«Anakaja müleka jüüjüüle jia namüin na juwalayuu laülaayuukana jüpüleerua sümaa joonooin sümaa nanüiki [...]. Aneekünüshii naya süpüla naaʼinmajüinjanain jia.» (HEB. 13:17)

1, 2. ¿Jamüshi maka Jeʼwaa maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü?

NÜKÜJÜIN Jeʼwaa müin nia maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü (Ezeq. 34:11-14). Sükajee tia watüjaa aaʼu jamüin tü nukuwaʼipakat. Jamüshijaʼa wanee anneetpüʼü, jülüjüsü naaʼin naʼanneetse suulia jamajüin shia otta naaʼinmajüin shiaʼaya. Niʼikajaain eere keküleuin otta eere eein wüin (Sal. 23:1, 2); naaʼinmajüin soʼukai otta saʼwai (Luc. 2:8); naaʼinmajüin suulia jamajüin sutuma wüchii eekai jashichin (1 Sam. 17:34, 35); nülüʼüjüin eekai joʼuuyuuin (Is. 40:11); mekeetshi nia süchiirua eekai machikin otta naaʼinmajüin eekai ayuulin (Ezeq. 34:16).

2 Anneetpüʼü otta apünajüliipüʼü noʼutku na israeliitakana. Makalaka nayaawatüin saaʼu tü nümakat Jeʼwaa, müin nia maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü. Choʼujaasü saaʼinmajünüin otta jülüjüinjatüin aaʼinyüü tü anneetkalüirua. Müsia nakuwaʼipa na wayuukana (Mar. 6:34). Nnojorüle saaʼinmajünüin tü nanoulakat nutuma Jeʼwaa otta nnojorüle nuʼunirüin nakuwaʼipa, mülieena maʼin naya. Nnojoleerü natüjaain aaʼu tü naaʼinrajatkat. Meena aka saaʼin anneerü eeka marüleejuuin (1 Rey. 22:17). Naapapejeʼe Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat namüin na wayuu aʼyataashiikana nümüin.

3. ¿Kasa wekirajaainjatka sünain ekirajaayakat tüü?

3 Wayaawata aaʼulu jamüin maka Jeʼwaa maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü. Ayatüshiʼiya naaʼinmajüin na aʼyataashiikana nümüin. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nuʼunirüinjatüin nakuwaʼipa, naapüin tü kasa choʼujaakat namüin otta müsia tü naaʼinrajatkat süpüla anainjatüin nakuwaʼipa.

CHI ANNEETPÜʼÜ ANAMIAKAI MAʼIN NÜNEEKÜIN WANEEINNUA ANNEETPÜʼÜ

4. ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla naaʼinmajüin na naʼanneetsekana Jeʼwaa?

4 Eʼitaanüshi Jesuu nutuma Jeʼwaa süpüla sülaülainjachin nia tü anoujasükalüirua (Éf. 1:22, 23). Jesuu «müshi aka  naaʼin wane anneetpüʼü eekai anamiain maʼi». Wanaawasü nukuwaʼipa nümaa chi Nüshikai. Aishii nüpüla na naʼanneetsekana Jeʼwaa, naaʼinmajüin naya otta aapajiraashi nikii naaʼu (Juan 10:11, 15). Anasü maʼin sukuwaʼipa wayuu sünainjee ouktüin Jesuu saaʼu (Mat. 20:28). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa katüinjatüin noʼu waneepia na wayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jesuu (Juan 3:16NM).

5, 6. (1) ¿Jaralii nüneekaka Jesuu süpüla aaʼinmajaa na anoujüshiikana? (2) ¿Kasa naainjüinjatka na anoujüshiikana süpüla anainjatüin nakuwaʼipa? (3) ¿Jamüshii woonooinjanaka namaa na laülaashiikana?

5 ¿Kasa naainjaka na naʼanneetsekana Jeʼwaa süka niain Jesuu arüleejüin naya? Müshi Jesuu: «Na taʼanneetsekana, teʼraajüin naya je oʼunüshii tamaa süka neʼraajüin tanüiki» (Juan 10:27). Eʼraajaa nünüiki Jesuu, chi Anneetpüʼü Anamiakai Maʼin, sünainpünaasü oonoowaa nümaa otta namaa na nüneekakana süpüla aaʼinmajaa nanoula na anoujüshiikana. Naashin Jesuu ayatüinjatü naaʼinrüin na aluwataaushiikana otta na nikirajüinkana, tü aʼyatawaa niʼitaakalü ekii. Nekirajüinjana otta naaʼinmajüinjana na anoujakana nünain (Mat. 28:20; paashajeʼera Juan 21:15-17). Sutuma süküjünüin maʼin tü pütchi anasükat, akooʼomüinraashii na anoujakana nünain Jesuu. Makalaka nüneeküin noʼutku na anakana anoula süpüla naaʼinmajüinjanain na anoujüshiikana (Éf. 4:11, 12).

6 Wanaa sümaa naashajaain Pablo namaa na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat chaa Éfeso, müshi nia namüin: «Chi Naaʼinkai Maleiwa, niʼitaain jia süpüla jaaʼinmajüin [na anoujüshiikana] maa aka wane wayuu naaʼinmajüin tü nümüʼünüinkat» (Aluw. 20:28). Müsia maaʼulu yaa, aneekünüshii na laülaashiikana nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. ¿Jamüsü maka wanüiki? Süka naainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat, tü ashajuushikat nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Woonoole namaa, weeʼiyatüin kojutüin wamüin Jeʼwaa otta Jesuu (Luc. 10:16). Makalaka anain jüüjüüle waya namüin. Eepajaʼa waneeirua kasa jüüjüüinjanaka anainjee waya namüin.

7. ¿Kasa naaʼinraka na laülaashiikana süpüla anajiraainjachin pia nümaa Jeʼwaa?

7 Na laülaashiikana noʼunirüin nakuwaʼipa na nawalayuukana, natütüleʼerüin naaʼin otta nachiaain naya sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat. Nnojoliipejeʼe aluwataweein naya saaʼu nakuwaʼipa na nawalayuukana (2 Cor. 1:24). Naküjüin namüin tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla anainjatüin süneekia tü naaʼinrajatkat, lotuinjatüin nakuwaʼipa otta anajiraainjanain naya namaa na nawalayuukana (1 Cor. 14:33, 40). Saashin tü Wiwüliakat, «aneekünüshii naya süpüla naaʼinmajüinjanain» na anoujüshiikana. Süka jamüin, keeʼireesü naaʼin anajiraainjanain na nawalayuukana nümaa Jeʼwaa. Yapashii naya süpüla akaaliinjaa chi eekai jaʼyain naaʼu naainjeein kasa mojusü otta chi eekai kaainjalain (Gal. 6:1, 2; Jud. 22). Makalaka anain maʼin jüüjüüle waya namüin na laülaashiikana wapüleerua (paashajeʼera Hebreokana 13:17).

8. ¿Kasa naainjaka na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüinjanain na nawalayuukana?

8 Chi aluwataaushikai Pablo naaʼinmajapuʼuin nanoula na nuwalayuukana, müsü nünüiki namüin na chejeʼewaliikana Colosas: «Tamüshii paala jia jüchikua: Kamalainchonsü maʼi nanüiki na aküjüliikana alawaa jümüin. Jalia jia jükanajuʼulaajayaa sütüma tü namakat. Tü nekirajakat anain, pütchi alawaa neʼe, naleʼeruʼujeejatü neʼe, shia tü shikirajapüʼukat anain tü natuushi manoujainsatkalüirua. Nnojotsü müin aka tü pütchi shiimüin nüküjakat Cristo wamüin» (Col. 2:8). Sutuma tü nümakat Pablo, anashii jüüjüüle waya sümüin tü naküjakat wamüin na laülaashiikana. ¿Kasa naainjaka na laülaashiikana wapüleerua? Naaʼinmajüin waya nuulia chi eekai nükayaleʼereein waya nuulia Jeʼwaa. Naashin chi aluwataaushikai Pedro eejeena wayuu eekai nünüikimaajanayaain Maleiwa otta eekai nekirajüin alawaa. Neʼikeʼereena na jekennuukana süpüla kaainjalainjanain naya (2 Ped. 2:1, 14). Müsia maaʼulu yaa, nüchiaainjana waya na laülaashiikana müleka choʼujaale main wamüin wachiaanüin. Na  laülaashiikana, laülaa aaʼinchii sünain anoujaa otta atüjüshii maʼin naya. Akaʼaya süpülapünaa laülaashiin naya, neeʼiyatüin natüjüin maʼin süpüleerua tü sümakat tü Wiwüliakat otta atüjüshii maʼin ekirajaa (1 Tim. 3:2; Tito 1:9). Sutuma laülaain naaʼin otta natüjüin maʼin süpüleerua tü sümakat tü Wiwüliakat, natüja apüleeruat nakaaliinjüin na nawalayuukana.

Naaʼinmajüin na laülaashiikana na nawalayuukana maʼaka naaʼinmajüin naʼanneetse wanee anneetpüʼü (Paashajeʼera pütchi 8)

CHI ANNEETPÜʼÜ ANAMIAKAI MAʼIN NIKIRAJÜIN OTTA NAAʼINMAJÜIN NAʼANNEETSE

9. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla nekirajünüinjanain otta suʼuninnüinjatüin nakuwaʼipa na anoujüshiikana?

9 Nikirajüin Jeʼwaa na anoujüshii chainjanakana iipünaa otta na anoujüshii kepiainjanakana saaʼu tü mmakat sükajee tü nupueulosekat. Anasü maʼin tü pütchi suluʼukat tü karalouktairua saapakat wamüin otta suluʼujeejatü shia tü Wiwüliakat. Aluwataasü shia karaloukta süpüla süküjüinjatüin namüin na laülaashiikana tü naainjüinjatkat. Eesü shiale nükajee chi wawala alapalaakai waaʼu. Müsü sukuwaʼipa süpüla nekirajünüinjanain otta suʼuninnüinjatüin nakuwaʼipa na anoujüshiikana.

10. ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana nükaaʼinraale wanee anoujüshi noulia na nuwalayuukana?

10 Eʼitaanüshii na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüinjatüin nanoula na anoujüshiikana otta jülüjüinjanain naaʼin naya. Nakaaliinjüinjana maʼin na eemiajaakana anoula otta na aainjakana kasa mojusü (paashajeʼera Santiago 5:14, 15). Eeshii eeka nakaaʼinraain noulia na nawalayuukana sümaa nooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Maleiwa. ¿Kasakaʼa naainjüinjatüin na laülaashiikana? Nachajaainjatü  sukuwaʼipa süpüla naleʼejüinjanain nachikuaʼa na anoujüshii akaaʼinraakana. Müshi Jesuu: «Chi [Tashikai] Maleiwa chakai iipünaa, nnojotsü nücheküin süpüleerua maaʼawain nuulia waneesükaijeʼe tü anoujasükalüirua tanain, na makana saaʼin tepichi» (Mat. 18:12-14).

NNOJOTSÜ LOTUIN NAKUWAʼIPA NA LAÜLAASHIIKANA

11. ¿Jamüsü kapüleeka namüin noʼutku na wawalayuukana oonoowaa namaa na laülaashiikana?

11 Na anneetpüʼü lotokana maʼin akuwaʼipa nia Jeʼwaa otta Jesuu. Akanasaʼa na wayuu naneekakana süpüla aaʼinmajaa na anoujüshiikana, nnojotsü lotuin nakuwaʼipa. Makalaka kapüleein namüin noʼutku na wawalayuukana oonoowaa namaa. Eeshii eeka namüin: «Wayuu kaainjaralii neʼe maʼaka taaʼin tayakai, ¿kasashiikai wayuu naya süpüla naküjüinjatüin tamüin tü taaʼinrajatkat?». Watüja aaʼu nnojoluin lotuin nakuwaʼipa na laülaashiikana. Nnojotpejeʼe shiainjatüin jülüjüin neʼe waaʼin tü kasa mojusü naainjakat.

12, 13. (1) ¿Kasa naainjalaka waneeinnua wayuu nüneekaka Jeʼwaa süpüla aaʼinmajaa tü nupueulosekat? (2) ¿Kasapülajatü nüshajiraka Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat süchiki naainjala na wayuu nüneekakana?

12 Süküjüin tü Wiwüliakat tü kasa mojusü naainjakat noʼutku na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla aaʼinmajaa tü nupueulosekat. Jamüshijaʼa David, nüneeküin nia Maleiwa süpüla aluwatawaa saaʼu Israel. Kaainjalashi nia mapa. Amaʼüjiraashi nukuwaʼipa sümaa wanee jierü kaʼwayuusesü otta nuʼutirüin naaʼin chi suʼwayuusekai (2 Sam. 12:7-9). Jülüjataa waaʼin jooluʼu nukuwaʼipa chi aluwataaushikai Pedro. Mayaapejeʼe nüneekünüin süpüla jülüjüinjanain naaʼin na anoujüshii eejanakana nükalioʼu, wainma kasa mojusü naainjaka (Mat. 16:18, 19; Juan 13:38; 18:27; Gal. 2:11-14). Kaainjalasü wayuu maʼleekalia. Nia neʼe Jesuu maainjalakai nümüiwaʼa.

13 Nüshajirüin Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat süchiki naainjala na wayuu nüneekakana süpüla aaʼinmajaa tü nupueulosekat, ¿kasapülajatü nüshajiraka tia? Süpüla niiʼiyatüin eein süpüla nuʼunirüin sukuwaʼipa nupueulose nakajee na wayuu nüneekakana, jaʼitairü nnojolin lotuin nakuwaʼipa. Nnojotsü eiwaʼalin tia. Makalaka mojuin wayounalaale namüin naya wawalayuukana. Kojutüinjana naya wamüin. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa kojutüin naya wamüin otta woonooin namaa (paashajeʼera Éxodo 16:2, 8 *).

14, 15. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü naainjapuʼukat Jeʼwaa süpüla nüküjüinjatüin tü saaʼinrajatkat nupueulose?

14 Choʼujaasü maʼin woonooinjanain namaa na laülaashiikana. ¿Jamüshii woonooinjanaka namaa? Süpüla watüjaain saaʼu tia, jülüja waaʼin nüküjapuʼuin Jeʼwaa sümüin tü nupueulosekat tü naainjüinjatkat süpüla noʼttaainjanain. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa nojuʼitüinjanain na israeliitakana Egiptojee, nüküjüin Jeʼwaa namüin nükajee Moisés otta Aarón tü naaʼinrajatkat süpüla noʼttaainjanain. Ekaainjana naya soʼu tü ai nülatüinjatkalü oʼu chi aapiee nümaʼanajeejachikai Maleiwa otta nashulejüinjatü süsha wanee anneerü sünain soʼu nepia. ¿Aashajaashiche Maleiwa namaa sirumatuʼujee? Nnojo. Nüneeküin Moisés na laülaashiikana süpüla nayainjanain aküjüin nünüiki Jeʼwaa namüin na israeliitakana (Éx. 12:1-7, 21-23, 29). Nüküjüin Jeʼwaa nükajee Moisés otta na laülaashiikana tü saaʼinrajatkat tü nupueulosekat. Müsia maaʼulu, nüküjüin Jeʼwaa nakajee na laülaashiikana tü saaʼinrajatkat tü nupueulosekat.

15 Kojuyatua süshajünüin suluʼu tü Wiwüliakat nuluwataain Jeʼwaa na aapieekana otta waneeirua wayuu. Naküjüin tü saaʼinrajatkat tü nupueulosekat Jeʼwaa süpüla suʼttaainjatüin. Nnojotsü mojuin nümüin Maleiwa nuluwataain  anüliieemaajana süpüla naküjüinjatüin nünüiki. Eesüjaʼa süpüla meerüin nutuma nakajee na laülaashiikana süntapa Armagedón. Süka niʼitaalain Jeʼwaa na laülaashiikana, naaʼinmajüinjatü nakuwaʼipa suulia naainjüin wanee kasa nnojotka nuluwataain anain naya Jeʼwaa.

KOTTÜSHII NA ANNEETKANA OTTA WANEESHIA NEʼE NAPÜʼÜYA

16. ¿Kasa sünainpünaaka tü pütchi jülüjüinjatkat waaʼin?

16 Kottüshii na naʼanneetsekana Jeʼwaa otta waneeshia neʼe chi napüʼüyakai, Jesukürisüto (Juan 10:16). Naashin Jesuu eeinjachi nia namaa na nikirajüinkana «waneepia waneʼereʼeya süntapa tü kaʼi sajaʼlajaweetkat oʼu kasa süpüshua» (Mat. 28:20). Maaʼulu yaa, Aluwataashi Jesuu chaa sirumatuʼu. Nia oʼunitka sukuwaʼipa tü alatajatkat süpülapünaa sajaʼlajeʼennüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa. Makalaka choʼujaain kottüin waya namaa na naʼanneetsekana Maleiwa. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla nnojoliinjanain wakaaʼinraain noulia? Saashin tü Wiwüliakat, oonooinjana waya sümaa tü pütchi makat: «Shiaʼaya wopukot tüü, juʼuna suluʼupünaa». Tia pütchikat sünainpünaasü tü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa sükajee tü Wiwüliakat otta tü nümakat Jesuu nümaa Jeʼwaa nakajee na laülaashiikana (paashajeʼera Isaías 30:21 * otta Alateetkat Mapeena 3:22).

Nakaaliinjüin na laülaashiikana nachonnii na nawalayuu epijakana nachonnii namüiwaʼa (Paashajeʼera pütchi 17 otta 18)

17, 18. (1) ¿Jarai chi amalajeʼereekai wanoula? ¿Kaseerü aainjünaka napüleerua na oʼttaainjanakana? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?

17 Müshi chi aluwataaushikai Pedro nüchiki Satanaa: «Müshi aka nia saaʼin wane kalaira sünain waraittüin jaʼakapünaa süpüla nümalajeʼerüinjatüin tü jünoulakat» (1 Ped. 5:8). Müshi aka saaʼin wanee wüchii eeka jashichin sümaa jamüsirüin. Nüroloijüin tü anneetkalüirua süpüla niküinjatüin tü nnojotkat eejüin saaʼin otta eeka sükatalaain. Müshiijeseʼe nnojoluinjanain wakatalaain noulia na naʼanneetsekana Maleiwa otta nuulia «chi aaʼinmajakai waya maa aka wane anneetpüʼü» (1 Ped. 2:25). Aashajaasü Alateetkat Mapeena 7:17 nachiki na wayuu oʼttaainjanakana suulia tü mülia miyoʼukat. Süküjüin naaʼinmajüinjanain naya Jesuu sümaa nuʼunirüinjanain naya sünainmüin tü wüin katüinjatkalü atuma noʼu. Nümülialeena naya Maleiwa sümaa nülaʼateerüin naʼwüira. ¡Anakatche maʼin tü naainjüinjatkat Jeʼwaa!

18 Wekirajaaitpa anain choʼujaain maʼin naaʼinmajünüin na anoujüshiikana natuma na laülaashiikana. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla anainjatüin natuma naaʼinmajia na naʼanneetsekana Jesuu? Wekirajaweerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.

[Pütchi]

^ püt. 13 Éxodo 16:2, 8 (NM): «2 Nayounalaakalaka napüshuaʼa na israeliitakana nümüin Moisés otta Aarón chaa anoouishii. Nümakalaka Moisés: ‹Naapeerü Jeʼwaa jümüin aliikajee tü asalaa jiküinjatkat otta naapeerü pan jümüin watta maalü emiraleepa jia. Süka jamüin, naapüin Jeʼwaa jünüiki sünain jiyounalaain. Nnojoliipejeʼe wayain jiyounalaain amüin, nia Jeʼwaa jiyounalaakai amüin›.»

^ püt. 16 Isaías 30:21 (NM): «Paapeerü wanee pütchi püchiiruajee sünain maa: ‹Shiaʼaya wopukot tüü, juʼuna suluʼupünaa›. Süküjeerü jümüin jalapünaainjanain juʼunüin, jikialuʼujee jee shiale jipeʼeruʼujee.»