tia pütchikat, waküjüin shia suluʼujee tü Wiwüliakat: wanee kasa anashaatasü nüsülajaka wamüin Jeʼwaa (2 Tim. 3:​16, 17). Watüjüle maʼin süpüleerua ekirajaa wayuu sükajee tü Nünüikikat Maleiwa, eeshii süpüla wakaaliinjüin naya süpüla katüinjatüin noʼu waneepia. Wanee kasa nükaaliinjaka aka waya Jeʼwaa süpüla waküjüinjanain pütchi, nia chi naaʼinkai (Zac. 4:6; Luc. 11:13). Waashajeʼerüle tü karalouktakalüirua Anuario de los testigos de Jehová, weʼreerü tü kasa anasü eekat sutuma süküjünüin pütchi. ¡Anakatche maʼin aküjaa tü pütchi kojutükalü atuma chi Washikai, chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin!

13 Wainmairü tü kasa naapakat wamüin Jeʼwaa, makalaka anain jülüjüle waaʼin pütchikat tüüirua: «Süpüla teeʼiyatüin talatüin taaʼin sümaa tü naapakat tamüin Jeʼwaa, ¿aʼyataashiche maʼin taya sünain aküjaa pütchi? ¿Kasa tanoukteʼerüinjatka sünain takuwaʼipa süpüla tatüjüinjachin maʼin aküjaa tü pütchi anasükat?». Palajanale watuma tü Nuluwataayakat Maleiwa, weeʼiyateerü nümüin talatüin maʼin waaʼin sümaa tü naapakat wamüin. Waaʼinrüle tia, naapeerü Jeʼwaa tü choʼujaakat wamüin (Mat. 6:25-32 otta 33NM). Sutuma alin waya nüpüla, keeʼireesü maʼin waaʼin watalateʼerüin naaʼin (Prov. 27:11).

14. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüleerua nupueulose?

14 Müshi David niiʼirainruʼu: «Nnojoishi jaralin amüliajüin taya otta wayuu müliashi taya; Jeʼwaa, anashi jülüjüle paaʼin taya. Pia chi akaaliinjüikai otta oʼtteʼerüikai taya; Maleiwakalee, nnojo kamaʼain pia» (Sal. 40:​17NM). Wainmatuairü nuʼtteʼerüin Jeʼwaa tü nupueulosekat wanaa sümaa müliain naya natuma na nüʼünüükana. Sutuma nükaaliinjüin waya süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa otta naapüin wamüin tü choʼujaakat sümüin wanoula, waapüin maʼin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa.

NAAʼINMAJÜIN WAYA JEʼWAA

15. Püküja süchiki tü naainjakat wanee wayuu akaaliinjamaatakai nüchon.

15 Wanee wayuu eekai alin nüpüla nüchonnii,  nnojotsü shiain neʼe naapüin tü kasa choʼujaakat namüin. Naaʼinmajüinya naya. Nükaaliinjamaatüin naya suulia sülatüin kasa mojusü namüin. Naashin wanee wawala, akaaliinjünamaatüshi nia nutuma chi nüshikai wanaa sümaa nujutuuin shiroku wüin müleʼu jintüliiwaʼaya nia. ¿Jamakuwaʼipat tia? Chajana naya aküjüin pütchi, shiasaʼa naleʼejapa nepialuʼumüin müleʼu wüin napüla suluʼu tü luwopukot. Süpüla nalatüin waneemüin saʼata, alatüshii saaʼupünaa waneeirua ipa müleʼuyuu. Nia alataka palajana chi wawalakai. Nüsiranajaaka sümaa nujutuuin shiroku tü wüinkat. Nimerotoko piantua. Niasaʼa chi nüshikai naapaamaatüin nia nütünakiipünaa. Nnojoika wüinsirüin nia sutuma nükaaliinjamaatüin nia chi nüshikai. ¡Talatashaatasü maʼin naaʼin sutuma nükaaliinjüin nia chi nüshikai! Müshiʼiya wayakana nutuma chi Washi iipünaajachikai, nükaaliinjüin waya suulia tü kasa mojusü aainjünakat wamüin otta nuulia Satanaa, chi aluwataakai saaʼu tü mmakat. Nia neʼe Jeʼwaa atüjaka aaʼinmajaa waya (Mat. 6:13; 1 Juan 5:19).

16, 17. Wanaa sümaa natkaain na israeliitakana namaa na amalekiitakana, ¿kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin naya?

16 Naaʼinmajüin Jeʼwaa nupueulose soʼu juyaka 1513 süpülapünaa wakalia. Taashishii naya nutuma suulia achepchiee otta naaʼinmajüin naya nalatapa tü palaa Ishosükat. Naaʼinmajüin naya isashiipaʼa wanaa sümaa chajanain naya suluʼu tü mma kanüliakat Refidim, süpülapünaa nantüin eemüin tü uuchikat Sinaí.

17 Sutuma nütüjaain aaʼu Satanaa tü sümakat Génesis 3:​15, nüchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nushutüinjachin naaʼu na israeliitakana. Niʼrüin namüiwaʼain naya. Nushutaka naaʼu nakajee na amalekiitakana. Süʼünüü nupueulose Jeʼwaa tia wayuukalüirua (Núm. 24:20). ¿Jamüsü naaʼinmajia na israeliitakana nutuma Jeʼwaa nükajee Josué, Moisés, Aarón otta Hur? Atkaashi Josué namaa na amalekiitakana. Suʼunnaa tia, oʼotooshi Moisés, Aarón otta Hur saaʼu wanee wutai. Wanaa sümaa yaletüin nutuma nütüna Moisés, katchinshii na israeliitakana nutuma Jeʼwaa noulia na  naʼünüükana. Shiasaʼa mapüsapa nütüna Moisés, aaʼalijünüsü nutuma Aarón otta Hur. «Niyamünnaka Amaleq sümaʼaleʼeya nupueulose nutuma Josué». Naainjüin tia süka nükaaliinjünüin otta naaʼinmajünüin nutuma Jeʼwaa (Éx. 17:8-13NM). Nüpaʼüwajaakalaka ipa Moisés chayaa. «Jeʼwaa-nisí» sünülia nutuma. «Nia tounjulaayaka Jeʼwaa» maluʼulu tia pütchikat süka hebreo ( paashajeʼera Éxodo 17:​14, 15, * noota).

NAAʼINMAJÜIN NUULIA SATANAA

18, 19. ¿Jamüsü waaʼinmajia maaʼulu nutuma Jeʼwaa?

18 Naaʼinmajüin Jeʼwaa na aikana apüla nia otta na oonookana nümaa. Nounjulaayashi Jeʼwaa na israeliitakana wanaa sümaa chajanain naya suluʼu tü mmakat Refidim. Müshiʼiya wayakana maaʼulu, wounjulaayashi Jeʼwaa wanaa sümaa weʼrüin müliaa natuma na nüʼünüükana. Wainmatuairü nükaaliinjüin Jeʼwaa tü nupueulosekat otta naaʼinmajüin shia nuulia Satanaa. Na wawalayuu müliakana sutuma nnojoluin sünainpünaain poliitika otta nnojoluin surulaalüin naya, aaʼinmajünüshii waneepia nutuma Jeʼwaa. Tia, shia tü alatakat namüin na wawalayuu eejanakana chaa Alemania sükalioʼu nuluwataain Hitler. Wanaa sümaa waashajeʼerüin tü karalouktakalüirua Anuario, kooʼomüinsü maʼin wanoula sutuma weʼrüin nachecherüin naaʼin na wawalayuukana suʼunnaa müliaa otta sutuma naaʼinmajüin Jeʼwaa naya (Sal. 91:2).

Nükaaliinjüin waya Jeʼwaa nakajee na wawalayuukana süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa (Paashajeʼera pütchi 18-20)

19 Sükajee tü nupueulosekat Jeʼwaa jee sükajee tü karalouktairua aapünakat wamüin, nüküjüin wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla naaʼinmajüin waya. Sutuma tia nümakat wamüin Jeʼwaa, anasü wakuwaʼipa maaʼulu. Tü kachiiruakat saaʼin wayuu maaʼulu, shia tü aainjirawaakalü akuwaʼipa, eperuwaa otta anajaa shiyaakua wayuu masheʼinsat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. Akaisaʼa nüsoʼijirüin waaʼin Jeʼwaa waneepia sünain tü waaʼinrajatkat süpüla nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na wayuu aainjakana kasa mojusü. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin wamüin nnojoliinjanain waʼaleewajaain sümaa wayuu suluʼupünaa tü redes sociales münakat (1 Cor. 15:​33NM). *

20. ¿Kasa naaʼinmajaka aka waya Jeʼwaa suluʼu tü outkajaaleekat?

20 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin nikirajanain waya Jeʼwaa? Oonooinjana waya sümüin tü nuluwataakalü anain (Is. 54:13). Suluʼu tü outkajaaleekalüirua anasü wakuwaʼipa. Süka jamüin, wekirajünüin sünain tü wakuwaʼipainjatkat jee aaʼinmajünüshii waya. Na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nakaaliinjüin otta nachiaain waya sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat (Gal. 6:1). Nükaaliinjüin waya Jeʼwaa nakajee naya wawalayuukana (Éf. 4:​7, 8NM). ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin nachiaale waya na laülaashiikana? Jüüjüüinjana otta oonooinjana waya namaa. Müle shia watuma, aneerü wakuwaʼipa nutuma Maleiwa (Heb. 13:17).

21. (1) ¿Kasa tü waaʼinrajatkat? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain suluʼu tü wanee ekirajaayakat?

21 ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin? Wooʼulaa nuʼunirüin wakuwaʼipa chi naaʼinkai Maleiwa otta woonoo nümaa chi Washi iipünaajachikai. Jülüja waaʼin tü nukuwaʼipakat Jesukürisüto otta waʼyataa süchiirua washatüin shia. Anasü maʼin nukuwaʼipa Jesuu nutuma Jeʼwaa sutuma noonooin nümaa waneʼereʼeya ouktapa nia (Filip. 2:​5-11). Akaweeria wakuwaʼipa, aneerü nutuma Jeʼwaa weʼitaale süpüshuaʼa waaʼin nünain (Prov. 3:​5, 6). Makalaka soteein waaʼin waneepia niain Jeʼwaa chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin otta chi Aaʼinmajakai waya. Aʼyatawaa nümüin shia wanee kasa kojutüsü maʼin otta talataka atuma waaʼin. Akaʼaya Jeʼwaa, Waʼaleewain maʼin nia, ¿jamüsü maka wanüiki? Kooʼomüinjeerü maʼin tü naaliinkat wapüla wekirajaapa sünain tia suluʼu tü wanee ekirajaayakat.

[Pütchi]