«Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin [na manoujüinsaliikana]. Müleka juuʼulaale suulia, niiʼirateerü jukuaippa Maleiwa.» (ROMA 12:2)

1, 2. ¿Kasa naaʼinraka wanee wayuu sutuma tü ekirajünapuʼukalü anain nia?

SÜNAINPÜNAASÜ nukuwaʼipa wanee wayuu tü kasa ekirajünakalü anain nia nutuma nüshi jee nii otta tü naaʼinrakat na kepiakana pejepünaa nünain. Makalaka nüshatüin tü nasheʼinpalakat, nikaajüin tü eküülü nekaajakat otta nüshatüin nakuwaʼipa.

2 Akatsaʼa eein wanee kasa alanaʼaleeka maʼin suulia washeʼinpala otta tü eküülü wekaajakat. Motsoyüliiwaʼaya waya, ekirajünüshii waya süpüla watüjaainjatüin saaʼu tü kasa eekai anain otta tü kasa eekai mojuin. Naatawaisü tü jülüjakat waaʼin süchiki tü kasa eekai anain otta tü eekai mojuin. Eeshii na anakana amüin jee mojukana amüin wanee kasa. Müsü tü Wiwüliakat: «Eesü wayuu gentile eekai naaʼinrüin süka naaʼin namüiwa tü nuluwataakat anain Maleiwa, mayaasüje nnojolüin aapünüin namüin tü nüshajakat Moisés» (Roma 2:14). Süka müin sünüiki tü Wiwüliakat, ¿shiache waaʼinrajatka neʼe tü kasa ekirajünapuʼukalü anain waya otta tü kasa naaʼinrakat na kepiakana pejepünaa wanain?

3. ¿Jarat tü piamasükat kasa nnojoluinjatka waaʼinrüin atuma tü kasa ekirajünapuʼukalü anain waya?

3 ¿Jamüsü nnojoluinjatka waaʼinrüin tü kasa ekirajünapuʼukalü anain waya? Süküjüin tü Wiwüliakat piamasü kasa. Anuu tü palajatkat: «Eesü wopu eekai müin anakai saaʼin wamüin, akatsaʼa suʼunirüin waya sünainmüin tü ouktaakat» (Prov. 16:25NM). Sutuma nnojoluin lotuin maʼin wakuwaʼipa, isasü wachiki woʼunirüin wakuwaʼipa wamüiwaʼa (Prov. 28:26; Jer. 10:23). Tü wanee shia süka niʼitaain Satanaa tü akuwaʼipaa noʼunakalü achiirua na wayuukana: tü kasa anasü jee kasa mojusü namakat. Saashin tü Wiwüliakat, nia Satanaa «chi aluwataakai saʼaka wayuu manoujainsat» (2 Cor. 4:3, 4; 1 Juan 5:19). Aneere waya noʼuluʼu Jeʼwaa, kacheʼeinjana waya sümüin tü sümakat Roma 12:2 (paashajeʼerapa).

4. ¿Jarat tü apünüinsükat kasa wekirajaainjatka anain?

4  Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaweerü anain apünüinsü kasa sünainpünaaka tü sümakat Roma 12:2. (1) ¿Jamüsü weeʼiratüinjatka wakuwaʼipa? (2) ¿Kasa sünainpünaaka weeʼiratüin wakuwaʼipa? (3) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa?

¿JAMÜSÜ WEEʼIRATÜINJATKA WAKUWAʼIPA?

5. ¿Jaralii na nüshajakana amüin Pablo tü pütchi suluʼukat Roma 12:2?

5 Tü pütchi nüshajakat chi aluwataaushikai Pablo suluʼu Roma 12:2, nüshajüin namüin na anoujüshii chainjanakana iipünaa (Roma 1:6, 7). Neeʼiratüinjatü tü nakuwaʼipakat naashin Pablo otta ooʼulaainjana suulia nashatüin nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. Tü akuwaʼipaa nnojoluinjatkat nashatüin shia nakuwaʼipa otta nasheʼinpala na manoujüinsalii chajanakana Roma. «Juuʼulaa suulia ashataa nakuaippa na manoujainsaliikana», ¿jamüshi nümaka Pablo namüin na anoujüshiikana? Süka eejanain anoujüshii aaʼinraka otta jülüjaka aaʼin tü namakat na kepiakana naʼütpünaa. ¿Kasa naaʼinraka sutuma tia?

6, 7. ¿Kasa kapüleeka maʼin namüin na anoujüshii chajanakana Roma?

6 Chaʼayaa Roma, ichaa süchikanain naʼwaajüle na romaanokana, naʼamuuyuuse, nayaakua akumajuushi süka sementa otta nashaittüle. Sünainjee tia, watüjaa aaʼu tü kasa naaʼinrapuʼukat na manoujüinsalii chajanakana Roma. Ashajünüsü suluʼu karaloukta nachiki na atkaaliikana, na ayoujiraaliikana suluʼu neʼejena, na aainjakana drama otta muusika yarüttüsü. Akaʼaya chayaa Roma, joutsü maʼin tü kasa oikkaanakat otta tü kasa ayaʼlajünakat. Sutuma tia, nnojoishi süpüla maʼletsein wanee wayuu eeka niʼyataain chayaa (Roma 6:21; 1 Ped. 4:3, 4).

7 Mayaapejeʼe mainmain namaleiwase na romaanokana, nnojoishii kojutüin namüin. Shia naaʼinmaaka maʼin tü kasa aainjünakat shikiira jemelin wanee joʼuu, shikiira kaʼwayuusee otta shikiira ouktaa. ¡Kapüleekajasaʼa maʼin namüin na anoujüshii chajanakana Roma nnojoliinjanain naya sünainpünaain tia! Mainma na müleʼuyuukana sünain eʼraa tia kasa mojusükat. Makalaka neeʼiratüinjatüin tü nakuwaʼipakat. Nnojotpejeʼe eeʼiranajaain nakuwaʼipa sükajee woutiisainnapain naya.

8. ¿Jamüsü kapüleeka maʼin namüin na anoujüshiikana nnojoliinjanain sünainpünaain naya tü kasa mojusü aainjünakat?

8 Müsia maaʼulu, kapüleesü maʼin namüin na anoujüshiikana nnojoliinjanain sünainpünaain naya tü kasa mojusü aainjünakat. ¿Jamüsü kapüleeka shia namüin? Shia süka eein sainküin tü mmakat tü kasa mojusü naaʼinrakat na manoujüinsaliikana (paashajeʼera Éfeso 2:2, 3 otta 1 Juan 2:16). Süka naʼakain waya na manoujüinsaliikana, eesü süpüla jülüjüin neʼe waaʼin tü keeʼireekat naaʼin, tü kachiiruakat naaʼin otta washatüin nakuwaʼipa. Sutuma tia, oonooinjana waya sümaa tü nümakat  Pablo sünain weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa otta nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wountüin tia?

¿KASA SÜNAINPÜNAAKA WEEʼIRATÜIN WAKUWAʼIPA?

9. ¿Kasa naainjaka na wayuukana süpülapünaa woutiisain naya?

9 Kooʼomüinsü nanoula na wayuu ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat jee na aainjakana tü sümakat. Süka naainjüin tia, jayasü naaʼu kooʼomüin nanoula. Ojuʼitüshii suulia tü iküleesia nnojotkat shiimain otta neeʼiranajaain nakuwaʼipa (Éf. 4:22-24). Talatüsü maʼin waaʼin süka mainmain na wayuu woutiisakana juyawai. ¡Talatakajasaʼa maʼin naaʼin Jeʼwaa sutuma tia! (Prov. 27:11.) ¿Shiache neʼe naainjüinjatka tia?

Mainma na wayuu choʼujaakana amüin neeʼiratüin nakuwaʼipa (Paashajeʼera pütchi 9)

10. ¿Jamüsü nnojotka niiʼiratüin neʼe nukuwaʼipa wanee wayuu sükajee nuuʼulaain suulia aaʼinraa kasa mojusü?

10 Nnojotsü niiʼiratüin neʼe nukuwaʼipa wanee wayuu sükajee nuuʼulaain suulia aaʼinraa kasa mojusü. Süküjüin wanee karaloukta tü sünainpünaakat tü pütchi sümakat Roma 12:2. Süpüla niiʼiratüinjatüin nukuwaʼipa wanee wayuu, niiʼiratüinjatü tü jülüjakat naaʼin nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Jamüsüjaʼa wanee kepein, eesü süpüla shiiʼiratünüin neʼe tü sütakat süpüla anainjatüin maʼin shiyolojo. Akatsaʼa nnojoluin shiiʼiratünüin tü kepeinkat, ejitünüsü neʼe wanee kasa saʼaka süpüla jemetüinjatüin shia. Müsia neʼe nukuwaʼipa wanee anoujüshi. Nnojotsü niiʼiratüin nukuwaʼipa sükajee nuuʼulaain neʼe suulia aaʼinraa kasa mojusü, airuʼuluin nünüiki otta yarüttüin nukuwaʼipa. Eeshii na wayuu nnojoliikana atüjaain saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. Akatsaʼa nnojoluin naaʼinrüin kasa mojusü. ¿Kasakaʼa naaʼinrajatüin wanee anoujüshi süpüla niiʼiratüinjatüin nukuwaʼipa?

11. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee anoujüshi süpüla niiʼiratüinjatüin nukuwaʼipa naashin Pablo?

11 Müshi Pablo: «Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin [na manoujüinsaliikana]». Saashin tü Wiwüliakat shia jülüjaka neʼe waaʼin tü kasa keejiakat wamüin, tü sünainpünaakat wakuwaʼipa otta tü waaʼinrakat süpüla wayaawatüin saaʼu wanee kasa. Nüküjüin paala Pablo tü naaʼinrakat na wayuukana. Naashin niakai, shia kachiiruaka naaʼin na wayuukana «aaʼinraa tü mojusü jülüjakat waneepia naaʼin». «Maa aka kachiiruaa aaʼin washirüü, je maa aka jülüjaa aaʼin tü mojusükat waneepia. Achunjasü naaʼin shiiʼiree oʼutaa saaʼin wayuu. Asheʼejiraweeshii naya. Aküjashii naya alawaa. Kanainsü naaʼin wayuu.» (Roma 1:28-31.) Watüjaaitpa aaʼu neeʼiratüinjatüin nakuwaʼipa otta tü jülüjakat naaʼin na anoujüshii chajanakana Roma. Süka jamüin, müleʼuyuushii sünain eʼraa kasa mojusü.

«Juuʼulaa suulia ülüʼüttaa aaʼin sümüin wayuu je suulia kanain jaaʼin eekai jüʼülüjaain sümaa.» (Éf. 4:31)

12. (1) ¿Kasa jülüjaka naaʼin na wayuukana maaʼulu? (2) ¿Jamüsü eeinjatka waaʼin suulia jülüjüin waaʼin tia?

12 Müsia sukuwaʼipa wayuu maaʼulu  maʼaka saaʼin tü naashajaakalü achiki Pablo. Nnojoishii oʼunüin süchiirua tü akuwaʼipaa anasükat, shia naainjeeka tü nachekakat neʼe namüiwaʼa. Akaʼaya noʼutku na eʼiküliikana otta na wayuu kachonshiikana, nooʼulaain na tepichikana naaʼinrüin tü nachekakat neʼe namüiwaʼa. Müsia nakuwaʼipa na anoujayaashiikana. Nnojoishii kacheʼein sümüin tü nümakat Maleiwa, shia naaʼinraka tü nachekakat neʼe namüiwaʼa (Sal. 14:1). Waaʼinmajüinjatü wakuwaʼipa suulia jülüjüin waaʼin akuwaʼipaakat tia. Nnojorüle eejüin waaʼin eeshii süpüla weʼrüin wayumüin sümüin nupueulose Maleiwa otta mojuin wanüiki nnojorüle wacheküin wanee kasa. Eesü süpüla mojuin wanüiki wachiaanüle suulia wanee kasa maʼaka saaʼin tü mojukat süpüla washaittüin, wanajüin suluʼu Internet otta wekirajaain suluʼu eʼikülee müleʼu.

13. ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin müleka anale tü wakuwaʼipakat?

13 Süpüla nnojoluin jülüjüin waaʼin tü jülüjakat naaʼin na manoujüinsaliikana, choʼujaasü jülüjüinjatüin waaʼin müleka anale tü wakuwaʼipakat, tü suluʼukat waaʼin, tü wasaʼwateekalü amüin otta tü akuwaʼipaa woʼunakalü achiirua. Nnojotsü natüjaain aaʼu na wawalayuukana tü suluʼukat waaʼin, eesü anale nanüiki wamüin saaʼu neʼrüin anain wanoula. Wayapejeʼe neʼe atüjaaka saaʼu shiimainre shiiʼiratüin wakuwaʼipa sutuma tü wekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat (paashajeʼera Santiago 1:23-25).

¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA WEEʼIRATÜINJATÜIN WAKUWAʼIPA?

14. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa?

14 Süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa, choʼujaasü sujutuuinjatüin suluʼu waaʼin tü pütchikat. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla tia? Wanaa sümaa wekirajaain sünain tü Wiwüliakat, wayaawata aaʼu tü nüchekakat Jeʼwaa wapüleerua. Shiasaʼa moonooinre waya sümaa, watüjaweerü aaʼu tü suluʼukat waaʼin otta wayaawateerü aaʼu tü weeʼiratüinjatkat sünain wakuwaʼipa (Roma 12:2; Heb. 4:12).

15. ¿Kaseerü anaka maʼin wanain wooʼulaale niiʼiratüin wakuwaʼipa Jeʼwaa?

15 (Paashajeʼera Isaías 64:8. *) Anasü maʼin jülüjüle waaʼin tü nümakat Isaías, chi nünüikimaajachikai Maleiwa. Naashin niakai, müsü nütükakai saaʼin wakuwaʼipa Jeʼwaa süpüla niiʼiratüinjatüin shia. Nnojotpejeʼe niiʼiratüin watapaʼa süpüla wayuuinjanain anashii aaʼinchii waya. Nikirajüin waya süpüla anainjatüin wanoula. Aneerü maʼin tü wanoulakat wooʼulaale niiʼiratüin wakuwaʼipa. Choʼujaasü maʼin wamüin tia süpüla nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla müin nütükakai saaʼin wakuwaʼipa?

16, 17. (1) ¿Kasa naainjaka chi atüküikai süpüla anainjatüin maʼin tü amüchi nütükakat? (2) ¿Kasa sükaaliinjaka anain waya tü Wiwüliakat süpüla anainjanain waya noʼuluʼu Jeʼwaa?

16 Süpüla anainjatüin maʼin wanee amüchi, anainjatü maʼin tü pootshikat. ¿Kasa naainjaka chi atüküikai? Nüsatüin palajana süpüla nnojoluinjatüin shiʼipa wunuʼu jee ipa saʼaka. Süchikijee, niyaawatüin tü wüin niʼyotüinjatkat saʼaka otta nümasaajüin süpüla anainjatüin maʼin atükaa süka tü pootshikat.

17 ¿Kasapülajatü tü wüin oʼyotünakat saʼaka tü pootshikat? Süpülajatü jawaʼawain otta anain maʼin atükaa süka tü pootshikat. Müshiʼiya wayakana, anouktaasü maʼin wakuwaʼipa sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat maʼaka sunouktaain maʼin tü pootshikat sutuma tü wüinkat. Sükaaliinjüin waya süpüla nnojoluinjatüin jülüjüin  waaʼin tü jülüjapuʼukat waaʼin nnojoliiwaʼaya wanoujüin otta anainjanain waya noʼuluʼu Jeʼwaa (Éf. 5:26). ¿Jamüsü süküjünaka maʼin wamüin waashajeʼerüinjatüin weinshi tü Wiwüliakat otta woʼunüinjanain waneepia sünain tü outkajawaakat? Süka jüüjüüinjanain waya nümüin Jeʼwaa (Sal. 1:2; Aluw. 17:11; Heb. 10:24, 25).

Na eeʼiratakana nakuwaʼipa, nounteerü nanoukteʼerüin tü alatakat namüin (Paashajeʼera pütchi 18)

18. (1) ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla shiiʼiratüin wakuwaʼipa? (2) ¿Jarat tü pütchi jülüjüinjatkat waaʼin?

18 Keeʼireere waaʼin suʼwanajaain wakuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat, nnojotsü anainjatüin neʼe waaʼin sümaa waashajeʼerüin waneepia otta watüjaain saaʼu tü sümakat. Mainma wayuu aashajeʼerawaika tü Wiwüliakat otta nayaawatüin saaʼu tü sümakat. Eeshii wantiraale namaa wayuu eekai müin nakuwaʼipa. Eeshii eekai naküjüin waneeirua wersiikulo süka natüjüin neʼe süpüleerua. * Akatsaʼa nnojoluin shiiʼiranajaain nakuwaʼipa sutuma. ¿Kasache choʼujaaka namüin? Süpüla suʼwanajaainjatüin nukuwaʼipa wanee wayuu sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat, ojutuuinjatü suluʼu naaʼin tü sümakat. Makalaka choʼujaain maʼin jülüjüinjatüin waaʼin tü wekirajaakalü anain. Jülüja waaʼin pütchikat tüü: «¿Teʼitaainche maʼin taaʼin sünain tü tekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat? ¿Shiimainche maʼin tamüin tü tekirajaakalü anain? ¿Teʼitaainche suluʼu takuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat? ¿Shiataapa taküjüin neʼe namüin na waneeinnua? ¿Jülüjüsüche taaʼin niain Jeʼwaa chi ekirajakai taya?». Jülüjüle waaʼin tia pütchikalüirua, müleʼujeerü maʼin naalii Jeʼwaa wapüla. Waainjüle tia, wanoukteʼereerü tü wakuwaʼipakat (Prov. 4:23; Luc. 6:45).

19, 20. ¿Jarat tü wersiikulo weʼreetkalü atuma mainma kasa anasü?

19 Waashajeʼerüle waneepia tü Wiwüliakat otta jülüjüle maʼin waaʼin tü sümakat, waainjeerü tü nümakat Pablo, tü makat mayaa: «Nnojo jüküjiraain alawaa, saaʼu juuʼulaainapain suulia süpüshua tü kasa mojusü keejiapüʼükat paala jümüin, [...]. Anakaja jaashajiraale pütchi shiimüin, süka shiiʼiranajaaitpain jukuaippa nütüma Maleiwa» (Col. 3:9, 10). Wayaawatüle saaʼu tü shikirajeekalü anain waya tü Wiwüliakat otta waaʼinrüle tü sümakat, weeʼirateerü wakuwaʼipa. Müle shia watuma, nnojoleena nimeejüin waya Satanaa.

20 Müshi chi aluwataaushikai Pedro: «Nnojo jüshatüin tü jukuaippakat paala nnojolüiwaʼaya jütüjaain saaʼu nüchiki chi Oʼtteʼerüikai, wanaa sümaa kaainjalapüʼüin jia». Süchikijee tia, nüküjüin wamüin wuleinjatüin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa (1 Ped. 1:14, 15). Wooʼulaale suulia tü jülüjapuʼukat waaʼin otta tü wakuwaʼipapuʼukat wamaiwa, mainmeerü kasa anasü weʼreetka sünainjee. Tia, wekirajaweerü anain suluʼu tü wanee ekirajaakat.

^ par. 15 Isaías 64:8 (NM): «Pia chi Washikai Jeʼwaa, pootshi waya otta pia chi Atükakai waya. Pukumala wayuu süpüshuaʼa.»

^ par. 18 Paashajeʼera tü aküjünakat suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka peʼureeroʼu 1, 1994, süpana 9, pütchi 7.